Uttiin tarvitaan parempia tekstejä

Markku Hyvönen, Aina oon veljeä toivonu. Ohjaus Marjo Näremaa. Esitys Kuivalan Nuorisoseuratalossa 9.3.2014. Uusi Teatteri Utti.

Utin Teatterin uusin esitys kertoo häiden valmistelusta ja toteutuksesta. Näyttämöllä seikkailee lähes 20 näyttelijää ja kaiken kaikkiaan esityksen takana on käsiohjelman mukaan noin 30 henkilön työpanos. Eli suuri ponnistus paikallisilta harrastajilta.

Niinpä olisikin toivonut että teksti olisi kantanut hieman paremmin, sillä en löytänyt esityksestä oikein mitään punaista lankaa, aihetta tai teemaa, jota olisi voinut lähteä seuraamaan. Pelkästään häiden suunnittelu ja toteutus ei liene riittävä näytelmän aihe, vaikka siinä kuinka juopotellaan ja otetaan yhteen kuten sukulaisten kesken yleensä on tapana.

Esityksessä oli monta turhaa pitkää puhejaksoa. Erityisen turha ja pitkä jakso oli loppupuolen papin nolaaminen. Mihin ihmeeseen silläkin pyrittiin? Sen sijaan huvittava yksityiskohta oli Reisi Reginan ärsyyntynyt vaatimus baarin tarjoilijalle, että viekää sieltä takahuoneesta pois se hirveä taulu, ja tarjoilijan vastaus, että se ole taulu vaan peili.

Parasta esityksessä olivat laulut etenkin yhteislaulut.  Ikään kuin laulut olisivat olleet toisesta näytelmästä, lauluissa oltiin tosissaan ja niissä oli jokin sanoma. Tosin laulujenkin teho alkoi laskea, kun loppulauluista ei meinannut tulla loppua.

Utissa on paljon hyviä näyttelijöitä ja laulajia. Joten toivon hartaasti, että jatkossa Utissa satsataan enemmän tekstin valintaan ja ohjaukseen. Olen toivonut tätä jo useamman kerran, sillä todella ikävä tulee Utin takavuosien mainioita musikaaleja ja muita hyviä esityksiä.

Ritva Sorvali