Rautatiet – Kouvolan vahvuus

Kouvola on valittu vuoden 2014 rautatiekunnaksi. Siihen on ajankohtaista syytäkin, sillä rautatiealan koulutus siirtyy Kouvolaan. Ehkä tapaus antaa kaupungille mahdollisuuden laajempaankin profiilin nostoon rautateiden avulla.

Kouvolassa keskustassa on nimittäin ainakin kaksi merkittävää ja jopa suojeltua rakennusrykelmää. Ne ovat Kouvolan kasarmialue ja Kouvolan varikon alue. Molemmat koostuvat pääosin punatiilirakennuksista, ja ne on tehty Venäjän vallan aikana. Kasarmialue on vilkkaassa matkailukäytössä, voisiko jotain sellaista kaavailla varikollekin?

Kun Kouvolan keskustaa on eri aikoina suunniteltu, jossain vaiheessa on esitetty, että punatiili voisi olla keskustassakin valtamateriaali, mutta tämä suuntaus ei ole saanut kovin paljon suosiota. Joitain merkkejä tästä kuitenkin on kuten Kauppahalli ja Hallituskadun ja Puolakantien kulmatalo. Myös Salpausselänkadulla on jonkin verran punatiilitaloja, kuten vaikkapa Kuntotalo. Halkotorin uusissa suunnitelmissa punatiili nousee taas tiettävästi vahvasti esiin.

Rautatiet kulttuurivaikuttajana

Kouvolassa rautateiden vaikutusta alueen elämään on tutkittu ja muisteltu ainakin kansalaisopiston historiaryhmissä. Vuonna 1996 ryhmä julkaisi pelkästään rautateihin keskittyvän kirjan Asemakylästä risteysasemaksi, jossa lähinnä paikalliset rautatieläiset kertovat asumisestaan rautateiden liepeillä, työstään, harrastuksistaan ja rautateiden järjestämistä palveluista. 

Kansalaisopiston ryhmissä heräsi myös idea rautatieaiheisten seminaarien järjestämisestä. Näitä järjestettiinkin vuosina 2005-2011 peräkanaa suorastaan 12 kappaletta. Yleisöä seminaarit keräsivät keskimäärin 100 henkilöä kukin. Seminaarien aiheina olivat muun muassa rautateiden rakentaminen, rautateiden vaikutus kirjallisuuteen ja elokuvaan, rautatiet eri sotien aikana ja naiset ja rautatie. Naiset ja rautatie –aiheesta Kouvolan museotoimi järjesti samanaikaisesti näyttelyn.

Rautatieseminaareissa heräsi ajatus rautatieaiheisen muistitiedon keräämisestä kirjoituskilpailun avulla. Loppujen lopuksi näitä kilpailuja järjestettiin suorastaan neljä kappaletta ja niiden aineistoista on koottu neljä kirjaa.

Rautatieaihe on yhdistänyt monia Kouvolan toimijoita. Kansalaisopiston ohella seminaareja ovat olleet järjestämässä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvolan kulttuuritoimi, Kouvolan kirjasto ja Helsingin yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia. Monet paikalliset järjestöt kuten esimerkiksi Kouvolan Kameraseura ovat olleet seminaareissa mukana ja monet paikalliset rautatietoimijat ovat olleet seminaareissa luennoitsijoina.  

Rautatiet ja Kouvolan tulevaisuus

Kun Suomen rautatiekoulutus siirtyy Kouvolaan, on toivottavaa, että se täällä laajenee ja monipuolistuu. Kuten tiedetään, monissa maissa toimii muun muassa rautatieyliopisto. Mikä estää Kouvolaa kehittämästä rautatiekoulutusta myös tämä ajatus mielessä. Sillä jos rautatieyliopisto Suomeen joskus tulee, sen luonnollinen sijaintipaikka on tuolloin Kouvola.

Rautatiet on joka tapauksessa kestävän kehityksen nimeen vannovassa Euroopassa, Suomessa ja Kouvolassa tulevaisuudenkin merkittävä kulkumuoto. Niinpä Kouvolan kannattaa nostaa profiiliaan rautatiekaupunkina juuri nyt kun se on Pro Rautatie yhdistyksen toimesta valittu vuoden 2014 rautatiekunnaksi.

Ritva Sorvali