Tulisiipi haluaa lentää korkealla

JP Koskinen, Tulisiipi. Like 2019. Finlandiaehdokas.

Tulisiipi kuvaa amerikansuomalaisen perheen muuttoa 1930-luvulla Amerikasta Petroskoihin rakentamaan parempaa elämää itselleen sekä muille. Amerikassa oli tuolloin lama, monet olivat työttömiä, joten lähtöhalukkaita löytyi.

Tulisiiven päähenkilön Kaarlen perhe lähtee muiden mukana Petroskoihin. Kaarle on tuolloin pieni poika, joka on innostunut lentämisestä. Hän on käynyt isänsä ja setänsä kanssa katsomassa Charles Lindbergin lentonäytöksen ja innostunut tämän jälkeen lentämisestä entistä enemmän.

Koska kirjan päähenkilö on Kaarle, lentäminen on yksi iso aihe tässä kirjassa. Kolme Arpea -niminen intiaani nimeää Kaarlen Tulisiiveksi tämän lentämishulluuden vuoksi. Niinpä Kaarlen lentämisvimma nousee esille myös Petroskoissa ja myöhemminkin kirjan mittaan.

Petroskoi ei osoittaudu sellaiseksi työläisten paratiisiksi, miksi sitä oli Amerikassa mainostettu. Asuinolot ovat ankeat, työpaikoilla puuttuu välineitä ja vähitellen poliittinen ahdinko alkaa pelottaa. Ihmisiä häviää, komissaareja on yhä enemmän, koko ajan saa varoa sanomisiaan. Niinpä Kaarlen perhe päättää palata Amerikkaan. Mutta…

Mutta kaikkien osalta paluu ei onnistu. Osa joutuu Siperian vankileirille kuten Kaarle. Sieltä hänet haetaan sotaan tiedustelukoneen lentäjäksi, ja Stalinin kuoleman jälkeen häntä ruvetaan kouluttamaan kosmonautiksi. Eli lopulta Kaarle eli Tulisiipi lentää todella korkealla.

Kirjan alkupuoli oli paljon kiinnostavampi kuin loppupuoli. Ellei lentäminen olisi ollut niin kaikenkattava teema tässä kirjassa, kirja olisi voinut loppuakin vaikkapa Stalinin kuolemaan ja sen jälkeisiin vaiheisiin. Mutta tuolloin alkoi vielä uusi osa, kosmonauttien osa. Se on tavallaan uusi Siperia, sillä myös koulutettavat ovat tarkkaan vartioituja.

Mutta ehkä tämä osa olisi vaatinut uuden kirjan. Nyt kuvaus jää pintapuoliseksi, ja jos ei ole tekniikasta kiinnostunut, tipahtaa kärryiltä. Joten yksi ratkaisu olisi ollut lopettaa kirjan aikaisemmin ja kuvata vaikkapa Siperian vankileirien osuutta hieman tarkemmin.

Ritva Sorvali