Rautanaulan ihmiskuva ahdistaa
Rautanaula. Käsikirjoitus Tommi Liimatta, dramatisointi Mirka Seppänen, ohjaus Heidi Koskinen-Järvisalo. Ensi-ilta Kuusankosken teatterissa 6.4.2018.
Rautanaula kuvaa lähes alusta alkaen tilannetta, jossa päähenkilön (Matti Olenius) vaimo on hävinnyt noin viikko sitten. Vaimon katoamista ihmetellään sekä tämän siskon perheen että naapureiden kesken. Aviomies kertoo vaimon lähettäneen kirjeitä kotiin.
Vaimon katoamisen ihmettelyn lisäksi näytelmässä juodaan alkoholia lähes jatkuvasti ja miehet puhuvat ronskin oloisesti panemisistaan. Yhden henkilön katoaminen ei heitä hetkauta vaan elämä jatkuu samaa putkea eteenpäin. Ainoastaan kadonneen vaimon sisar (Mira Peussa) on huolissaan siitä, mitä hänen siskolleen on tapahtunut.
Näytelmän kiinnostavimpia jaksoja olivat siskon tyttären (Viivi Mauno) esittämät tarinat. Mauno paneutuu tarinoihinsa oikein tosissaan, esittää tarinan eri henkilöiden rooleja muutamalla sekä ääntään että vartalonsa asentoa.
Toinen kiinnostava henkilö on päähenkilön äiti (Aija Kajama). Esityksen lopulla mennään päähenkilön kotiseudulle, jossa tämän veli on hukkunut lapsena ja tästä päähenkilö syyttelee edelleen itseään. Äiti harmittelee sitä, että poika on ilmeisesti hävennyt vaatimatonta taustaansa ja muuttanut nimensä, eivätkä vanhemmat näin ollen ole voineet täysin iloita hänen menestyksestään.
Kun rautanaula isketään seinään, alkaa tapahtua. Mutta mitä muuta, nimi tarkoittanee. Näytelmän päähenkilö menestyy urallaan, mutta näyttää muuten olevan täysin eksyksissä. Hän elää monella nimellä, pitää monta naista kierroksessa eikä varmaan aina itsekään muista, mitä on kenellekin kertonut. Matti Olenius esittää tämän miehen todella ärsyttävän itsevarmana ja omahyväisenä.
Koska kenestäkään henkilöstä ei kerrota paljoa, he jäävät eräänlaisiksi tyypeiksi. Myös syy vaimon katoamiseen jää tavallaan auki, ellei vaimo sitten tiennyt tai arvannut miehensä touhuja; riitelivät viimeisenä iltana. Mihin vaimo lähti, sen saa jokainen käydä selvittämässä Kuusaalla. Kyseessä on myös dekkaritarina.
Ritva Sorvali