Mosaiikkimainen kuvaus Tukholmasta

Jonas Hassen Khemeri, Kaikki se mitä en muista. Johnny Kniga 2016.

Romaani Kaikki se mitä en muista on kirjan kansilehden mukaan vuoden 2015 kaunokirjallinen teos Ruotsissa ja saanut vuoden August-palkinnon. Kyseessä on maahanmuuttajataustaisen Jonas Hassen Khemerin kolmas teos. Myös aiemmat romaani, Ajatussulttaani 2004 ja Montecore 2007, on suomennettu.

En ole lukenut noita aiempia romaaneja, mutta tämän palkitun romaanin sisälle minun oli vaikea päästä. Alussa kerrotaan, että Samuel on kuollut. Romaani yrittää luoda kuvan Samuelista haastattelemalla eri ihmisiä. Kerronta hyppelehtii eri ajoissa, paikoissa ja henkilöissä, joiden kansa Samuel oli eläessään tekemisissä. Mitään ei kuvata tarkemmin, henkilöitä vilisee sivuilla, minä-kertojiakin on ainakin kaksi. En tiennyt kuka milloinkin oli äänessä. Tämä levoton käsittelytapa etäännyttää innokkaankin lukijan.

Samuel on ollut tekemisissä milloin kenenkin kanssa, eikä kirjailija pahemmin esittele näitä henkilöitä. Niitä vain tupsahtelee kirjaan. Kun myös minä-kertojan vaihtuu, henkilöt häviävät jonkinlaiseen tapahtumien kirjoon. Ollaan milloin kenenkin kodissa, ravintoloissa, kaduilla, hoitokodissa. Paikat ja henkilöt eivät ole tärkeitä. Vain se lienee tärkeää, miltä kenestäkin milloinkin tuntuu.

Kirjan taittotapa kertoo sen katkelmallisuuden. Pieni tähti erottaa kappaleet toisistaan, jokaisella sivulla on vähintäänkin yksi tähti. Tähtien väliset kappaleet kertovat rinnakkain eri tarinoita, eli lukijan pitää pitää mielessään yhtä aikaa monta tarinaa ja noiden tarinoiden huterasti kuvatut henkilöt. Mikä kappale kuuluu mihinkin tarinaan, Vasta kun on lukenut jonkin matkaa, selviää, mikä kappale kuuluu mihinkin tarinaan – jos sittenkään.

Ritva Sorvali