Kirjamessuilla Helsingistä, Saarikoskesta, Unkarista, EU:sta

Helsingin kirjamessuilla 25.10.-28.10. kuultiin taas lukematon määrä keskusteluja kirjoista ja kirjoittamisesta. Kirjoja oli tehty muun muassa 200- vuotisesta Helsingistä, 75 vuotta sitten syntyneestä kirjailija Pentti Saarikoskesta, Unkari oli esillä teemamaana ja EU:stakin oli moni kirjoittanut.

Näiden keskustelujen lisäksi haastateltiin esikoiskirjailijoita, puhuttiin työpaikkakiusaamisesta ja narsismista, moni oli tehnyt elämäkerran isovanhemmistaan tai omasta elämästään, puhuttiin siitä, mitä elämäntarinassa saa käsitellä ja miten sitä kannattaa sukulaisilla etukäteen luettaa, puhuttiin eri kirjallisuuden lajeista.

Monessa yhteydessä puhuttiin siitäkin kuinka myös elämäkerrassa pitää mielellään olla sellainen rakenne, että lukijan mielenkiinto pysyy kirjassa, että lukijaa kiinnostaa, mitä seuraavilla sivuilla kerrotaan.  Kirjoittaminen on ajattelemista. Kirja on kirjoittajan totuus tästä ajasta ja tästä maailmasta, oli hänen aiheensa mikä tahansa. Kirjallisuus on maailman hahmottamista, haltuun ottamista.

EU-keskusteluista jäi mieleen erityisesti se, että pienen maan pitää yrittää tuoda sinne positiivista energiaa ja hakea ystäviä. Muut ovat meistä enintään niin kiinnostuneita kuin me heistä. Pienen maan pitää miettiä sanomisensa tarkkaan, että ei käytä liikaa yhteistä aikaa, aina ei edes tarvitse käyttää puheenvuoroa. Pienet voivat jarruttaa ja ärsyttää, mutta kannattaa miettiä, milloin se on viisasta.

Helsingin kirjamessut ovat kirjallisuuden ystävän pakkomesta.

Ritva Sorvali