Ennen pitkää kaikki nousee pintaan

Marjut Pettersson, Niin kuin sinä sen muistat. Myllylahti 2017.

Marjut Petterssonin uusimmassa trillerissä kuvataan, miten noin 30 vuotta sitten tapahtuneet asiat elävät edelleen ihmisten mielessä ja vaikuttavat heidän elämäänsä. Kukin muistaa nuo tapahtumat omalla tavallaan, ja heidän muistinsa saattaa myös muuttua vuosien mittaan.

Tapahtumia lähdetään kerimään kohtaus kohtaukselta. Alussa ollaan poliisin kuulusteluhuoneessa, jossa päähenkilö aloittaa tarinan. Myöhemmin tarinan kohtauksiin hypätään pitkiksi ajoiksi, joten kuulustelutilanne unohtuu. Tapahtumat sijoittuvat Uuteenkaupunkiin ja pääosin 1980-luvulle. Tuolloin hääyön tiimellyksessä on tapahtunut jotain sellaista, joka on vaikuttanut monen ihmisen elämään ja tunkee nyt esiin.

Hienosti Pettersson kuvaa kuinka ihmisen kasvoista näkee, että ajalla todellakin on hampaat ja että jos on pelannut korttinsa huonosti, jää lopulta vain akka käteen. Kirjailija käyttää myös eläin- kasvisymboliikkaa kuvatessaan ihmisten mielentiloja heidän elämänsä käännekohdissa.

Isoon rooliin tässä kirjassa nousee isyyden ja äitiyden merkitys ihmisen elämässä. Isä ja äiti näkevät meidät ensimmäisinä, ja ihmisen itsetunnolle on tärkeää, millä tavalla nuo meille henkilöt meitä katsovat. Ihailevatko he, kannattelevatko he meitä vai mitätöivätkö he meidät. Ovatko he luotettavia vai pettävätkö he meidät?

Erittäin hyvin tässä kirjassa kuvataan, miten riippuvaisia me ihmiset olemme toisista ihmisistä, heidän mielipiteistään, suhtautumisestaan meihin, omasta roolistamme lähiyhteisössämme. Tämä riippuvuus pysyy, vaikka siitä kuinka yrittäisi pyristellä eroon, kuten kirjan päähenkilö tekee.

Pettersson kuvaa tapahtumia pääosin Kiti Uitto nimisen naisen kautta sinä-muodossa: ”Et rohjennut puuttua istumajärjestykseen vaan lähdit kompuroimaan tupaa kohti.” Muutaman kerran tapahtumia kuvaillaan myös muiden henkilöiden kannalta, tuolloin hän-muodossa.

Kirja alkaa hitaanlaisesti. Eräänlainen dekkarin veto siihen ilmaantuu vasta noin puolivälissä, mutta sitten kun tuo veto on siepannut lukijan kynsiinsä, se pitää loppuun asti. Mielestäni tämä kirja on sekä psykologinen romaani että trilleri. Jos pitää molemmista, kirjan alun hitauden antaa anteeksi.

Ritva Sorvali