Naisten kotirintama piti Suomea pystyssä

Heidi Köngäs, Mirjami. Otava 2019.

Heidi Köngäksen Mirjami on sota-aikaan sijoittuva lukuromaani. Se kertoo sota-ajasta naisten näkökulmasta. Köngäksen edellisen romaanin Sandran päähenkilö Sandra on nyt parikymmentä vuotta vanhempi ison perheen äiti, hän on yksi näkökulmahenkilö. Muita ovat hänen tyttärensä Mirjami, Annikki ja Soili.

Sandra yrittää pitää ruokahuushollin kunnossa. Sota-aikana kaupunkilaissukulaiset tulivat mielellään sekä pommituksia että ruokapulaa pakoon maalaissukulaisten nurkkiin. Niinpä Sandrallakin oli pöytä täynnä syöjiä ja paikat täynnä nukkujia. Lisäksi Sandra kantaa huolta rintamalla olevaista pojistaan, joita on siellä neljä.

Mirjami käy töissä ompelimossa. Kankaista on pulaa, mutta kaikki käännetään, mekkoja kavennetaan ja tehdään rintamille valkoisia lumipukuja. Surupukuja tilataan tämän tästä, samoin suruharsoja. Mirjami rakastuu keuhkotautia sairastuvaan, ruotsinkieliseen Toriin. Mirjamin mukana kirjaan tulee kova talvi, pitkä ja kylmä työmatka, kodin ahtaus, kun hän joutuu nukkumaan lähes kylmällä ullakolla.

Annikki on saanut käydä keskikoulun ja käy töissä toimistossa. Hän on hieno neiti, joka tosin menee sodan aikana naimisiin ja saa lapsenkin. Annikki yrittää ohjastaa nuorempaa siskoaan Soilia panostamaan keskikouluun ja opiskeluun. Huolimatta keskikoulutaustastaan Annikki kokee kuitenkin itse olevansa paperitehtaan toimistossa alempaa väkeä, sillä parempi porukka on ruotsinkielistä.

Soili on reipas koulutyttö, joka panostaa urheiluun ja inhoaa kaikkea naismaista. Koko Soilin nuoruutta varjostaa sota-aika, sodan alkaessa hän on noin 10-vuotias ja sodan loppuessa rippikouluikäinen.

Mirjami antaa monipuolisen kuvan naisten uurastuksesta kotirintamalla. Naiset hoitavat paitsi kotinsa ja työnsä myös ruokaa, vaatetta ja henkistä huoltoa rintamalle. Jokainen kutoo sukkia ja lapsia, kirjoittaa kirjeitä, lähettää paketteja. Ja kun miehet pääsevät lomille, heidät syötetään, vaatteet pestään ja varustetaan taas uuteen lähtöön.

Nälkä, kylmä ja erilaiset taudit koettelevat myös kotirintamalaisia. Sandran mies Janne tekee koko ajan puita ja kantaa niitä sisään, uunit lämpiävät. Janne on sotinut sotansa vuonna 1918, kitunut vankileirillä lähes kuoliaaksi ja joutunut tuon sodan jälkeen hakemaan hattukourassa työpaikkoja, joka paikkaan ei punikkeja huolittu.

Vaikka Mirjami on tavallaan Sandran jatko-osa, kirjat voi lukea myös erillään. Muutaman kerran Mirjamissa palataan vuoteen 1918 ja etenkin sen jälkipyykkiin, muun muassa siihen, miten perhe joutui luopumaan kodistaan Lepistöstä.

Mirjami on hyvä kotirintaman kuvaus.

Ritva Sorvali