Kouvolan Teatteri näyttää laajan osaamisensa Myrskyluodon Maijassa
Blomqvist- Helminen-Puurtinen, Myrskyluodon Maija. Ohjaus Tiina Luhtaniemi, orkesterin johto Ilkka Kahri. Pukujen suunnittelu Leila Salminen, lavastus Juho Lindström, koreografi Riikka Puumalainen. Maijan roolissa Annina Rubinstein ja Satu Lemola, Jannena Sami Kosola. Ensi-ilta Kouvolan Teatterissa 10.9.22.
Kouvolan Teatterin Myrskyluodon Maija on värien, musiikin, tanssien ja laulujen juhlaa. Esityksen alkupuolta hallitsivat muutamien keskeisten laulunsäkeiden rytmikkäät toisinnot, loppupuolella keskityttiin musiikissa enemmän yksittäisiin lauluihin.
Tanssissa mennään väliin koko joukolla railakasta menoa, väliin pienemmällä porukalla ja onpa esityksessä melkoisesti myös soolotansseja. Pidin tansseissa erityisesti nopeista rytminvaihdoksista ja kaiken kaikkiaan napakasta otteesta. Lisäksi oikeastaan kaikki pääparin rakkauskohtaukset esitettiin tyylitellyn tanssin keinoin.
Puvut ovat esityksen väriläikkiä. Puvustaja Leila Salminen oli luonut saarelaisnaisille punaisen ja keltaisen eri sävyissä hehkuvat mekot ja huivit. Kun niissä pyörii tanssin tiimellyksessä, näyttämö hehkuu värimerenä.
Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin kertoma tarina Maijasta, jonka suku naittaa Jannelle, ja nuoripari muuttaa asumaan kaukaiseen meren saareen Myrskyluodolle. Maijalta ei juuri kysytä, mitä hän haluaisi, hän seuraa hänelle määrättyä miestä. Ainakin Kouvolan Teatterin tulkinnan mukaan Maija kuitenkin oppii rakastamaan Janneaan. Oikeastaan koko tarina onkin eräänlainen vuosisadan rakkaustarina.
Suorastaan liikuttava on esimerkiksi kohtaus, jossa nuoripari on saapunut Myrskyluodolle, ja Maijan pitäisi ryhtyä avotaivaan alla ruoanlaittoon. Mutta miten hän saisi edes tulen tuulessa syttymään. Miten hän oppii kalastajan vaimon arjen yksin saarella, kun ei ole ketään, jolta voisi kysyä neuvoa. Loppujen lopuksi hän saa oppia selviytymään arjen askareista sekä niin syntymän kuin kuolemankin vaatimista toimista.
Matka isommilta saarilta Myrskyluodolle esitettiin lähtö- ja tulolaitureilla ja oivallisesti tuulessa kohoilevalla purjeveneellä. Esityksessä käytettiin muutenkin hienosti katosta laskettavia ja nostettavia lavastuksen osia, joten paljon mitään ei tarvinnut näyttämöllä siirrellä.
Vaikuttava kohtaus esitetään, kun kirkkoherra pääsee moittimaan Maijaa siitä, että tämä on uskaltanut olla kirkottamatta synnytyksen jälkeen kuukausitolkulla eikä ole aikoihin käynyt ehtoollisellakaan. Selitykset pitkästä matkasta tai kelioloista eivät tyydytä kirkonpalvelijaa. Niinpä Maija pääsee laulamaan Anteeksi että en riitä. Tämä laulu toistuu usein esityksen alkupuolella. Ja joka kerran se suorastaan riipaisee.
Toinen toistuva säe on Kuka osaa luontoa lukea. Tämä lause on suorastaan elinehto noissa karuissa olosuhteissa, joissa Maija ja Janne asuvat. Heidän pitää tuntea luissaan, milloin myrsky on puhkeamassa, milloin jäät kantavat, milloin mihinkin voi lähteä.
Eikä huumoriakaan ole unohdettu. Vai onko se humoristinen kohtaus, kun isä (Raimo Räty) yrittää esityksen alussa tyrkyttämällä tyrkyttää Jannelle vanhempaa tytärtään Maijan sijaan? Kun pitäisi saada tyttäret naitettua ikäjärjestyksessä. Onneksi tytöillä on vain vuoden ikäero, joten isä antaa periksi.
Kouvolan Teatterin Myrskyluodon Maijaa voi suositella kaikille. Siinä on maanläheinen perustarina, joka esitetään sekä realistisesti että paikoin vahvasti tyylitellen teatterin keinoin. Hyvin suunnitellut ja hyvin esitetyt tanssit ja laulut takaavat sen, että katsoja sekä viihtyy että liikuttuu.
Ritva Sorvali