Kouvola on kotimme

Etenkin napakoissa valitetaan, miten huono paikka Kouvola on. Täällä me kuitenkin asumme, kuljemme pitkin Kouvolan katuja, käymme kaupoissa, töissä, koulussa, harrastusryhmässä, kuka missäkin. Kouvolasta löytyy monenlaista.

Kun muutin Kouvolaan vuonna 1985, yllätyin siitä kuinka lähellä kaikki oli. Kun menin keskustaan, kaikki oli muutaman sadan metrin päässä toisistaan, kansalaisopisto, kirjasto, teatteri, kaupungintalo, terveyskeskus, kaikenlaiset virastot ja kaupat. Aloin heti kotiutua tähän kaupunkiin.

Kuntaliitoksen katsotaan siirtäneen palvelut pois kyliltä. Muutama koulu on todellakin lakkautettu, mutta onko se kuntaliitoksen syy? Todennäköisesti ainakin osa näistä olisi lakkautettu joka tapauksessa. Hyvin monet koulut lakkautettiin lasten vähenemisen takia jo ennen kuntaliitosta.

Mitä muuta iso Kouvola on lakkauttanut tai siirtänyt keskustaan? Tässä yhteydessä puhutaan kelan toimiston, postin ja kauppojen lopettamisesta. Nämä harmittavat, mutta niihin ei kunta eikä kuntaliitos ole voinut vaikuttaa. Kauppojen säilymiseen voi kukin itse parhaiten vaikuttaa ostamalla ruokansa lähikaupasta.

Vaalitoreilla ihmiset puhuvat jopa yllättävän myönteisesti kuntaliitoksesta. Ajattelevat ihmiset ymmärtävät, että hallinto on se, josta pitää karsia, jotta vähenevät rahat riittäisivät palveluihin. Tämä tuntuu olevan perusviesti, sillä palveluista halutaan pitää kiinni.

Kouvola on kotimme. Tai Elimäki, Anjala, Sippola, Valkeala, Voikkaa, Kuusaa, millä nimellä kukin haluaa kotiseutuaan kutsua.  Hallinnollisesti ollaan yhtä Kouvolaa, mutta eivät kylät ja kaupunginosat mihinkään häviä. Kevyemmällä hallintomallilla kyliin ja kaupunginosiin pystytään entistä paremmin järjestämään palveluja.

Ritva Sorvali