Naiset kannattelevat Pajareiden toista osaa

 

Naiset kannattelevat Pajareiden toista osaa

Kari Valto, Keisari. Pajarit II. Reuna 2022.

Kari Valto jatkaa Keisarissa elimäkeläisen sukunsa tarinaa. Eletään vuosia 1928-1929. Viinan salakuljetus ei ole enää niin voimallista kuin se oli edellisessä kirjassa Pajareissa, mutta edelleen juodaan ja pyssyt paukkuvat. Pääosin pysytään Elimäen maisemissa, muutaman talon pihoilla ja metsissä.

Miehet ovat edelleen päärooleissa. Ilmari Valto valitaan jossain miesten kokoontumisessa tämän porukan keisariksi, siitä kirjan nimi. Ilmari jatkaa levotonta elämäänsä ja hänelle sattuu. Sattuu myös vahinkoja kuten ammus tiellä kulkeneen naisen jalkaan. Tätä tapausta käsitellään monilla käräjillä, ja vaikuttaa ikään kuin oikeus ja kohtuus tässä asiassa unohtuisi Ilmarin osalta. Viinatrokarin maine ei ole tässä asiassa hänelle eduksi.

Vaikka miehet patsastelevat päärooleissa, paljon kiinnostuneempana luin kuvauksia naisista. Ilmarin sisko Lea odottaa lasta ja käy samalla rippikoulua. Hän synnyttää pojan koulujaksojen välissä ja asuu lapsen kanssa kotonaan. Pojan isä Aarne pyörii kuvioissa, ja tarkoitus olisi käydä vihillä syksyllä, kun Lea on täyttänyt 17 vuotta. Lea ei koe rakastavansa Aarnea, mutta minkäs teet. Vaihtoehdot ovat vähissä.

Lean nuorempi sisko Irja yrittää kestää kotinsa viinastelun, hän auttaa Leaa vauvan hoidossa ja kulkee milloin kenenkin apuna. Äiti Tilda saa hänkin lapsen, tytön. Kuka on tytön isä, se jää vielä ainakin lukijalle hämäränpeittoon. Ilmarin vaimo Hilma saa hänkin lapsen, kolmannen pojan. Hilma hoitaa katrastaan tavallaan yksinhuoltajana, sillä Ilmari menee menojaan. Sukulaisnaiset ovat Hilman tukirengas.

Eli kirjan naisilla on todellisia ongelmia eikä niitä tarvitse lähteä kyliltä hakemaan. Miehillä on löysempää. Todennäköisesti kirjailijankin mielenkiinto ja myötätunto on enemmän naisten puolella, vaikka miehet saavat enemmän sivuja. Miehistä Ilmarin veli Niilo naisasioineen jäi parhaiten mieleen. Toivottavasti hän rohkaistuu Hildan suhteen.

Keisari on taas yksi historiakirja Elimäeltä. Kirja vaikuttaa todentuntuiselta, tällaista elämä on ehkä ollut noin 100 vuotta sitten. Sähköt ovat kylään tuloillaan,  mutta kaikki eivät näe niitä välttämättöminä. Kun on pärjätty ilmankin. Ja maksaahan ne. Mutta vähitellen uusi keksintö saa kannattajia.

Koska moni asia jää tavallaan auki, tekeillä lienee jo sarjan kolmas osa.

Ritva Sorvali