Alku hitaanpuoleinen, lopussa tapahtuu

J.B Priestley, Tarkastaja tulee. Ohjaus ja lavastus Henrik Timonen. Puvut Leila Kosonen. Äänisuunnittelu Antti Helineva, teemamusiikki Ilkka Kahri. Ensi-ilta Kouvolan Teatterissa 11.3.2017.

Tarkastaja tulee on vuoteen 1912 sijoittuva yhden illan perhenäytelmä. Alussa perheen tytär (Emma-Sofia Hautala) kihlautuu hieman säätyään hienompiin piireihin (Panu Poutanen), minkä takia isällä on tarve nousta aatelissäätyyn. Nousu ei kuitenkaan onnistu, jos jokin skandaali ravistelee perhettä.

Niinpä ainakin perheen vanhempien (Raimo Räty ja Hannele Laaksonen) pitäisi olla kuin tulisilla hiilillä maineen säilyttämiseksi. Kyllä he tavallaan ovatkin, mutta vielä enemmän saisi laittaa pötköä pesään esimerkiksi perheen pojan (Sasu Junkkari) juopottelun hillitsemiseksi. Ehkä poikakin voisi ärsyttää enemmän, sillä hän on jo pari vuotta riekkunut julkijuopuneena epämääräisissä paikoissa, skandaalinkäry ei ole kaukana.

Eli jo alkupuolella meno voisi kehittyä hurjemmaksi, ollaanhan kuitenkin koko ajan perheen olohuoneessa, jossa kukin voi sanoa suorat sanat. Kun tarkastaja (Sami Kosola) tulee, joutuvat perheenjäsenet puolustusasemiin. Kaikilla on ollut jotain yhteyksiä samana päivänä kuolleeseen tyttöön. Eli skandaali on valmis. Suurin osa esitystä onkin tavallaan tämän asian kuulustelua ja samalla kunkin henkilön moraalin paljastamista.

Näyttelijät on puettu 1900-luvun alun keskiluokkaiseen tyyliin eli hyvin pönäkästi. Myös olohuone kuvastanee tätä aikaa. Tämä sama pönäkkyys kuuluu myös vanhempien puheessa, isä on julkisuuden henkilö, jopa valtuutettu, ja vaatii kunnioitusta, äiti johtaa naisyhdistyksiä. Ollaan arvonsa tuntevaa väkeä.

Tarkastaja tulee on erittäin hyvin rakennettu näytelmä, jossa kaikki langat johtavat loppuratkaisuihin. Henkilöiden moraali näkyy ja kuuluu heidän puheissaan ja toiminnassaan. Vanhat ja nuoret ovat erilinjoilla. Vanhat haluavat vain säilyttää kulissinsa, nuoret repivät ne alas

Näytelmä on omalla tavallaan erittäin ajankohtainen: Me olemme kaikki vastuussa. Me emme voi ajatella vain omaa perhettämme, omaa elämäämme. Me elämme tätä yhteistä maapalloa, kaikki mitä me teemme vaikuttaa myös muihin ihmisiin. Se että kaikilla menee hyvin, takaa parhaiten meidänkin turvallisuutemme.

Ritva Sorvali