Onko Kunnia romaani vai esseekokoelma?

Rachel Cusk, Kunnia. S&S 2020.

Kunnia kertoo kirjailijoiden elämäntilanteista. Melkoinen määrä kirjailijoita on kokoontunut kirjallisuusfestivaaliin johonkin Euroopan maahan. Takakannessa kerrotaan, että Faye-niminen kirjailija osallistuu yhtenä henkilönä kyseiseen festivaaliin. Tosin tipautin tämän Fayen jo hyvissä ajoin matkasta, sillä yhä uusia kirjailijoita tulvi esiin.

Tämän kirjan ongelma on se, että kukaan henkilö ei oikeastaan nouse ylitse muiden vaan kaikki ovat samaa massaa. Kun vähän väliä uusi henkilö tulee kertomaan elämästään, edelliset häviävät jonnekin taustalla. Joillakin henkilöillä on nimi, mutta kun heistä myöhemmin puhutaan vain hän-muodossa, hän sanoi sitä ja hän sanoi tätä, on vaikea hahmottaa, että kuka tämä nykyinen hän oikein on.

Eli onko tämä kirja romaani ollenkaan? Romaanina sitä kuitenkin markkinoidaan. Oikeastaan kyseessä on esseekokoelma, jossa puhutaan kirjoittamisesta, kirjailijoiden elinoloista, perhe-elämästä, aiheista. Kun kirjassa nostetaan esiin kymmeniä kirjailijoita ja heidän elinolojaan, syntyy eräänlainen tietokirja tästä aihepiiristä. Kukaan henkilö ei henkilönä jää mieleen, kuten romaaneissa yleensä tapahtuu.

Kirjan liepeessä sanotaan, että kirjoittaja on julkaissut esseitä ja useita omaelämäkerrallisia teoksia ja että hänen teoksensa ovat herättäneet keskustelua kirjallisuuden rajoista. Ymmärrän tämän keskustelun erittäin hyvin, sillä koen Kunnian ensisijaisesti esseekokoelmana, vaikka alkulehdillä kirja nimetään romaaniksi.

Ritva Sorvali