Onko Suomi oikeusvaltio ministerivastuuasioissa?

Petteri Orpon haastattelun yhteydessä Ylen aamussa 19.12.20 nähtiin pala Unkarin pääministerin Viktor Orbanin haastattelua, jossa hän sanoo, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta vaan parlamentissa komitea, joka puolustaa perustuslakia. Orban näkee tämän oikeusvaltiohaasteena.

Tarkoittaako Orban komitealla perustuslakivaliokuntaa? Kun Suomi puhdasoppisena oikeusvaltiona kovistelee Unkaria oikeusvaltioasioissa, on Orban löytänyt Suomen heikon kohdan. Vai onko? Siis ovatko Suomen ministerit tavallaan lainsuojattomia, kun he joutuvat poliittisesti valittujen elinten tuomittaviksi?

Entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki näkee (HS 16.12.20) ongelmaksi sen, että esimerkiksi ministerisyyteharkinnan tekee lainkäyttöelimen sijaan poliittisesti valittu eduskunta, sen eri puolueiden kansanedustajista koottu perustuslakivaliokunta. Kansanedustajat istuvat siis vähintään kahdella pallilla, he ovat sekä lainsäätäjiä että sen toimeenpanijoita. Eduskuntakäsittelyssä vielä toisen kerran.  

Kuusimäki kyselee edelleen, että miksi ”ministerivastuuasian syyteharkintaa ei voitaisi muiden rikosasioiden tapaan uskoa oikeusviranomaisille. Eikö oikeusviranomaisten kykyyn tehdä syyteharkintaa luoteta, vai eikö jutuista halutakaan tyystin eliminoida poliittista ulottuvuutta?” 

Joka tapauksessa Kuusimäki lopettaa artikkelinsa siihen ajatukseen, että jos ministerivastuuasiat siirrettäisiin oikeusviranomaisille, ”muutos tarjoaisi myös ministereille suojan poliittisilta tuulilta ja vahvistaisi heidän oikeusturvaansa”.

Tätä asiaa on nostanut esiin myös Helsingin yliopiston dosentti Hanna Wass A-studiossa 16.12.20 ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson eduskunnan kyselytunnilla 17.12.20. Toivottavasti asia korjautuu, jotta Suomi voi jatkossa kirkkain silmin vaatia oikeusvaltioperiaatteen noudattamista muilta EU:n valtioilta.   

Ritva Sorvali

Kouvola