Mitä on onnistuminen maahanmuutossa?

Ukko Bamberg nostaa esiin kiinnostavia kysymyksiä maahanmuutosta jutussaan ”Suomi on Ruotsin tiellä” KS 23.11.20. Bamberg tarkoittanee Ruotsin tiellä olemisessa sitä, että maahanmuuttajien siellä aiheuttama rikollisuus ja jengiväkivalta rantautuu myös Suomeen.

Rikollisuuden lisäksi Bamberg näkee ongelmaksi ”massiivisen maahanmuuton hoivakoneiston ja elinkeinon, joka käsittää lähes sata yritystä”. Tämä kaikki työllistänee Suomessa suorastaan tuhansia ihmisiä, pääosin varmaan suomalaisia. Toivottavasti se työllistää myös maahanmuuttajia?

Valitettavasti en ole niin sisällä tässä systeemissä, jotta osaisin sanoa, missä on onnistuttu, missä menty pieleen, ja jos näin on tapahtunut, miten toimintatapoja pitäisi muuttaa. Helsingissä käydessä näkee kuitenkin maahanmuuttajan näköisiä ihmisiä eri puolilla työntouhussa.

Suomesta on muutettu paremman elämän toivossa ainakin Amerikkaan, Australiaan, Ruotsiin ja Neuvostoliittoon. Heidän elämästään on kirjoitettu. Siitäkin on tehty melkoisesti kirjoja, miten Suomi otti vastaan Karjalan siirtolaiset viime sotien jälkeen. Ei meillä välttämättä ollut hymy korvissa tuolloinkaan.

Jos nyky-Suomi on mennyt täysin metsään pakolaispolitiikassaan, voisiko noista takavuosien maamiestemme kotoutumisista ottaa oppia? Ja ovatko esimerkiksi kaikki Ruotsiin sotien jälkeen muuttaneet noin puoli miljoonaa suomalaista kotoutuneet, oppineet ruotsin kielen, tulleet ruotsalaisiksi?

Runsaan maahanmuuton ansiosta Ruotsin talous kuitenkin porskuttaa maailman kärjessä. Ruotsin väestöpyramidi ei ole niin harmaantuva kuin Suomen, Ruotsiin sijoitetaan, Ruotsi on monen asian menestyjä. Mistä tämä kaikki johtuu? Onko siellä kuitenkin osattu tehdä jotain oikein?

Suomeen tarvitaan maahanmuuttoa. Ilman maahanmuuttoa maataloustyöt jäävät tekemättä, marjat poimimatta, talot rakentamatta, vanhukset hoitamatta. Mutta miten maahanmuutossa voisi parhaiten onnistua?

Tarkoittaako onnistuminen maahanmuutossa sitä, että ainakin suuri osa tulijoista työllistyy mahdollisimman nopeasti? Olisiko tämä kaikkien etu? Jos näin sovitaan, miten hoivakoneiston pitäisi muuttaa kurssiaan? Ja miten meidän kaikkien asenteiden pitäisi muuttua? 

Ritva Sorvali

Kouvola