Naisen elämää nykyaikana ja 1500-luvulla
Karolina Ramqvist, Karhunainen. Gummerus 2020.
Karhunainen kertoo naisista eri vuosisadoilla. Kirjailija Karolina Ramqvist elää perheensä kanssa nyky-Ruotsissa. Suuri osa Karhunaisesta kuvaa Karolinan perheen elämää, nykyelämää, kirjailijan elämää.
Omasta elämästään kirjoittamisen ohella Karolina tutkii ja kirjoittaa 1500-luvun ranskalaisista naisista Margareeta Navarralaisesta ja Marquerite de la Rocquesta. Nämä molemmat elivät1500-luvun puolivälin Ranskassa, Margareeta kuningattarena ja kirjailijana, Marquerite orvoksi jäävänä aatelisneitona, joka jätetään vuodeksi autiolle saarelle. Siellä Marquerite joutuu taistelemaan karhujen kanssa.
Oikeastaan kirja rakentuu kirjailijan ja tämän tyttären Pariisin-matkan lomaan. Nämä molemmat kiertelevät Pariisissa ja Ranskan maaseudulla, joista kirjailija etsii Marqueriten elämän paikkoja. Marquerite oli varakas nainen, joka omisti isänä peruina suuria maa-alueita, mutta koska naisella ei hänen aikanaan ollut toimivaltuuksia juuri missään asioissa, Marqueriten edusmiehenä toimi Roberval-niminen sukulaismies. Mies jätti holhokkinsa autiolle saarelle.
Hienosti Karolina Ramqvist rinnastaa oman naisenelämänsä satoja vuosia aikaisemmin eläneiden naisten elämään. Hän muun muassa ihmettelee, kuinka lyhyesti tuon ajan naisia kuvaavat mieskirjailijat ovat kuvanneet vaikkapa synnytystä tai lapsen kuolemaa. Suunnilleen yhdellä lauseella. Ja kuitenkin nämä asiat ovat olleet naisen elämän hurjimpia asioita.
Koin mielenkiintoisena myös kaiken sen, mitä Ramqvist kirjoittaa kirjoittamisesta kuten siitä, että naisten kirjoittamia kirjoja on väheksytty sen takia, että naiset kirjoittavat enemmän oman elämänkokemuksensa kautta ja miehet puolestaan kirjoittavat enemmän yleisellä tasolla. Kumpi lukijaa mahtaa kiinnostaa enemmän, yksityiset elämänkokemukset vai asioiden analysointi yleisellä tasolla?
Karhunainen kuvaa naisia, jotka yrittävät murtaa naisten elämää rajoittavia muureja. Se kuvaa myös naisia, jotka ovat rohkeita, uskaltavat katsella, kuunnella ja sanoa.
Ritva Sorvali