Lapset heitteillä hyvinvointivaltion ytimessä

Karkkipäivä. Markus Nummen romaanista näyttämölle sovittanut Anna Viitala. Ohjaus Pekka Milonoff. Esitys KOM-teatterissa 9.11.2012.

Laura Malmivaaran esittämä Karkkipäivän äiti Paula Vaara on pysäyttävä kuva sisäisesti hajonneesta ihmisestä, joka kuitenkin näyttää pärjäilevän sekä työpaikassaan että asioidessaan viranomaisten kanssa. Paula on hyvin pukeutunut ja osaa käyttäytyä, joten häntä uskotaan. Hänen valheensa menevät täydestä.

Mielestäni KOM- teatteri on tehnyt hyvän ratkaisun esittäessään Paula Vaaran juuri näin, menestyvänä naisena. Jos Paulan kanssa joutuu vain vähän tekemisiin, hänen outouttaan ei huomaa. Paula pärjää ja jatkaa tuhontietään. Erittäin iso asia onkin se, kenen pitää pysäyttää tällaiset paulat? Kenen pitää nähdä roolin läpi ja puuttua asioihin?

Sillä Paulan tytär on todella heikoilla, tytön isä on matkoilla eikä tytöstä huolehdi kukaan. Vain naapuruston samanikäinen poika yrittää saada aikuiset pelastamaan prinsessan pahan noita-akan kynsistä. Poika on itsekin avainlapsi. Molemmat lapset ovat oman onnensa varassa, täysin vieraiden ihmisten ja sosiaalitätien hyväntahdon armoilla.

Juho Milonoff esittää erinomaisesti pientä poikaa. Niko Saarela puolestaan taiteilee useammassa roolissa, joista hellyttävimpiä ovat kiltti kauppias Erkki Perä ja pojan humalaisena toikkaroiva ja tilannettaan häpeilevä faija. Pekka Valkeejärven naapurin mies on tavallinen lapsen tilannetta ihmettelevä aikuinen.

Videokuva tuo esitykseen menoa ja meininkiä. Se ikään kuin täyttää näyttämön tyhjät aukot. Toivoisi Karkkipäivän katsomoon ainakin sosiaalipuolen ihmisiä, jotta lapsen hätäviestien lukeminen varmistuisi heidän ydinosaamisalueekseen.

Ritva Sorvali