Kiertotaloudesta Kouvolan uusi talousmalli

Kouvola etsii uusia tuulia elinkeinoelämäänsä. Kouvolan Sanomat julkaisi Kinnon toimitusjohtaja Kimmo Niemen haastattelun ”Ilman rohkeutta ei synny mitään uutta” 10.1.21. Kimmo Niemi esittelee muun muassa Kinnon Hyötyvirta-kehityshanketta, joka toimii Keltakankaalla ja jossa uudelleen käytetään ylijäämämateriaaleja.

Hyötyvirta on Niemen mukaan ”uuden luomisen, tutkimuksen, kehityksen ja uuden liiketoiminnan kehittämisen jalusta”. Niemi jatkaa, että hankkeessa ”yritykset toimivat tiiviisti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa”. Suhteita on lämmitetty muun muassa Xamkin ja LUT-yliopiston suuntaan.

Helsingin Sanomat kirjoittaa 13.1.21 ”Kiertotaloudesta Suomen uusi talousmalli”. Artikkelissa esitellään hallituksen ”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi”. Kaiken ytimessä on tavaroiden uudelleenkäyttö ja luonnonvarojen säästäminen. Kiertotaloutta esittelee artikkelissa hankkeen vetäjä vuorineuvos Reijo Karhinen.

Kiertotalous on toimintaa, jossa tavaroita korjataan, lainataan, vuokrataan ja ostetaan yhdessä. Tavaroiden pitkäikäisyyttä lisätään parantamalla korjauspalvelujen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Esimerkiksi kaikkia vaatteita, retkeilyvälineitä, autoja, pyöriä, lastentarvikkeita tai harrastusvälineitä ei tarvitse välttämättä omistaa, niitä voi lainata ja huollattaa

Karhinen ihmettelee, miten vähän virkamiesten pöytälaatikoissa on valmiita ideoita tai ratkaisuja kiertotalouden edistämiseen. Hän olettaa, että syynä tähän on se, että jokainen elää omassa siilossaan eli karsinassaan eikä ole herätty siihen, että kiertotalous on tulevaisuuden elinehto. Siilot ja pirstoutunut hallinto eivät edistä kiertotaloutta, joka tähtää siihen, että keskitytään entistä enemmän työpaikkoja luoviin palveluihin eikä niinkään tuotteiden omistamiseen.

Koska toimijoiden koulutus ja yhteiskunnan digitaalisuus ovat tässä tärkeässä roolissa, Kouvolalla on hyvät mahdollisuudet menestyä kiertotaloudessa. Kouvolan Xamkissa opetetaan esimerkiksi muotoilua, vaatesuunnittelua, liiketaloutta, myyntiä ja markkinointia. Toivottavasti kiertotalous läpäisee kaiken opetuksen, ainakin jos se mielletään tulevaisuuden elinehdoksi, kuten Karhisen työryhmän valmistelema ohjelma edellyttää.

Kyse ei tietenkään ole mistään uudesta ja ihmeellisestä vaan juurilleen paluusta.  Sotien jälkeen Suomessa toimittiin olosuhteiden pakosta viimeisen päälle kiertotalouden nykyoppien mukaan. Esimerkiksi vanhoista vaatteista ommeltiin uusia, korjattiin, paikattiin, parsittiin, kierrätettiin ja lopulta leikattiin matonkuteiksi.  

Lahti on valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Voisiko kiertotalous olla Kouvolan laji?

Ritva Sorvali

Kouvola