Merisoutajien kirjallisuuskatsaus

Juha Hurme, Nyljetyt ajatukset. Teos 2014.

Juha Hurmeen uusin kirja kuvaa kahden miehen soutumatkaa Turusta Ouluun. Matka kestää noin 20 päivää.

Matkan aikana kaverukset käyvät läpi lähestulkoon koko länsimaisen kirjallisuuden, Suomen kirjallisuudesta puhumattakaan. Noin kolmasosa keskusteluista pui musiikkia. Nämä osuudet luin harppomalla, sillä niissä oli minulle liian paljon outoja kappaleiden nimiä ja muusikoiden nimiä.

Sen sijaan kirjallisuuskeskustelut luin tarkkaan. Ja mikä oli lukiessa, kun Juha Hurme kertoi lyhyesti paitsi kirjan syntytarinan ja kirjailijan elämänvaiheet myös jotain oleellista sekä kirjan kuvaustavasta että itse kirjan kuvaamasta tarinasta.

Niinpä huomasin että haaviin tarttui kymmenittäin kirjavinkkejä. Monet olivat aivan uusia, mutta tuttuihinkin kirjoihin Hurme tarjoili uusia näkökulmia. Teki mieli hakea kirjat käsiinsä ja lukea ne uudelleen.

Kirjallisuuden ja musiikin lisäksi soutajat keskustelivat myös teatterista. Hurme kaivaa näyttelijätyön ja teatterin määritelmän Jorge Luis Borgesilta, joka on kirjoittanut: ”Näyttelijä on teeskentelijä, joka on esittävinään jotain toista henkilöä näyttämöllä ihmislauman edessä, joka on uskovinaan, että hän on tuo toinen.”

Oikeastaan miehillä oli vielä yksi iso keskustelunaihe, urheilu. He puhuivat urheilusta antaumuksella, muistelivat tiettyjä kisoja ja voittoja. Mutta he puhuivat myös suomalaisen kirjallisuuden urheilukuvauksista kuten esimerkiksi hiihdon kuvauksista.

Tästä esimerkkinä Ilmari Kiannon Punainen viiva, jossa pariskunta hiihtää yhteensä 80 kilometriä umpihankea päästäkseen vetäisemään vaalilappuun punaisen viivansa. Kiannon toinen hiihtokuvaus on Ryysyrannan Joosepissa, jossa Jooseppi hiihtää kirkolle 50 litran pontikkapänikkä taakkanaan.

Nautin eniten miesten kirjallisuus- ja teatterikeskusteluista. Keskustelujen lisäksi kirjailija kuvaa soutamista vastatuuleen ja myötätuuleen, jolloin purje antoi sivustatukea. Tutuilta tuntuivat myös kuvaukset siitä, miten vaikea on päästä jaloilleen, kun on tuntikausia istunut ja soutanut.

Ja tietenkin kirjailija kuvaa miesten retkilounaita, kahvinjuontia rannoilla, korppuja, voileipää, puuroa. Ruoka maistui pitkien souturetkien jälkeen, ja miehet humpsahtivat uneen heti kun pitkälleen pääsivät.

Nyljetyt ajatukset kertoo nykyihmisen tarpeesta hidastaa tahtia, jotta voisi muistaa ja ajatella sekä kokea jotain myös fyysisesti. Jotkut lähtevät kävelemään tai pyöräilemään, nämä miehet soutavat.

Ritva Sorvali