Naiskolmikko puhuu räväkästi seksistä

Nainen joka halusi pyörtyä. Teksti Minna Nurmelin, ohjaus Ilmo Ranne/työryhmä. Näyttelijät: Maija Raikamo, Petra Lehmusmetsä ja Minna Sipinen. Muusikko Simo Helkala. Jokiteatterin esitys Kuusankosken teatterin Luolanäyttämöllä 27.4.2014.

Nainen joka halusi pyörtyä on kolmen naisen esittämä tunnin pituinen näytelmä naiseksi tulemisesta ja naisena olemisesta.  Naiset esittävät välähdyksiä naisen ajatuksista, peloista, toiveista ja haluista. Melko paljon –  oikeastaan koko ajan – pyöritään miehen ympärillä. Puhutaan moniaalle ulottuvasta Juhasta, joka ei tee sitä eikä tätä, mutta on toisaalta niin ihana.

Näytelmä on rakennettu niin, että naiset puhuvat samasta asiasta, ikään kuin jatkavat yhden aloittamaa repliikkiä ja/tai toistavat samaa lausetta. Esimerkiksi alussa kaikki toistavat moneen kertaan lausetta: Että se näkis mut ja että tuntuis joltain. Samalla tavalla myöhemmin esimerkiksi kun puhutaan mustasta möykystä, kaikki toistavat sitä ja kertovat että isä sen on minuun laittanut. 

Koska pääosa puheista pyörii miehen ympärillä, puhutaan seksistä, sen puutteesta ja puutteista.  Puhutaan myös siitä, miten nainen itsensä näkee, millaista naiskuvaa hän pyrkii toteuttamaan, miten hän uskaltaisi olla oma itsensä. Kaikki esityksen naiset ovat tyyppejä, eräänlaisia jonkin asia äänitorvia. Mitään henkilöhahmoja ei esitetä.

Parasta esityksessä olivat laulut. Niitä oli puolen tusinaa, mutta olisin kuunnellut niitä enemmänkin, sillä näyttelijäjoukko oli taitava myös lauluissa. Lauluissa on se etu, että niissä ei yleensä sanota asioita aivan suoraan vaan tyylitellään. Tuolloin kuulijalle jää tulkinnan mahdollisuus.

Toivottavasti tämä joukkio esittää vielä muitakin näytelmiä tai tulkitsee novelleja ja monologeja.

Ritva Sorvali