Historiallinen romaani Kouvolasta
A. Filppu, Eva. Historiallinen romaani Kouvolasta. Books on Demand Helsinki 2018.
Eva kertoo noin 18-vuotiaasta orvoksi jääneestä Evasta, joka vuonna 1913 tulee asumaan sukulaisperheeseen Kouvolaan. Hän asuu vuoden Kouvolan Kaunisnurmella tätinsä talossa. Eva ystävystyy paitsi tädin pojan Jakobin ja kotiapulaisen Hildan kanssa, ja tutustuu myös naapurissa asuvaan Schwartzin perheeseen.
Eva kulkee Schwartzin Marian kanssa asemakylässä, käy lukutuvassa, iltamissa, työväentalolla, asemalla, juhannusjuhlissa, elävien kuvien teatterissa, luistelemassa lammella ja kaupoissa sekä kävelemässä pitkin kylää. Filppu kuvaa tietävän tuntuisesti tuon ajan Kouvolaa. Paikkakuntaa tuntevaa lukijaa auttaisi kuitenkin, jos kaduilla olisi vielä selkeämmät nimet ja jos vaikkapa kirjan takalehdelle olisi vielä painettu tuon ajan kartta.
Eva auttaa Hildaa ruoanlaitossa ja siivouksessa ja toimittaa tätinsä Lenan asioita. Tytöt eivät saa koko ajan kävellä pitkin katuja eivätkä mennä ilman saattajaa iltamiin tai oikeastaan juuri mihinkään. Jollei muita ilmaannu saattajiksi, lähtee täti itse mukaan.
Tuolloin Kouvolaan rakennettiin kovaa vauhtia kasarmia. Tytöt käyvät katsomassa rakennustyömaata ja näkevät asemakylässäkin venäläisiä sotilaita. Koko ajan joutuu kävellessään ylittämään junaratoja, sillä Kotkaan ja Mikkeliin menevät raiteet kulkivat lähellä keskustaa. Miten puomin ali tai ohi milloinkin mentiin, siitä ei muistaakseni ole mainintaa.
Evan vuosi asemakylässä olisi riittänyt yhden romaanin aiheeksi. Kirjan lopussa on kuitenkin kuvaus ajasta kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1917-1918. Tämä osuus on sadan sivun pituinen, mutta siitä olisi saanut hieman yksityiskohtia lisäämällä oman romaaninsa. Oikeastaan tuo vuosi olisi ansainnut ja ansaitsee oman romaaninsa.
Mielestäni A. Filppu kuvaa monipuolisesti henkilöitä, paikkoja ja tilanteita. Romaanin keskiössä ovat nuoret, joten rakkausjutut kuuluvat heidän elämäänsä. Vanhempi väki yrittää pitää nuoria aisoissa kuten asiaan kuuluukin.
Kouvolan asemakylästä paljastuu tässä romaanissa suorastaan vilkas kyläkeskus, jossa kauppiaat, koululaiset, maanviljelijät ja rautatieläiset tapaavat eri tapahtumissa ja toripäivillä. Venäläiset sotilaat tuovat oman mausteensa katukuvaan.
Toivottavasti kirjoittaja täydentää kirjan kakkososaa ja julkaisee sen myöhemmin omana niteenään. Hänen keskeisimmät henkilönsä ovat aivan vuoden 1918 tapahtumien keskiössä, joten Kouvolan historian kannalta olisi tärkeää kuvata näitä tarkemmin ja kuvata tarkemmin myös tuon ajan tavallista elämää: miten kukakin yritti piilotella sukulaisiaan, jotta nämä eivät joutuisi ammuttaviksi ja miten ja mistä kukakin sai perheelleen ruokaa.
Jossain vaiheessa kirjaa vilahti mieleen ajatus, että kirjoittajalla on aihio myös romaanisarjan kolmannesta osasta. Toivottavasti sekä toinen ja kolmas osa aikanaan valmistuvat, sillä esimerkiksi Kouvolan sotien välisestä ajasta ei liene juuri romaaneita kirjoitettu.
Ritva Sorvali