Teatterikorkeakoulun Oresteia Kouvolan Teatterissa

Aiskhylos, Oresteia. Suomennos Kirsti Simonsuuri. Sovitus, ohjaus ja lavastus Mikko Roiha. Teatterikorkeakoululaisten esitys Kouvolan Teatterissa ti 2.10.2018.

Olipa ilo katsella hyvin harjoiteltua, kurinalaista ja vaikuttavaa esitystä antiikin näytelmästä Oresteia.

Aluksi mustiin pukeutuneet teatterikoululaiset makasivat näyttämällä sikin sokin. Vähitellen he nousivat ja alkoivat esittää tarinaa ryhmissä ja yksitellen. Välillä kuultiin pitkiäkin monologeja ja välillä dialogeja ja välillä myös kuorolausuntaa.

Kohtausten välillä kuului taustalta meren kohinaa ja toisin ajoin ikään kuin ratsastuksen kopinaa. Tila laajeni tällä tavalla näyttämön ulkopuolelle.

Erityisesti kielen rytmi lumosi. Tekstihän on eräänlaista vapaamuotoista runoa, joten oli hienoa, että sen esittämiseen oli satsattu. Nuoret pudottelivat antiikin ihmisten repliikkejä kuin ainakin kuninkaat ja jumalat, joita he esittivät.

Toivottavasti puheen selkeyteen kiinnitetäänkin entistä enemmän huomiota myös muussa nuorten teatterikoulutuksessa. Selkeää puhetta on ilo kuunnella, sitä myös ymmärtää paremmin kuin huolimatonta muminaa.

Rytmin vaihtelua oli myös ohjauksessa. Hiljaiset ja lähes puheettomat jaksot vaihtelivat rajujen yhteenottojen kanssa. Sillä kyseessä ei ollut pelkkää runonlausuntaa vaan henkilöt tappoivat toisiaan antaumuksella. Viha, kosto ja suru näyttelivät isoa osaa tässä esityksessä.

Mielenkiintoista oli sekin, että vaikka kyseessä oli yli 2000 vuotta vanha teksti, monta kertaa tuntui kuin olisi puhuttu meidän aikamme asioista.

Ritva Sorvali