Kuori suojaa helmeä vai suojaako?

Anni Kytömäki, Margarita. Gummerus 2020.

Anni Kytömäen vuoden 2020 finlandiavoittaja Margarita kuvaa sekä ihmisen että luonnon elämää ja kuolemaa monella tasolla, monien henkilöiden kautta. Romaanissa eletään rinnakkain sota-aikaa ja 1950-lukua sekä simpukoiden kautta luonnon aikaa, luonnonhistoriaa ja nykyisyyttä.

Keskushenkilönä on hieroja Senni. Hän hieroo kesävieraita vuonna 1951 Kankariston kylpylässä. Sota-ajassa Mikko kulkee rajanpintaa omassa porukassaan. Näiden lukujen välissä kulkee kursivoitu teksti, jossa kerrotaan simpukoiden kohtalosta Korean sodan nostattaman nousukauden metsänhakkuiden alla.

Koska keskushenkilönä on hieroja, kirjassa käydään paljon läpi ihmisruumiin osia, luita, lihaksia, jänteitä ja niveliä. Tällä tavalla korostuu se, että ihminenkin on osa luontoa ja siitä riippuvainen. Ihminen voi hyvin vasta sitten kun hänen kehonsa on kunnossa eikä siinä piile jännityksiä.

Hyvin ajankohtaiselta tuntuu 1950-luvun poliepidemian tulo Suomeen ja sen aiheuttama tautivyöry. Kokonaiset perheet sairastuivat, osa kuoli ja osa vammautui loppuiäkseen. Senni kouluttautui lääkintävoimistelijaksi ja yritti kuntouttaa poliopotilaita. Rokotusta odotettiin pelastajaksi tuohon vaivaan. Sittemmin kaikki lapset onkin rokotettu poliota vastaan.

Senni toinen nimi on Margarita, eli Sennin ja simpukan elämä kietoutuu yhteen tässä kirjassa. Simpukat elävät henkitoreissaan pilaantuvissa joissa, Senni puolestaan meinaa kuolla raskauden aiheuttamaan tautiin. Mietin sitä, mitä kirjailija haluaa kertoa näin rankalla raskauskuvauksella? Miksi Sennin ruumis hylki sikiötä? Miten se liittyy simpukoiden tilanteeseen?

Margaritassa kuvataan siis Suomen historiaa, sota-aikaa, sodanjälkeistä aikaa puutteineen ja polioineen, Korian sotaa, luonnon tuhoamista sekä kotimaisen rakennusbuumin että maailman talouskasvun seurauksena. Ja tietysti myös ihmissuhteita, rakkautta, rohkeutta, pelkoa ja häpeää.

Takakannessa kysytään, miten pitkään kuori suojaa ihmistä tai simpukkaa? Tämä lienee edelleen hyvä ja ajankohtainen kysymys.

Ritva Sorvali