Laulut parasta Korvenkylän Irwinissä

Miska Vainonen, Irwinille, musiikkipitoinen näytelmä Korvenkylän kesäteatterissa ti 24.7.2018. Ohjaus Jalle Niemelä. Koreografi Hilppa Lampi. Musiikin sovitus ja harjoitus Sami Viitalo, musiikki Las Palmas -bändi, puvustus Mirja Nopanen ja työryhmä.

Korvenkylä katsomo oli tokavikassa esityksessä täpötäynnä, liekö joku käännytetty ovelta? Aurinko oli laskeutunut metsikön taakse, josta se väreili lämpöään kaiken ylle. Suomalainen kesäilta parhaimmillaan.

Tähän idylliin toi suomalaista särmää esitys Irwinistä ja hänen lauluistaan. Vaikka niissäkin puhutaan suomalaisuudesta ja Suomen luonnosta kuten ”Taas syksy on, on jo lokakuu. Koivikon lehdet kellastuu”, puhutaan myös suomalaisuuden nurjemmista puolista, viinasta, rahapulasta, tappeluista, remuamisesta.

Korvenkylän porukka veti taas tarinan täysillä. Etenkin miehet loistivat päärooleissa: Kyösti Vuorela Irwininä, Sami Viitalo Vexi Salmena, Eero Kivistö Masana ja Janne Aalto Petsana. Miehet tekivät, ja naiset taustalla yrittivät paikata jälkiä ja pitää huushollia pystyssä.

Tarina alkoi Irwinin kuolemasta ja hänelle puuhattavien muistojuhlien valmistelusta. Juhlien valmistelun lomassa käytiin läpi Irwinin elämää ja hänen laulujaan. Parhaita paloja olivatkin juuri laulut. Ja ihmetellä täytyy, kuinka Korvenkylästä löytyy koko ajan uusia laulajia. Laulut saivat kantavuutta, kun soololaulujen kertosäkeisiin tuli usein koko porukka mukaan.

Erityisesti jäivät lauluista mieleen Haistakaa paska koko yhteiskunta, Hämäläinen perusjuntti ”Heinähattu, rehupuntti, punaniska, perusjuntti, häijy ja itsepäinen”, Rentunruusu, Ryysyranta, St. Pauli ja Reeberbahn ja vaikkapa Työmiehen lauantai. Lauluja oli yli 20, joten Irwinin tuotannosta saatiin hyvä läpileikkaus.

Monesti lauluihin kuului myös asianmukainen koreografia ja puvustus. Erityisesti jäi mieleen St. Pauli ja Reeberbahn -laulun verkkosukkatytöt viuhkoineen ja korkokenkineen.

Eli kiitos Korvenkylän porukalle. Luultavasti mukana oli koko kylä, sillä lavaesiintymisten lisäksi töissä oli lipunmyyjiä, makkaranmyyjiä, kahvinkeittäjiä, järjestysmiehiä ja niin poispäin. Teatterin tekeminen on mainio tapa pitää kylä koossa, siitä Korvenkylä lienee mainio esimerkki.

Ritva Sorvali