Pilkkaako Sikamessias sikajohtajia?
Kiitos Pekka Hyväriselle kirjoituksesta ”Sikamessias pilkkaa ihmissikaa, ei Jeesusta”(KS 26.11.2017). Hyvärinen palauttaa mieleen teoksen syntyajankohdan eli 1960-luvun kulttuuri-ilmapiirin, jolloin etenkin nuorisolla oli tapana arvostella hyvinkin kärkkäästi vanhempien sukupolvien arvoja. Nuoriso otti harteilleen maailman epäoikeudenmukaisuudet, Vietnamin sodan vastustuksen ja kehitysmaiden köyhyyden.
Kun nuorilla oli noin korkeat ihanteet, omien vanhempien porvarillinen elämä ärsytti. Niinpä etenkin taiteilijat ja teatterintekijät valjastautuivat kritiikkiin. Tästä kritiikistä hyvänä esimerkkinä on Kouvolassakin keskustelua herättänyt taiteilija Harro Koskinen sikatauluillaan, joita on useita. Kouvolassa on näytillä vain Sikamessias.
Hyvärinen pohtii myös sitä, että onko teoksen nimi Sikamessias se, joka tuntuu loukkaavan kristinuskoa. Wikipedia kertoo, että Messias on Israelin kuninkaista käytetty arvonimi, myöhemmin se on tarkoittanut pelastajakuningasta. Messias tarkoittaa myös voideltua ja Jumalan lähettämää johtajaa. Israelin kansahan odotti Messiasta, joka olisi vapauttanut heidät Rooman valtakunnan ikeen alta.
Sekö tuntuu pahalta, että johtaja ja kuningas rinnastetaan sikaan? Jos tullaan lähemmäksi nykyaikaa, vaikkapa toisen maailmansodan aikaan, Eurooppa oli pullollaan todellisia sikajohtajia, ja he saivat aikaan tunnetusti pahaa jälkeä. Koska 1960-luvun nuoriso oli poliittisesti erittäin valveutunutta, onko Sikamessiaalla viitattu myös lähihistoriaan, sillä 1960-luvulta toiseen maailmansotaan oli vain pari vuosikymmentä.
Sikamessias-taulu ei avaudu ihan heti. Sitä joutuu pohtimaan. Taide on käsittääkseni tehnyt tehtävänsä, kun se saa ihmiset ottamaan kantaa, kun se herättää kiinnostusta. Ottaessaan julkisesti kantaa asioihin taiteilija tavallaan asettaa itsensäkin maalitauluksi, ikään kuin ristille. Näinhän Jeesuskin teki omana aikanaan. Hän arvosteli aikansa vallanpitäjiä ja etenkin uskonnollisia johtajia, hän kaatoi temppelissä rahanvaihtajien pöydät. Kostoksi hänen oma kansansa halusi ristiinnaulita hänet.
Nyt me puolestamme kuvaannollisesti ristiinnaulitsemme omia kapinallisiamme, omia taitelijoitamme.
Ritva Sorvali
Kouvola