Taistelu Kymenhovista 

Kouvolassa käytiin vuosina 2003-2008 kaikkia tahoja koetellut taistelu Hotelli-Ravintola Kymenhovin säilymisestä kaupunkikuvassa. Kymenhovi oli rakennettu 1931, ja se oli oman aikansa harvinaisuus paitsi Kouvolassa myös koko Kaakkois-Suomessa. 2000-luvun alussa talosta saatiin sekä Museoviraston että Kymenlaakson maakuntamuseon suojelulausunnot.

Kun talon korttelin asemakaavaa alettiin muuttaa, joutivat suojeluesitykset romukoppaan, ja kaupungin  elimissä tehtiin asemakaavapäätös, joka mahdollisti Kymenhovin purkamisen. Sekä ennen tuota ratkaisevaa päätöstä että sen jälkeen Kouvolassa käytiin ennennäkemätön taistelu talon kohtalosta. Olin mukana tekemässä suojeluehdotuksia, valituksia, lehtikirjoituksia, vetoomuksia eri tahoille, keräämässä nimilistoja  ja puuhaamassa myös mielenosoituksia talon säilyttämisen puolesta.

Olin koko prosessin ajan sekä kaupunginhallituksessa että valtuustossa, joissa jätin asiasta lukuisia eriäviä mielipiteitä, pidin puheita valtuustossa ja yritin kaikin tavoin vaikuttaa päätöksentekijöihin talon säilyttämiseksi. Taistelu huipentui maaliskuussa 2007 eduskuntavaalien jälkeisenä maanantaina, jolloin taloa alettiin yllättäen purkaa. Tuolloin talon suojelemiseksi perustettu yhdistys Pro Kymenhovi teki Kouvolan Hallinto-oikeudelle valituksen purkamisen  laittomuudesta. Niinpä purku pantiin lähes vuodeksi jäihin, ja  talo seisoi vielä paikallaan itäsiipi avoimena talveen 2008 saakka.  

Lopulta monivuotinen  taistelu osoittautui turhaksi, Kymenhovi purettiin 2008.

Oheiset kirjoitukset ovat aiheesta tekemiäni lehtikirjoituksia tai eri viranomaistahoille tekemiäni valituksia, vetoomuksia, suojeluhakemuksia ja muita kirjoituksia prosessin loppuvaiheesta lähinnä vuosilta 2007-2008.  Tässä on ehkä kolmasosa aiheesta kirjoittamaani materiaalia. 

Ritva Sorvali

Ritvan kirjoituksia rakennussuojelusta

Ritva Sorvalin kirjoituksia rakennussuojelusta vuosina 2005-2008 (esimerkkitapauksena taistelu Kouvolan Hotelli-Ravintola Kymenhovista). Kirjoitukset on julkaistu Kouvolan Sanomissa tai ne ovat vetoomuksia, valituksia tai vastineita eri viranomaisille/poliitikoille

4 Arvoisa Korkein Hallinto-oikeus

Kirjoitan teille nyt jo kolmatta kertaa Kouvolan Kymenhovin asiasta. Ilmeisesti teidän toimintatapanne eivät salli maallikoille ei vastaamista, joten tyydyn kohtalooni. Minua on neuvottu kääntymään asiassa eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen. Ennen kuin lähestyn tuota tahoa, otan kuitenkin esille vielä yhden uuden näkökannan.

Te olette tehneet päätöksenne teille esitettyjen asiakirjojen perusteella.

Te ette ole ulkopaikkakuntalaisina mitenkään voineet olla perillä Kouvolassa yli kolme vuotta velloneesta paikallisesta kansalaiskeskustelusta ja siinä esitetyistä mielipiteistä. Näissä mielipiteissä on esitetty runsaasti erilaisia nähdäkseni hyvinkin toimivia käyttötarkoituksia tälle talolle. Nämä ideat eivät kuitenkaan ole päätyneet asiakirjoihin, joten te ette ole voineet niistä tietää.

Te olette tietenkin luottaneet siihen, että se mitä asiakirjoissa esitetään, on kaikki. Te ette ole voineet tietää, että virallisella taholla ei ole otettu kuuleviin korviin kansalaiskeskustelua eikä siinä esitettyjä mielipiteitä. Te ette ole voineet myöskään tietää, että asiaa ajavalla virallisella taholla ei ole haluttu missään vaiheessa itse tehdä mitään varsinaisia selvityksiä talon käyttötarkoituksista tai remontin kustannuslaskentaa.

Kyse ei tietenkään ole ollut kenenkään pahansuopuudesta vaan pelkästään rahasta. Ongelmana on koko ajan ollut se, kuka maksaa? Tässä suhteessa tilanne on kuitenkin muuttunut. Kuten olen esittänyt ja muutenkin varmaan tiedätte, Pohjois-Kymenlaakso pääsee vuoden 2007 alusta lukien sellaista EU-tukien alueeksi, joista juuri Kymenhovin tyyppisen talon remontoitiin voi hakea rahaa.

Oletan että rahaa myös myönnetään, sillä talolla on kouvolalaisen mittapuun mukaan todella merkittävä kulttuurihistoriallinen menneisyys, ja sille voi suunnitella myös vaikuttavan kulttuurihistoriallisen tulevaisuuden. Rahan hakemisessa auttanee sekin, että Kouvolassa ei tiettävästi ole muita tällaisia kohteita ainakaan näin valmiiksi arvioituina kuin juuri Kymenhovi  

Tämän viestin tarkoitus on siis sanoa, että ymmärrän tilanteenne, sillä te olette joutuneet tekemään päätöksenne talon käyttötarkoitusten suhteen puutteellisten ja tietenkin myös tarkoitushakuisesti sommiteltujen asiakirjojen perusteella ja että rahoitusmahdollisuuksien suhteen tilanne on teidän päätöksenne jälkeen muuttunut.

Ritva Sorvali

Ajatuksia Kymenhovin asemakaavan käsittelystä ja talon maineesta

Tuli vielä mieleen sekin, että jos yhtiönne ottaa yhteyttä Kouvolan kaupunginarkkitehtiin tai Rakennusliike Okan edustajaan, vastaanotto saattaa olla nuiva. Nämä tahot ovat nimittäin purkulinjan pääkannattajia.

Kymenhovi sijaitsee ns, Alfa-korttelissa. Kun asiasta korttelin asemakaavasta päätettiin, oli tarjolla neljä eri vaihtoehtoa. Vaihtoehto yksi mahdollisti Kymenhovin purkamisen. Vaihtoehto kaksi mahdollisti Alfa-korttelin muun saneeraamisen ja säästi Kymenhovin. Vaihtoehto kolme säästi Kymenhovin julkisivun ja vaihtoehto neljän mukaan kaavaa ei muutettaisi millään lailla. Joten valmiina on useampia vaihtoehtoja korttelin saneeraamista varten.

Purkamisen mahdollistava kaava saatiin valtuustossa läpi vetoamalla siihen, että talolle ei ole olemassa mitään järjellistä käyttöä eikä kenenkään kannata sitä remontoida. Jos käyttöä löytyy ja kun mahdolliset EU-rahat tulevat helpottamaan remontointikustannuksia, tilanne on aivan uusi. Valtuuston päätöksen jälkeen on moni asia muuttunut, jopa valtuusto on muuttunut.

Toivon, että yhtiönne saa pohjapiirrokset katsottavakseen ja voitte tältä osin miettiä asiaa eteenpäin. Rakennusliike on lehdessä ilmoittanut, että vuoden 2007 alkupuolella alkaa Kymenhovin kulmilla tapahtua. Vuosi 2007 on sikälikin merkittävä, että tuon vuoden alusta lähtien Kouvolan seutu voi hakea EU-rahoja muun muassa Kymenhovin tyyppisten kohteiden remontointiin.

Kouvolan Kymenhovista on viimeisten vuosien aikana kirjoitettu paikallisissa lehdissä niin paljon, että se on ehdottomasti Pohjois-Kymenlaakson tunnetuin rakennus. Jos joku siihen yrityksen perustaa, hänen ei tarvitse aloittaa uuden tuotteen markkinointia, vaan markkinointi on jo tavallaan tehty. Talo on kaiken kansan kohtauspaikkana markkinoinut itseään jo yli 70 vuotta, ja neljä vuotta kestänyt erittäin julkinen kaavaprosessi on täydentänyt tämän työn. 

Erityisesti Kouvolan Sanomat on ollut kiitettävän kiinnostunut kaikesta Kymenhovia koskevasta tiedosta. Aina kun jokin päätös on tehty, lehti on räväyttänyt siitä kokosivun tai vähintään puolen sivun uutisen. Erityisesti toimittaja Mirja Turunen on tehnyt juttuja Kymenhovista.

Viimeisimpien lehtitietojen mukaan talon omistaa edelleen Osuuspankkien Eläkekassa.

Valaiskoon Kymenhovi koko seudun!

Hienoa että Pentti Tähtinen taas innostaa minua Kymenhovi-kirjoitteluun (KS 26.8.07, Hohtoa olla pitää). Tähtinen pohdiskelee pakinassaan mahdollisen uuden suuren kunnan nimeä ja päätyy esittämään nimeksi Kymenhovia. Tätä nimeä hän ehdottaa sen takia, että komea nimi toisi hohtoa koko seudulle. Niin sitä pitää.

Vaikka kyseessä on pakina, ei niin pientä pilaa ettei totta olisi vähintäänkin toinen puoli. Näin muuttuvat mielipiteet, se mitä välillä on häpeän kohde, nouseekin tuota pikaa menestyksen oljenkorreksi. Meinataanhan komealla ja kuuluisalla nimellä pakinan mukaan päihittää kilpakumppani Kotka, joka tyytyi kuntaliitoksessaan yksinkertaisesti vain ottamaan suurimman kaupungin nimen.

Mitä tulee Tähtisen mainitsemaan Kymenhovissa harrastettuun vanhan tavaran kierrätykseen, ei voi muuta sanoa kuin että Kymenhovin asiakkaat ovat olleet aikaansa edellä. Kouvolan kaupunki älysi vasta aivan viime vuosina julistautua kierrätyksen ja kestävän kehityksen mallikaupungiksi. Olisi tietenkin ollut toivottavaa, että kestävän kehityksen idea olisi toteutunut myös kaupungin Kymenhovi-päätöksissä.

Kirjoituksessa puhutaan purkupäätöstä odottavasta ravintolarauniosta.

Purkupäätöstä ei todellakaan ole, mutta miksi puhua rauniosta? Nähdäkseni Kymenhovista on purettu vasta pieni murto-osa, valtaosa talosta seisoo edelleen jämäkästi paikoillaan. Ja seisoessaan siinä runneltuna ja häväistynä, paksut seinät kaikkien nähtävänä, Kymenhovi todistaa olevansa edelleen vankka talo. Se on rakennettu kestämään sukupolvien yli, toisin kuin monet nykyajan rakennelmat.        

Joten meidän sukupolvellamme ei ole oikeutta tuhota edellisten sukupolvien hyvää työtä purkamalla Kymenhovi. Nyt tarvitaan vain diplomatiaa hoitamaan talon asia kuntoon ja toivottavasti tällaista viisautta meidän seudultamme löytyy. Rahasta ei ole kyse, sitä tarjoaa esimerkiksi EU. Ei kai sentään ole tarkoitus edelleen valuttaa kaikkia EU-rahoja Kotkan hyväksi.

Eräässä antiikin tarinassa puhutaan Gordionin solmusta, joka oli Zeuksen temppelissä ja jonka ratkaisijasta tulisi legendan mukaan Aasian kuningas. Aleksanteri Suuri löi miekallaan solmun rikki. Koska hän ei kuitenkaan varsinaisesti ratkaissut solmun arvoitusta vaan rikkoi sen, hän kuoli Aasian sotaretkillään. Kuka on se historiaan jäävä henkilö, joka ratkaisee Kymenhovin solmun?

Sillä vaikka Kymenhovi ei tällä hetkellä pystykään olemaan niin ”mieltä kiehtävä ja syntinen” kuin se joidenkin kirjoitusten mukaan on joskus ollut, herättää se edelleen keskustelua ja kaikilla on siitä jokin mielipide. Se on keskeinen osa Kouvolaa. 

Kotka on ylpeä Kairostaan. Eikö Kouvolassakin saa olla jotain sellaista, joka on meidän kaupungissamme ainutlaatuista, ristiriitaista, keskusteluttavaa, muistoja herättävää? Kaupungin sielu!

Ritva Sorvali   

Arvoisa Rakennustaiteen seura!                                     Kouvolassa  19.4.2007

Kuten olen kirjoittanut, olemme täällä Kouvolassa jo yli neljä vuotta yrittäneet epätoivoisesti pitää pystyssä yhtä Kouvolan vanhinta rakennusta, hotelliravintola Kymenhovia. Tämä rakennus liittyy Kouvolan historiaan mitä moninaisimmalla tavalla, joten pidämme todella menetyksenä, jos se raivataan pois kaupunkikuvasta.

Kuten oheisista kuvista ja teksteistä ilmenee, talo on selkeälinjainen klassinen rakennus. Paikallisten maallikkoarvioijien mielestä talo on liian yksinkertainen ansaitakseen suojelua. Kyse on meidän maallikoiden osalta tietenkin makuasioista, niinpä pidänkin suurena suosionosoituksena, jos Rakennustaiteen seura lausuu jotain Kouvolan Kymenhovista.

Valtuutetut saatiin purkukaavan kannalle muun muassa vähättelemällä sekä rakennuksen kuntoa että merkitystä. Kun talon itäseinä on nyt purettu lähes auki, kuka tahansa maallikkokin pystyy toteamaan, että kyseessä ei ole suinkaan röttelö, niin kuin oli uskoteltu, vaan mitä vankin paikalleen muurattu massiivitiilitalo.

Prosessin aikana talosta on saatu runsaasti sen arvoa puoltavia lausuntoja, mutta mikään näistä ei ole saanut Kouvolan päättäviä tahoja, muuttamaan purkusuunnitelmiaan. Nyt talosta on tekeillä dokumentointi, joka valmistuu aivan näillä hetkillä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rakennusrestauroinnin linja tekee tuota tutkimusta, mutta ei voi valitettavasti antaa siitä lausuntoa.

Talon omistaja Oka Oy on ilmoittanut koululle olevansa ainoa lausunnon antaja tässä asiassa. Joten jos Rakennustaiteen seura kiinnostuu tuosta dokumentoinnista, tietoa siitä saa vain Oka Oy:ltä. Oka Oy ajaa voimallisesti talon purkamista.

Kymenhovi on valmistunut syksyllä 1931. Kun ajattelee, että Kouvolan kaupunki sai kaupunkioikeudet vuonna 1960, Kymenhovi on kaupungin ikään suhteutettuna todella merkittävä rakennus. Taloa ovat silmäilleet myös Museovirasto ja korkein hallinto-oikeus. Näiden molempien arviot ovat korostaneet talon paikallista merkittävyyttä, mutta suojelupäätös on kaatunut siihen, ettei talolla näiden tahojen mielestä ole merkittävää valtakunnallista arvoa.

Tällä hetkellä talon kohtaloa käsittelevät Kouvolan hallinto-oikeus ja ympäristöministeriö. Toivomme tietenkin näiltä tahoilta myönteistä päätöstä, mutta sen edesauttamiseksi myönteinen Rakennustaiteen seuran lausunto ei olisi pahitteeksi. Joten jätän asian teidänkin pohdittavaksenne. Kiitos mielenkiinnosta.

terv. Ritva Sorvali

Pro Kymenhovi yhdistyksen rahastonhoitaja/ 050-5331144

Ympäristöministeriö

Fabianinkatu 6 A, Helsinki

PL 35

00023 Valtioneuvosto

 

 

Valitus Kouvolan Kymenhovin suojeluhakemuksen käsittelemättä jättämisestä

Asia: Valitus Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (14.3.2007, KAS-2007-L-92-27)  antamasta päätöksestä jättää tutkimatta Pro Kymenhovin suojeluesityksen, jossa on esitetty Hotelli Kymenhovin eli entisen Hotelli Mannerin rakennuksen suojelemista rakennussuojelulain nojalla.

Kohde: Hotelli Kymenhovi

Kouvolan kaupunki, 1, kaupunginosa Kangas, kortteli 1045, tontti 9

Esityksen tekijä ja ajankohta

Pro Kymenhovi yhdistys

03.04.2007

Arvoisa ympäristöministeriö

Pidämme valitettavana sitä, että Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ei ottanut käsiteltäväkseen Pro Kymenhovi yhdistyksen tekemää Kymenhovin taloa koskevaa suojeluesitystä eikä esityksestämme huolimatta huolehtinut talon kohtalon rauhoittamisesta asian käsittelyn ajaksi. Asia on mielestämme edelleen vireillä, sillä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus liitti päätökseensä valitusosoituksen. Valitusaika päättyy 14.04.2007. (Liitteet 1-4)

Vetoamme ympäristöministeriöön, että se ottaa käsiteltäväkseen Pro Kymenhovi yhdistyksen tekemän talon suojelemiseen tähtäävän esityksen ja suojelee talon rakennussuojelulailla, sillä mielestämme Kouvolan Kymenhoviin voi soveltaa rakennussuojelulain 3§ 2 momenttia  

—Milloin suojelu ei ole mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tai milloin rakennuksella on huomattavaa valtakunnallista merkitystä tai milloin siihen muutoin on erityisiä syitä. (lihavoinnit kirjoittajan)

Mielestämme talo pitää suojella rakennussuojelulailla siksi, että sitä ei monista yrityksistä huolimatta ole saatu suojeltua maankäyttö- ja rakennuslailla ja siksi että talon suojeluun on olemassa myös aivan uusia erityisiä syitä. Näitä uusia erityisiä syitä on tullut runsaasti lisää myös sen jälkeen, kun Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 14.3.2007 päätti jättää asian käsittelemättä.

Uusi suojeluhakemus Kymenhovin talosta

Valituksen tueksi tekemämme uuden suojeluhakemuksen asioiden käsittelyjärjestys:

I Kymenhovin talon traaginen nykytilanne vaatii nopeita toimenpiteitä

II Kymenhovin edellisen suojeluhakemuksen kohtalo vuonna 2004

III Erityisiä syitä Kymenhovin rakennuksen suojeluun rakennussuojelulailla   

IV Kymenhovin itäpäädyn repimisen vaikutus suojelupäätökseen

 

 

I Kymenhovin talon traaginen nykytilanne vaatii nopeita toimenpiteitä

Kymenhovin talon asiaa on viimeisten neljän vuoden aikana käsitelty sekä paikallisissa että valtakunnallisissa elimissä. Viimeisten parin kuukauden aikana on tapahtunut seuraavaa:

Kymenhovin korttelin eli Alfa-korttelin rakennuttajalle myönnettiin korttelin rakennuslupa Kouvolan rakennuslautakunnassa 7.2.2007. Rakennuslupaan sisällytettiin Kymenhovin purkulupa. Kaupungin virastosta saamiensa ohjeiden mukaan kaksi kouvolalaista teki annettuun määräaikaan mennessä rakennuslautakuntaan oikaisuvaatimuksen Kymenhovin purkamisesta. Lautakunta hylkäsi nuo oikaisuvaatimukset 8.3.2007 sillä perusteella, että kuntalaisella ei ole oikeutta valittaa rakennusluvasta. Valittajat esittivät rakennuslupaan oikaisuvaatimuksensa vain Kymenhovin purkamisesta, johon valittamiseen kuntalaisella tiettävästi on oikeus. Valittajille annettiin päätöksen yhteydessä uusi valitusosoitus. Heillä oli mahdollisuus valittaa rakennuslautakunnan päätöksestä 14.4.07 mennessä Kouvolan hallinto-oikeuteen. Lisäksi Pro Kymenhovi yhdistyksen tekemän suojeluhakemuksen valitusaika päättyy sekin vasta 14.4.07. 

Talon omistava rakennusliike on useampaan kertaan julkisesti ilmoittanut Kouvolan Sanomissa, että rakentaminen Kymenhovin ympäristössä alkaa syksyllä 2007 (Liite 17 mm. KS 9.1.2007 ja 8.2.2007).  Ilman mitään ilmoitusta kaupunginhallitukselle tai esimerkiksi talosta dokumentointia tehneille restauroijille rakennuttaja aloitti purkutyöt Kymenhovin rakennuksessa 19.3.2007 kesken molempien valitusprosessien ja samalla vaikeuttaen myös Kouvolan kaupungin tilaamaa ammattikorkeakoulun restaurointilinjan talosta tekeillä olevaa dokumentointia.

Kymenhovin talon suojelemiseksi perustetun Pro Kymenhovi yhdistyksen jäsenet ja muut kaupunkilaiset yrittivät kaikin keinoin saada purkua pysäytetyksi jo heti maanantaina 19.3., sillä prosessi oli kesken kahdella suunnalla. Valitusaika oli meneillään Kouvolan hallinto-oikeuteen ja ympäristöministeriöön. Purkua ei runsaista yrityksistä huolimatta saatu pysäytettyä ennen kuin Kouvolan hallinto-oikeus sai tehtyä asiassa virallisen väliaikaisen päätöksen 20.3.2007 noin klo 12.00. Tuohon mennessä Kymenhovista oli ehditty purkaa lähes kokonaan yksi seinä. Talo seisoo kuitenkin edelleen vankasti paikallaan, onhan se juuri tuolle paikalle muurattu 20-metrinen jykevä tiilitalo. (Liite 16, Kymenhovin talon piirustuksia.)

Kouvolan Sanomien 20.3.2007 asiasta tekemässä artikkelissa kerrotaan, että Kouvolan hallinto-oikeus antoi rakennuttajalle 16.3.2007 purkuluvan, koska sen tietämän mukaan asiassa ei ollut mitään vireillä. Todennäköisesti rakennuttaja oli kuitenkin saanut valitusajan omaavat päätökset sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta että Kouvolan rakennuslautakunnasta, mutta ei ollut rakennuslupaa hakiessaan kertonut näistä valitusajoista Kouvolan hallinto-oikeudelle. Joten nähdäksemme rakennuttaja oli saanut purkuluvan esittämällä hallinto-oikeudelle tietoisesti ja tarkoitushakuisesti puutteellisia tietoja. Tällä hetkellä tilanteeseen johtanutta prosessia käsitellään Kouvolan hallinto-oikeudessa ja hallinto-oikeus on ilmoittanut pyrkivänsä toimimaan nopeasti tässä asiassa. (Liite 17, Kouvolan Sanomien uutisointia asiasta.)

Pro Kymenhovi yhdistys esittää, että myös ympäristöministeriö käsittelisi tämän asian nopeutetussa aikataulussa, sillä suojeluhakemuksen tekijöiden paikallisissa lehdissä (Liite 17, Kaupunkilehti Seiska 21.3.2007 ja Kouvolan Sanomat 21.3.2007, Helsingin Sanomat 2.4.2007) kiusantekijöiksi nimittely ja korvausvaatimuksilla uhkailu vaikuttavat yhdistyksen jäsenten mielentilaan ja kotirauhaan. Yhdistyksen puheenjohtajan kotiinsa saama rakennusliikkeen uhkauskirje on suojeluhakemuksen liitteenä (Liite 5). Myös rakennuttajan kannalta nopea päätös on tietenkin toivottava.

Pro Kymenhovi yhdistys vakuuttaa, että kyseessä ei ole kiusanteko vaan kouvolalaisten aito huoli Kouvolan kaupungin historian, taloushistorian, sotahistorian, kulttuurihistorian, urheiluhistorian ja rakennusperinteen kannalta tärkeän ja erittäin hyväkuntoisen talon säilymisestä kaupunkikuvassa.

Kun Kymenhovin purkaminen yllättäen 19.3.2007 aloitettiin, oli meneillään:

-valitusaika Kouvolan hallinto-oikeuteen

-valitusaika ympäristöministeriöön

-Kouvolan kaupungin paikalliselta ammattikorkeakoululta tilaama talon dokumentointi

Purkamisen aikomuksesta ei ilmoitettu esimerkiksi talon dokumentoijille eikä kaupunginhallitukselle, vaikka kyseessä on merkittävä paikallinen kulttuurihistoriallinen ja rakennushistoriallinen talo, jonka kohtalosta on paikkakunnalla keskusteltu vuosikausia.

Esitämme, että ympäristöministeriö ottaa kantaa myös rakennuksen kesken vireillä olleita prosesseja aloitettuun laittomaan purkamiseen sekä purkamisaikomuksesta tiedottamatta jättämiseen.

Esimerkiksi näistä edellä olevista asioista ei Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksella ole voinut olla tietoa omaa päätöstään tehdessään.

 

II Kymenhovin talon edellisen suojeluhakemuksen kohtalo vuonna 2004

Vuonna 2004 talon kohtalosta oli meneillään kaksi valitustietä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön kautta talolle haettiin suojelua rakennussuojelulain avulla ja samanaikaisesti Kouvolan hallinto-oikeudessa oli valitus kaupunginvaltuuston asiasta tekemästä asemakaavamuutoksesta.

Talon kohtalon kannalta on merkittävää, että tällä kahden valitustien yhtäaikaisuudella näyttää olleen vaikutusta asian käsittelyyn ympäristöministeriössä ja sen asiasta saamissa lausunnoissa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus toteaa 26.7.2004 ympäristöministeriölle antamassaan lausunnossa (Liite 14, sivu 6):

Johtuen erillisestä valitusprosessista ja sen keskeneräisyydestä, ympäristökeskus katsoo, ettei se tässä lausunnossa ota kantaa valittajan esittämiin mielipiteisiin tai muihin asiasta esille tuomiin seikkoihin.

Ennen kuin ympäristöministeriö puolestaan antoi asiasta päätöksensä, ehti Kouvolan hallinto-oikeus 29.10.2004 kumota valtuuston ”asemakaavan muutosta koskevan päätöksen, siltä osin, kun se sallii kyseisen rakennuksen hävittämisen” (Liite 13 s. 13). Eli Kouvolan hallinto-oikeuden tuolloisella päätöksellä Kymenhovi näytti tulleen suojelluksi maankäyttö- ja rakennuslailla.

Niinpä ympäristöministeriö päätyy 18.11.2004 perustelujensa lopuksi toteamaan (Liite 14, sivu 6):

Koska hotelli Kymenhovin rakennuksen säilyminen ja suojelu voidaan selvittää maankäyttö- ja rakennuslain säädösten nojalla asemakaavalla, rakennuksen suojelemiseen rakennussuojelulain nojalla ei ole erityisiä syitä.

Edellä kuvattu kahden valitustien yhtäaikaisuus ja syksyn 2004 Kouvolan hallinto-oikeuden talon kohtalolle myönteinen päätös näyttävät joltain osin vaikuttaneen siihen, että ympäristöministeriössä luotettiin tuolloin talon säilyvän ilman rakennussuojelulain tukeakin.

Kun Kouvolan kaupunki sittemmin valitti asemakaavan muutoksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja sieltä saatiin uusi päätös, tilanne muuttui. Talo olikin taas yllättäen lainsuojaton.

Korkein hallinto-oikeus perusteli talon suojelulle kielteistä päätöstään korostamalla museoviraston kantaa että ”koko maan näkökulmasta nähtynä kyseessä ei ole rakennussuojelun kynnyskysymys”, lakiteknisillä termeillä ja muun muassa sillä, että rakennuksen korjaaminen tulee liian kalliiksi (Liite 15, s. 17-18). 

Kymenhovin suojelu on kaatunut siihen, että sillä ei ole merkittävää valtakunnallista arvoa. Kouvolan ikäisissä kaupungeissa tuota arvoa ei rakennuksille koskaan tule, jos sen puutteessa aina puretaan. Mitä tulee rakennuttajan ja samalla talon omistajan remontointikulujen kohtuullistamiseen Kouvolan kaupungilla on mielestämme korttelin asemakaavaa hienosäätämällä tai muilla kaavoitusratkaisuilla mahdollisuus korvata aktiiviselle paikalliselle rakennuttajalle Kymenhovin suojelemisesta koituvat kerrosneliöhävikit. Lisäksi Kymenhovin korjaamiseen on todennäköisesti saatavissa myös EU-rahaa.

Paikallisesti asia on kuitenkin lukkiutunut vuoden 2003 päätöksiin. Niinpä kaupungin ulkopuolisten tahojen on tässä toimittava ja velvoitettava päätöksillään Kouvolan kaupunki huolehtimaan oman historiansa ja kulttuuriperintönsä säilyttämisestä.

Koska Kymenhovin taloa ei siis kuitenkaan lopulta pystytty vuonna 2004 suojelemaan maankäyttö- ja rakennuslailla, esitämme, että ympäristöministeriö tutkii talon suojelutilanteen nyt uudelleen ja että talo suojellaan rakennussuojelulailla, jonka edellyttämiä erityisiä syitä esitämme seuraavaksi. 

III Erityisiä syitä Kymenhovin rakennuksen suojeluun rakennussuojelulailla

1) Kouvolan kaupungin lyhyeen historiaan suhteutettuna Kymenhovilla on runsaasti paikallista taloushistoriallista, sotahistoriallista, kulttuurihistoriallista, rakennushistoriallista ja Kouvolan kaupungin oman historian kannalta merkittävää arvoa. Talo on myös säilynyt lähes alkuperäisessä kunnossa ja on eräänlainen maamerkki Kouvolassa. Sekä paikalliset asukkaat että vierailijat tuntevat Kymenhovin.

Mielestämme Kymenhovin rakennus kuuluu Kouvolassa sellaisiin historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaisiin rakennuksiin, jotka pitää suojella. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 05.03.4004 antama lausunto kiteyttää hyvin tämän asian.

Kymenhovi edustaa Kouvolan liikekeskustan vanhinta rakennuskantaa. Rakennus on siten keskeinen osa korttelin historiaa ja samalla tärkeä osa Kouvolan taloushistoriaa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan rakennukseen liittyvä muu kulttuurihistoriallinen merkitys paikkakunnalla on myös huomionarvoista; hotellissa on vieraillut mm. merkkihenkilöitä ja hotellin ravintola on ollut aina viime vuosiin asti suosittu kohtaamispaikka niin paikkakuntalaisten kuin myös kauempaa tulevien keskuudessa.

Hotelli Kymenhovin rakennuksella on paikallishistoriallista merkitystä.

2) Talosta saadut runsaat sen säilyttämistä puoltavat asiantuntijalausunnot

Kymenhovin asian käsittelyn aikana talosta on saatu lukuisia eri asiantuntijoiden lausuntoja, jotka kaikki yksimielisesti edellä mainitun Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tyyliin korostavat talon arvoa. Talon arvo on siis nähdäksemme vuosien mittaan asiankäsittelyn aikana koko ajan tavallaan lisääntynyt näiden lausuntojen myötä.

Kymenhovin talon kulttuurihistoriallisesta ja rakennustaiteellisesta arvosta ovat puoltavia lausuntoja antaneet kaikki seuraavat tahot:

1. Kymenlaakson maakuntamuseo                                 05.03.2003                          Liite 8

2. Museovirasto I lausunto                                             11.09.2003                          Liite 9

3. Viranomaisneuvottelu Kouvolassa                            06.10.2003                          Liite 10

4. Museovirasto II lausunto                                           29.01.2004                          Liite 11

5. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus                          05.03.2004                          Liite 12

6. Kouvolan hallinto-oikeus                                           29.10.2004                          Liite 13

7. Ympäristöministeriö                                                   18.11.2004                          Liite 14        

8. Korkein hallinto-oikeus                                              07.04.2006                          Liite 15        

Merkittävää on että museovirasto antoi talosta kaksi lausuntoa. Museoviraston ensimmäisen lausunnon 11.9.2003 mukaan talolle pitää laatia suojelumääräykset. Toisen lausunnon 29.1.2004 mukaan talosta päättää kaupungin valtuusto. Museoviraston edustaja kävi lausuntojen välillä Kouvolassa viranomaisneuvottelussa ja tuon neuvottelun aikana museovirasto lievensi linjaansa. Pidämme valitettavana tätä muutosta ja myös sitä, että museovirasto museoalan ylimpänä asiantuntijaelimenä ei jo tuolloin vaatinut tekemään talosta tarkempia dokumentointeja.

Valtakunnallisten arvioijienkin, museoviraston ja korkeimman hallinto-oikeuden lausuntojen mukaan talolla on runsaasti paikallisia kulttuurihistoriallisia ja rakennushistoriallisia arvoja ja sillä on merkittävä sija Kouvolan kaupunkikuvassa. Nämä tahot eivät kuitenkaan kannattaneet talon suojelua rakennussuojelulailla sen takia, että talolta puuttuu edellä mainittu merkittävä valtakunnallinen arvo.     

3) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tekemä Kymenhovin dokumentointi

Aivan uutena perusteluna Kymenhovin säilyttämiselle ja suojelemiselle esitämme, että ympäristöministeriö odottaa Kouvolan kaupungin Kymenlaakson ammattikorkeakoululta tilaamaa Kymenhovin dokumentointityötä tai pyytää sitä väliaikaisen raportin. Restauroijien työ on kesken ja heidän tarkoituksensa oli vielä päästä Kymenhoviin tarkistamaan mittauksiaan, mutta purkutöiden yllättäen alettua he eivät sinne enää päässeet. Purku aloitettiin siis heidän kannaltaan kesken dokumentoinnin.

Tulossa oleva dokumentointi on sellainen uusi asia, jota mikään aikaisempi asiasta päättänyt taho ei ole nähnyt eikä näin ollen ole voinut ottaa päätöksessään huomioon. Nähdäksemme tämä työ tulee omalta osaltaan kertomaan siitä, miten rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus Kymenhovi todella on. Liitämme tähän suojeluhakemukseen restaurointiopiskelijoiden paikallisessa lehdessä (Kouvolan Sanomat 26.3.2007) julkaiseman kirjoituksen, josta välittyy heidän kokemuksensa talon kunnosta ja suojelutarpeesta (Liite 5 ). Restaurointiopiskelijat ovat myös suullisesti kertoneet yllättyneensä talon hyvästä kunnosta ja talon rakentamiseen käytetyistä hyvistä materiaaleista.

Dokumentointityön tilaaja Kouvolan kulttuuritoimi ei voi antaa asiasta lausuntoa eikä myöskään työn tekemisestä vastaava Kymenlaakson ammattikorkeakoulun restaurointilinja. Näille molemmille tahoille on ilmoitettu, että dokumentointityön tiedotuksen hoitaa talon omistaja Rakennusyhtiö Oka Oy, joka ajaa voimakkaasti talon purkamista. Joten jos ympäristöministeriö kiinnostuu tästä tekeillä olevasta dokumentoinnista, niin kuin toivomme, ainoa keino saada dokumentoinnista tietoja on ottaa suoraan yhteyttä Oka Oy:hyn. Mielestämme tällainen dokumentointi olisi pitänyt tehdä jo ennen kuin korttelin asemakaavaa ryhdyttiin muuttamaan.

Pidämme erittäin valitettavana jos käy niin, että kun dokumentointi kevään 2007 aikana valmistuu ja siinä todetaan melkoinen määrä arvoja ja tosiasioita, joiden mukaan Kymenhovi ehdottomasti pitää säilyttää ja suojella, talo onkin siinä vaiheessa purettu. Se että dokumentoinnista on vaikea saada tietoja, vihjaa juuri siihen suuntaan, että nuo tiedot ovat todella merkittäviä talon suojelun ja säilyttämisen kannalta. Joten jätämme vastuun Kymenhovista ympäristöministeriölle, jolla on sekä asiantuntemusta että valtaa puuttua tähän asiaan ja joka korkeimpana viranomaisena maassamme vastaa rakennetun kulttuuriperinnön säilyttämisestä.

Myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskus sai sähköpostitse 12.3.2007 tiedon tästä tekeillä olevasta dokumentoinnista (Liite 3), mutta ei halunnut odottaa tarkempia selvityksiä vaan jätti suojeluhakemuksen dokumentointitiedosta huolimatta tutkimatta vedoten siihen, että ”suojeluesityksessä ei ole tuotu esille mitään sellaisia oleellisia uusia seikkoja tai erityisiä syitä, joiden johdosta rakennuksen suojelutarve rakennussuojelulain nojalla tulisi tutkia uudelleen”.  Dokumentointiasia ei todellakaan ollut vielä mukana itse suojeluesityksessä, mutta käsittääksemme lisätietoja voi toimittaa asian käsittelijälle myös jälkikäteen. 

 

 

IV Kymenhovin itäpäädyn repimisen vaikutus suojelupäätökseen

Talon itäpääty on nyt revitty osittain auki, mutta Kymenhovi seisoo edelleen vankasti paikallaan. Onhan se yli 20-metrinen paikalleen muurattu vahva tiilitalo.

Toivomme, että talon yhden seinän repiminen kesken valitusprosessien ei masenna ympäristöministeriötä talon tulevaisuuden suhteen vaan päinvastoin vaikuttaa siihen suuntaan, että erityisesti tämän hätiköidyn ja laittoman repimisen takia talo pitääkin ehdottomasti suojella sekä palauttaa entiseen kuntoonsa. Suojelun epäämiseen ja purkamisen sallimiseen päätyvä ratkaisu on nähdäksemme tässä tapauksessa valtion laitoksen ennakkotapauksen luonteinen viesti purkajille, että juuri näin näissä asioissa pitääkin toimia.    

 

Yhteenveto:

Kymenhovin suojeluesityksen käsittelemättä jättämisestä tehdyn valituksen/uuden suojeluhakemuksen yhteenveto

1. Esitämme että ympäristöministeriö käsittelee pikaisesti Kouvolan Kymenhovin suojeluhakemuksen, jonka Kaakkois-Suomen ympäristökeskus jätti käsittelemättä.   

2. Koska taloa ei ole toistaiseksi voitu suojella maankäyttö- ja rakennuslailla, esitämme että ympäristöministeriö suojelee sen nyt rakennussuojelulailla ja vetoamme siihen, että tähän suojeluun on edellä lueteltu runsaasti erityisiä syitä.

3. Esitämme, että ympäristöministeriö huomio etenkin talosta tekeillä olevan dokumentoinnin, josta on mahdollista saada tietoja vain talon omistajalta Oka Oy:ltä. Oletamme, että ympäristöministeriö pyytäessään saa nuo tiedot.

4. Kouvolassa järjestetään rakennusrestauroinnin koulutusta. Kaupungissa on sekä alan ammattilaisia, opettajia että opiskelijoita, joten Kymenhovin purettu seinänosa pystytään muuraamaan ehjäksi paikallisin asiantuntijavoimin.   

5.Esitämme, että tietoisesti kesken valitusprosessien ja restaurointidokumentoinnin aloitettu yllättävä laiton purkaminen ja purkamisaikomuksesta ilmoittamatta jättäminen vaikuttaa myönteisesti talon suojelupäätökseen ja että purkajat velvoitetaan mahdollisimman pikaisesti rakennuttamaan talon purettu osa entiselleen.             

Kouvolassa 03.04.2007

Kymenhovi yhdistys

Kymenhovin suojeluhakemusta koskevan valituksen/uuden suojeluhakemuksen liitteet:

1. Suojeluhakemus Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 28.2.2007

2. Esitys talon kohtalon rauhoittamiseksi asian käsittelyn ajaksi 28.2.2007 

3. Sähköpostituloste Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle on 12.3.2007 välitetystä tiedosta      tekeillä olevasta Kymenhovin dokumentoinnista, minkä ympäristökeskuksen oman esityksen mukaan pitäisi olla kaavoituksen pohjana (ks. Liite 10, Viranomaisneuvottelu Kouvolassa 6.10.2003, ”Leena Gunnar korosti rakennusinventoinnin tärkeyttä kaavoituksen perusteena ja ehdotti sen syventämistä ja täydentämistä—”).

4. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätös 14.3.2007

5. Rakennuttajan lakimiehen uhkauskirje Maiju Lahdenperälle

6. Kouvolan Sanomat 26.3.2007: Hotelli Manner kesti sodan, mutta ei Kouvolan päättäjiä/restaurointiopiskelijoiden käsitys Kymenhovin talosta

7. Dokumentoinnin kuvaus, tämänhetkinen tilanne. Tähän emme valitettavasti saaneet lausuntoa. 

8. Kymenlaakson maakuntamuseon lausunto 5.3.2003

9. Museoviraston lausunto 11.9.2003

10. Viranomaisneuvottelu Kouvolassa 6.10.2003

11. Museoviraston antama uusi lausunto viranomaisneuvottelun jälkeen 29.1.2004

12. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätös 05.03.2004

13. Kouvolan hallinto-oikeuden päätös 29.10.2004

14. Ympäristöministeriön päätös 18.11.2004

15. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 7.4.2006

16. Kymenhovin talon piirustuksia 1, 2, ja 3

17. Lehtiartikkeleita Kymenhovista pääosin 20.3.-2.4. 2007 väliseltä ajalta

Hotelli- ja ravintolaliitto

Hotelliravintola Kouvolan keskustassa

Kouvolan ydinkeskustassa rautatieaseman tuntumassa sijaitsee maineikas hyväkuntoinen hotelliravintola Kymenhovi. Talo on rakennettu vuonna 1932 ja on yksi Kouvolan merkittävimpiä rakennuksia ja myös museoalan asiantuntijoiden mukaan paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus.

Koska talolla ei Museoviraston mukaan ole valtakunnallista merkitystä, se on jo vuosia ollut purku-uhan alla. Talon omistaja Oka Oy on kuitenkin toimitusjohtajansa suulla todennut Kouvolan Sanomissa 7.2.2007: ”Antaisimme sen riemumielin pois, jos olisi ottajia”. Omistaja on kuitenkin päättänyt purkaa talon, ellei sille pikapuoliin löydy ostajaa.   

Koska Kymenhovi on sekä rakennustaiteellisesti että kulttuurihistoriallisesti paikallisesti merkittävä rakennus, sen remontointiin on mahdollista hakea EU-rahaa. Meidän seutumme pääsee tämän vuoden alusta laajempien EU-tukien alueeksi, joten rahansaanti helpottuu. EU-hakemuksia aletaan käsitellä ensi kesänä. Joten tätäkin kautta hankkeelle saattaa löytyä jopa liiketaloudellisia menestymisen mahdollisuuksia.

Toivon että joku alan yrittäjä kiinnostuu Kymenhovista. Rakennuksen omistaa Oka Oy. Toimitusjohtaja Jorma Tamminen (p. 0201741220) vastaa varmaan mielellään kyselyihin, koska on lehdessä kertonut, että antavat sen riemumielin pois. Rakennuksella sinänsä ei ole heille mitään arvoa, mutta kaupungin keskustan rakennuspaikka tietenkin maksaa jotain.

Tietääkseni taloa ei ole juuri mitenkään markkinoitu, vaikka toimitusjohtaja niin lehdessä kertoo. Joten jos teillä alan liittona on mahdollisuuksia vaikuttaa Kymenhovin kiinteistön tunnetuksi tekemiseen, olisin siitä kiitollinen.

kouvolalaisterveisin

Ritva Sorvali

050-5331144   

ritva.sorvali@edukouvola.fi

Jospa Kymenhovia ei päätetäkään purkaa

Oli mielenkiintoista lukea (KS 11.4.06) Okan toimitusjohtaja Jorma Tammisen lausuntoja Kymenhovin kohtalosta. Tamminen näyttää viisaasti pitävän ovea auki erilaisille ratkaisuille. Hän mukaansa täytyy ensin selvittää, mitä Alfa-kortteliin voidaan tehdä. Umpimähkään ei rakennusta lähdetä purkamaan.

Tiettävästi purkulupaa ei ole vielä edes haettu, saatikka että se olisi myönnetty. Toivottavasti eri tahoilla mietitäänkin asiaa monelta kulmalta. Varsinainen Kymenhovi-keskustelu voikin alkaa juuri nyt.

Mielenkiintoista on sekin, että ne Alfa-suunnitelmat, jotka muutama vuosi sitten tehtiin, eivät Tammisen mukaan ole enää tätä päivää. Nopeasti muuttuu muoti rakennusrintamalla. Onneksi noita vanhentuneita suunnitelmia ei sentään päästy toteuttamaan.     

Kaupunginjohtaja Ahti iloitsee KHO:n päätöksestä ja toivoo Alfa-kortteliin liikkeitä ja asuntoja. Uusia liikehuoneistoja ja asuntoja on kuitenkin tulossa jo Aseman koulun tontille. Uusia liikehuoneistoja ja asuntoja on lähivuosina tulossa myös Hankkijan tontille ja mahdollisesti myös Kouvolan aseman lähitontille.

Näiden suurempien hankkeiden lisäksi on meneillään ja suunnitteilla runsaasti yksittäisiä pienempiä kohteita eri puolilla kaupunkia. Malli on kaikkialla sama: uusia liikehuoneistoja ja asuntoja.

Mitä muuta kaupungissa voisi olla? Kaupunki on meidän kaikkien. Joten kannattaakin miettiä mitä muuta erityisesti Kouvolassa tarvitaan kuin uusia liikehuoneistoja ja asuntoja? Onko juuri näistä Kouvolassa edes valtava puute?

                                                    +++

Kannattanee miettiä sitäkin, että mistä Kouvolan erottaa muista kaupungeista? Ei ainakaan siitä, että täällä on uusia liikehuoneistoja ja uusia asuntoja. Niitä on kaikkialla muuallakin.

Voisiko Kouvolasta kehittyä viehättävä pikkukaupunki, jonka uusiin ja vanhoihin asuntoihin muutettaisiin ihan sen takia, että kaupunkikuva on monikerroksinen, että keskustan katuja kävellessä voi aistia historian läsnäolon? Jos kaupunkiin saadaan tällainen tunne, kaupungin liikehuoneistojen ja asuntojen hinnat nousevat.

Voisiko ajatella, että Kymenhovin säilyttäminen maksaa tällä tavalla aikanaan itsensä myös taloudellisesti? Se voi omalta osaltaan olla tekemässä Kouvolasta mielenkiintoista kaupunkia, sellaista kaupunkia, johon ihmiset ihan oikeasti haluavat muuttaa asumaan. 

                                                    +++

”KHO:n mielestä rakennukselle ei ole osoitettavissa sellaista teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa, joka samalla mahdollistaisi rakennuksen arvon säilymisen.”

Miten tarkkaan KHO lienee tämän asian tutkinut ja eri vaihtoehdot puntaroinut? Paikallisesti tätä keskustelua ei Kouvolassa kuitenkaan ole vielä käyty.

Tietääkseni missään ei ole julkisesti pohdittu, mitä Kymenhovissa voisi tehdä, mihin sitä voisi käyttää. Yksittäisissä keskusteluissa on esitetty, että talo toimisi kaupunginmuseona tai että se voitaisiin antaa järjestöjen käyttöön. Ideariihen Kymenhovin käyttömahdollisuuksista voikin perustaa juuri nyt.   

Ei ole pohdittu sitäkään, mistä rakennuksen mahdolliseen korjaamiseen saisi rahoitusta. Ei ole suinkaan tarkoitus, että kukaan yksittäinen tontinomistaja joutuu menettämään omaisuuttaan rakennuksen mahdollisen säilyttämisen takia.

                                                    +++

Kun Kouvolan seutu on pääsemässä laajempien EU-tukien alueeksi, on tiettävästi jopa puutetta hyvistä hankkeista. Nähdäkseni Kymenhovin talo olisi erinomainen kohde tällaiseksi hankkeeksi.

Talon käytön suunnittelu, kunnostustyön suunnittelu ja lopulta suunnitelmien toteuttaminen tarjoaisivat työtä huomattavasti enemmän kuin purku ja nopeasti tehty uudisrakennus. Kouvolassa on oppilaitoksiakin, jotka ovat erikoistuneet juuri rakennusten entisöintiin.

Jos rakennukselle löydetään sopiva, mahdollisimman monia tahoja tyydyttävä käyttötarkoitus ja mikäli korjaamiseen saadaan rahoitus, Kymenhovista voisi oikeasti tulla yksi Kouvolan käyntikortti. Se voi olla paljon enemmän kuin sen paikalle mahdollisesti rakennettavat uudet liikehuoneistot ja asunnot.  

                                                    +++

Toivon että kaikki ne tahot, joilla on mielenkiintoa Kouvolan historian ja imagon kiillottamiseen kokoavat voimansa ja ryhtyvät selvittämään mitä mahdollisuuksia on Kymenhovin saamiseksi EU-hankkeeksi, ja miten paikallinen rahoitus on löydettävissä.  

Kymenhovin kohtalon pohtiminen on Kouvolan oma juttu. Se on yksi niitä harvoja asioita, joka vielä yhdistää kouvolalaisia.

Joten Kiitos Jorma Tammiselle viisaasta asenteesta pitää ovea auki erilaisille ratkaisuille.

Ritva Sorvali    

Kaikki joukolla Kymenhovin solmua avaamaan!

Toimittaja Kyösti Suolanen yllyttää ottamaan vastuuta Kymenhovista kirjoituksessaan ”Kuuma Kymenhovi” (KS 7.8.07 s. 4). Hän toivoo että osapuolet saataisiin samaan pöytään keskustelemaan asiasta jonkun kolmannen osapuolen johdolla. Löytyykö seudultamme kiihkoton kolmas osapuoli, joka pystyy avaamaan Kymenhovin solmun?

Toivon, että kaikki kulttuurihistoriasta, rakennustaiteesta ja Pohjois-Kymenlaakson menestyksestä kiinnostuneet ihmiset miettivät asiaa tykönään. Jospa joukostamme löytyisi vaikutusvaltaisia, arvovaltaisia, ajattelevia ja vastuunottoon kykeneviä henkilöitä, jotka eivät vielä ole ottaneet julkisesti kantaa Kymenhovin asiaan. Nyt on korkea aika tulla esiin.

Kun seudullemme puuhataan yhteistä uutta kuntaa, Kymenhovi ei ole pelkästään Kouvolan asia. Todennäköisesti kaikkia seutumme asukkaita kiinnostaa, millainen keskuspaikka uudelle kaupungille saadaan? Onko se kuin lähiö tai ostoskeskus vai löytyykö tuosta kaupungista myös merkkejä asumisen jäljistä, paikkakunnan tapahtumista, seudun asukkaiden muistoista?

Uuden kaupungin keskustan pitää näyttää kaupungilta, siellä pitää olla rakennuksia eri vuosikymmeniltä. Kouvolasta on jo hävitetty niin paljon, että kaupungin todellakin kannattaa pitää kiinni vielä jäljellä olevista historiallisista rakennuksista, kuten Kyösti Suolanen kirjoituksessaan sanoo. Kymenhovi on niin monella tavalla arvokas ja muistorikas talo, että sitä ei kerta kaikkiaan saa Kouvolasta hävittää.

Kymenhovin prosessi on kestänyt jo lähes viisi vuotta. Tänä aikana talosta on saatu yhä uusia sen arvoa korostavia lausuntoja ja viimeisin aikaansaannos on talosta tehty lähes 200-sivuinen inventointi.  Tällä hetkellä talon kohtalo on sekä korkeimman hallinto-oikeuden että Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen käsissä. On toivottavaa, että uusin tieto otetaan käyttöön ja uudet päätökset tehdään sen valossa.

Kymenhovi-prosessin alkukauden röttelö mikä röttelö -puheet ovat laantuneet. Tämä onkin luonnollista, sillä kuka tahansa maallikkokin voi nyt omin silmin todeta, että kyseessä ei suinkaan ole röttelö vaan vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja kestämään rakennettu talo. Kun talon kunnosta on nyt saatavilla myös aiempaa tarkempaa tutkittua tietoa, tuo tieto on käytettävä hyväksi.

Hyvät Pohjois-Kymenlaakson ihmiset! Vaikka Kymenhovin asia on taas eri tahojen virkamiesten tutkittavana, ei haitanne jos myös paikalliset vaikuttajat yrittävät selvittää asiaa. Joten kaikki kynnelle kykenevät avaamaan Kymenhovin solmua! Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia.

Ritva Sorvali

Tiedoksenne väliaikatietoja Kouvolan Kymenhovista!

Kiistanalaisesta talosta tehty inventointi ja väridokumentointi

Kouvolan Hotelli-ravintola Kymenhovin kohtalosta on kiistelty jo vuosia. Asia on kiertänyt eri päätöksentekijöillä ja saanut ratkaisuja puoleen ja toiseen. Tässä hetkellä kiistaa käydään Kymenhovin purkuluvasta. Valitus Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksestä on jätetty korkeimpaan hallinto-oikeuteeen.

Samanaikaisesti on Kouvolan kulttuuritoimeen luovutettu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rakennusrestaurointilinjan tekemä dokumentointi Kymenhovin talosta. Dokumentointi on liitteineen noin 200-sivuinen A3-kokoinen opus. Sitä voi käydä lukemassa Kouvolan kulttuuritoimessa
Kouvola-talolla, loma-aikana taidenäyttelytilan infossa.

Dokumentointi sisältää otteita Kymenhovin värikkäästä historiasta ja muun muassa julkisivujen inventoinnin ja vauriokartoituksen. Sisätilojen inventoinnissa on käsitelty kellari, porraskäytävät, tanssisali ja baari, henkilökunnan tilat, huoneistokerrokset ja ullakko. Väridokumentoinnissa on käyty läpi samoja paikkoja.

Tehty inventointi tuo Kymenhovista esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kuvia on runsaasti, joten niiden kautta talon historia hahmottuu ehkä vielä paremmin kuin runsaan tekstin avulla. Erityisesti talon julkisivun suhteellisen harvinainen terastirappaus on nostettu inventoinnissa esille. 

Ritva Sorvali   

Kouvolassa 5.5.2006

Arvoisa eduskunnan oikeusasiamies

Mielestäni korkein hallinto-oikeus on käyttänyt harkintavaltaansa väärin ja/tai toiminut huolimattomasti, kun se on perustellut Kouvolan Kymenhovin asiaa koskevaa päätöstään muun muassa sillä, että ”rakennukselle ei ole osoitettavissa sellaista teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista käyttötarkoitusta, joka samalla mahdollistaisi rakennuksen arvon säilymisen”.  Tämän asian perustelukappale kokonaisuudessaan alla:

Katselmuksessa tehtyjen havaintojen ja asiassa muutoin saadun selvityksen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että kysymyksessä olevan rakennuksen käyttäminen hotelli- ja ravintolatoimintaan tai sen ottaminen johonkin muuhun käyttöön edellyttäisi siinä määrin mittavia korjaus- ja muutostöitä, ettei rakennukselle etukäteen arvioiden ole osoitettavissa sellaista teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista käyttötarkoitusta, joka samalla mahdollistaisi rakennuksen arvon säilymisen.

Olen jo yli kolme vuotta seurannut aktiivisesti Kymenhovin asian käsittelyä eri elimissä. Olen monissa tilaisuuksissa toivonut keskustelua ja ideointia nimenomaan Kymenhovin uusista käyttötarkoituksista, mutta tätä keskustelua ei ole haluttu Kouvolassa virallisesti käydä. Uusia käyttötarkoitusideoita ei ole haluttu mihinkään kirjata, eikä niistä näin ollen ole tietenkään olemassa mitään kustannuslaskelmiakaan.  

Virallisesti ainoa varteen otettava kanta on koko ajan ollut talon purku. Yksityisissä keskusteluissa ja lehtijutuissa on ideoita heitelty, mutta virallisella taholla niitä ei ole noteerattu miksikään. Rakennusliike ja kaupungin johto ovat ajaneet purkua, joten muut mielipiteet eivät ole päässeet edes asiakirjoihin.

Ihmettelenkin sitä, kuinka korkein hallinto-oikeus perustelee päästöstään muun muassa sillä, että ”ei ole osoitettavissa sellaista teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista käyttötarkoitusta”, kun tällaisista käyttötarkoituksista ei ole haluttu paikkakunnalla virallisesti edes puhua, saati että asiaa olisi jotenkin tutkittu.

Ei ole osoitettavissa käyttötarkoituksia, kun ei ole haluttu tutkia koko asiaa eikä ottaa kuuleviin korviinsa kaupunkilaisten ideoita.

Koska ei ole tehty mitään kunnon selvityksiä, ei tietenkään ole osoitettavissa mitään toimivia paperille kirjattuja käyttötarkoituksiakaan.  

Kymenhovin talon asia onkin ollut vaikea päätettävä lähinnä sen takia, että mikään taho ei ole suostunut rahoittamaan talon mahdollista remontointia. Tilanne on kuitenkin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen tältä osin muuttunut. Kouvolan Sanomissa kerrottiin huhtikuussa, että Kouvolan seutu pääsee vuoden 2007 alusta sellaisten EU-tukien alueeksi, joita voi hakea Kymenhovin tyyppisen talon kunnostukseen.

Niinpä asiakirjoissa usein toistuva sana taloudellisesti, kohtuullisesti tai muu kustannuksiin viittaava termi pääsee nyt uuteen valoon. Joten korkeimman hallinto-oikeuden perustelun kohta ”osoitettavissa sellaista teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista käyttötarkoitusta” pitäisi oikeastaan tutkia uudelleen

nykynäkökulmasta. 

Pidän harkintavallan väärinkäyttönä ja/tai huolimattomuutena sitä, että korkein hallinto-oikeus tyytyy Kymenhovin asiassa esittämään perusteluja, jotka pohjautuvat olemattomiin selvityksiin, ylimalkaisiin väitteisiin ja silmämääräisiin arviointeihin ja toivon että eduskunnan oikeusasiamies tutkii asiaa.   

Kouvolassa 5.5.2006

Ystävällisin terveisin

Ritva Sorvali

050-5331144

ritva.sorvali@kouvola.fi,ritva.sorvali@edukouvola.fi

Seljapolku 11, 45120 Kouvola

Kouvolassa hätätilanne –Kymenhovin yksi seinä jo purettu

1. Esitämme että ympäristöministeriö ottaa pikaisesti käsiteltäväkseen Kouvolan Kymenhovin suojeluhakemuksen, jonka Kaakkois-Suomen ympäristökeskus jätti käsittelemättä.   

2. Koska taloa ei ole toistaiseksi voitu suojella maankäyttö- ja rakennuslailla, esitämme että ympäristöministeriö suojelee sen nyt rakennussuojelulailla ja vetoamme siihen, että tähän suojeluun on olemassa runsaasti erityisiä syitä.

3. Esitämme, että ympäristöministeriö huomio talosta tekeillä olevan dokumentoinnin, joka

valmistuu kevään aikana. Talon omistaja luvannee dokumentoinnin tekijöille lausunto-oikeuden, jos ympäristöministeriö sitä pyytää.

.

4. Kouvolassa on runsaasti restaurointiopiskelijoita ja myös valmiita ammattilaisia, joten jos ja kun Kymenhovi suojellaan, paikalliset työntekijät pystyvät nopeasti muuraamaan puretun seinän takaisin. Esimerkiksi opiskelijoille hanke tarjoaa kiinnostavan tavan oppia 1930-luvun työtapaa.

 

5. Kymenhovin talon arvoperusta on asian nelivuotisen käsittelyn aikana koko ajan vahventunut. Kun valtuusto päätti talon kohtalosta vuonna 2003, puhuttiin yleisesti että röttelö mikä röttelö tai juottola mikä juottola. Talo mitätöitiin sen viimeisimmän käyttötarkoituksen perusteella.

6. Kun Kymenhovin vahvat tiiliseinät on nyt paljastettu kaikelle kansalle, ei kukaan voi enää sanoa, että röttelö mitä röttelö. Kouvolasta lienee vaikea löytää Kymenhovia vahvempaa taloa.

7. Kun Kymenhovista on paikallisissa lehdissä keskusteltu viimeisten neljän vuoden aikana, on  myös talon historia alkanut tulla kouvolalaisille tutuksi. Ehkä enää ei sanota pelkästään juottola mikä juottola. Yhä useampi kouvolalainen alkaa tietää jotain Kymenhovin eri vuosikymmenistä.

8. Kaiken runsaan keskustelun ansio on ollut myös se, että nyt viimeistään kaikki tuntevat Kymenhovin. Se on todella keskeinen osa Kouvolaa. Se on jotain sellaista, jonka purkaminen todella muuttaa kaupunkikuvaa, mutta huonompaan suuntaan, köyhempään suuntaan.

9. Olemmekin erittäin huolissamme siitä, miten Kymenhovin purkaminen koetaan esimerkiksi 10 vuoden päästä. Surraanko sitä tuolloin vielä suuremmalla joukolla kuin nyt. Ovatko Kymenhovin purkajat tekemässä karhunpalveluksen tulevaisuuden Kouvolalle? Mielestämme ovat.

10. Koska Kouvolassa ei vuoden 2003 valtuuston päätöstä pystytä muuttamaan, pyydämme ympäristöministeriötä laukaisemaan tämän asian. Kun Kymenhovin suojeluhakemus edellisen kerran oli ministeriön pohdittavana, talo näytti tuolloin säilyvän MRL:n avulla. Nyt tilanne on paljon pahempi – nyt Kymenhovia ollaan jo purkamassa. Nyt tarvitsemme apua.

11. Oheisista lehtiartikkeleista näkyy talon tilanne ja siitä parhaillaan käytävä paikallinen kiivas keskustelu. Yksi seinä on purettu, mutta 20-metrinen tiilitalo seisoo vankasti paikallaan.

12. Haluamme että tietoisesti kesken valitusprosessien ja restaurointidokumentoinnin aloitettu yllättävä laiton purkaminen ja purkamisaikomuksesta ilmoittamatta jättäminen vaikuttaa myönteisesti talon suojelupäätökseen ja että purkajat velvoitetaan rakentamaan talon purettu osa entiselleen. Vahvat tiilet ovat valmiina kasassa talon vieressä.

Kymenhovi – Kouvolan Hotelli Torni                                                  Kouvola 24.4.2007

Katselin juuri televisiosta ohjelmaa Hotelli Tornista. Toivottavasti Museovirasto on ollut mukana säilyttämässä ja suojelemassa Tornia. Vai onko sitä edes yritetty purkaa?

Kaikki mitä ohjelmassa puhuttiin Hotelli Tornista, sopii myös Kouvolan Kymenhoviin. Talot ovat samanikäisiä, Kymenhovi on rakennettu vuonna 1931. Helsingin Sanomien ohjelmainfossa sanottiin: ”Suomen historia mahtuu Torniin”. Me voimme täällä Kouvolassa sanoa vähintään yhtä vakuuttavasti: ”Kouvolan historia mahtuu Kymenhoviin”.

Kaikki ne asiat, joista ohjelmassa kerrottiin Tornin merkittävinä asioina, löytyvät myös Kymenhovista. Myös Kymenhovissa on käynyt merkittäviä vieraita, pidetty lukuisten eri yhteisöjen tilaisuuksia, myös Kymenhovissa on kabinetteja baari, aula, kauniit portaikot myös Kymenhovilla ovat omat kulttuuripersoonansa. Kymenhovissa on samanlaista historian havinaa kuin Tornissakin.  

Kun tämän lisäksi vertaa Helsinkiä ja Kouvolaa sekä iän että koon suhteen, Kymenhovin merkitys Kouvolalle on huomattavasti suurempi kuin Tornin merkitys Helsingille. Tietenkään tätä asiaa ei voi nähdä Helsingistä käsin ja sen takia me paikalliset toimijat joudumme taistelemaan täällä yksin paikallista rakennusliikettä vastaan.

Helsingistä käsin ei voi myöskään tietää, että vahvimman paikallisen rakennusliikkeen entinen toimitusjohtaja on vuositolkulla ollut Kouvolan kaupunginhallituksen jäsen, hän on vuosikausia ollut myös suurimman valtuustopuolueen eli kokoomuksen ryhmänjohtaja. Tällä hetkellä hän on valtuuston puheenjohtaja.

Tämä vahvin paikallinen rakennusliike on nimeltään Oka Oy, Lemminkäisen tytäryhtiö. Tämä yhtiö on ajanut Kymenhovin korttelin asemakaavan muutosta ja samalla Kymenhovin purkamista. Kun vahvimman ryhmän puheenjohtaja kutsuu muiden ryhmien puheenjohtajat neuvotteluun, sovitaan pienessä porukassa, miten tähän kaavaan suhtaudutaan. Ryhmänjohtajat hoitavat omat ryhmänsä. Siinä on pähkinänkuoressa koko paljon mainostettu demokratia. 

Minäkin olen ollut Kouvolan kaupunginhallituksessa jo reilut kuusi vuotta, koko Kymenhovin asian käsittelyn ajan. Olen nähnyt sisältäpäin, kuinka tämä toimii. Kun Museovirasto antoi Kouvolan kaupungille lausunnon, että Kymenhoville pitää laatia suojelumääräykset, se oli kova isku purkukaavalle. Niinpä keksittiin, että kutsutaan Museoviraston edustaja Kouvolaan ja puhutaan tämä porukalla ympäri. Näin tapahtui – valitettavasti.

Ehkä te tätä kautta ymmärrätte siellä Helsingissä, miksi me täällä pikkukaupungissa tarvitsisimme ainakin joskus rakennussuojelupoliisia. Kymenhovin talon asiassa olisimme sitä tarvinneet ja tarvitsemme edelleen, sillä talo on vielä pystyssä. Eli toivon hartaasti, että jos ympäristöministeriö tai jokin muu taho pyytää teiltä taas lausuntoa tästä talosta, ainakin harkitsette aiemmin mainitsemani dokumentoinnin hankkimista Museoviraston arkistoon ja sen sekä tässä kuvailemieni asioiden avulla mietitte asiaa vielä kerran.

Saahan pikkukaupungissakin olla historian havinaa? Saahan?

Kunnioittaen

Ritva Sorvali

Kouvolan kaupunginhallituksen jäsen 

Kymenhovi-prosessissa farssin piirteitä, mutta mistä se johtuu

Kymenhovin itäinen seinä näyttää lohduttomalta. On erittäin valitettavaa, että purkuprosessia ei runsaista yrityksistä huolimatta saatu pysäytettyä ennen kuin Kouvolan hallinto-oikeus sai tehtyä asiassa väliaikaisen päätöksen.

Mutta mistä tämä farssi johtuu? Tiistaina 20.3. luin Kouvolan Sanomista, että koska asiassa ei ollut mitään vireillä, Kouvolan hallinto-oikeus antoi Kymenhovin purkupäätökselle lainvoiman perjantaina 16.3.  Siis Kouvolan hallinto-oikeuden tietämän mukaan mitään ei ollut vireillä.

Kuitenkin asiasta oli annettuun määräaikaan eli 28.2. mennessä jätetty Kouvolan rakennuslautakunnalle kaksi oikaisuvaatimusta. Rakennuslautakunta käsitteli nämä oikaisuvaatimukset 7.3. ja antoi vaatimusten esittäjille asiallisen uuden valitusosoitteen. Sen mukaan rakennuslautakunnan päätöksestä voi valittaa Kouvolan hallinto-oikeuteen 14.4.07 mennessä.

Mistä johtuu, että Kouvolan hallinto-oikeus ei tiennyt näistä oikaisuvaatimuksista ja niiden vireillä olevista valitusajoista? Mielestäni tämä on ydinkysymys ja tästä kysymyksestä johtuvat ne valitettavan surulliset farssin ainekset, joita saamme nyt katsella. Kouvolan hallinto-oikeus antoi purkuluvan, koska sen tietämän mukaan mitään ei ollut vireillä.

Tällä hetkellä on tietenkin toivottavaa, että asiassa saadaan mahdollisimman pian päätös. Rakennuslautakunnan ilmoittama valitusaika päättyy 14.4., mutta kun valittajat toimivat nopeasti, päätökset tulevat todennäköisesti viimeistään huhtikuun aikana.

Talon nykyinen tilanne ei liene kenenkään voitto. Missään nimessä se ei ole talon säilyttämistä ja suojelua ajaneiden voitto.

Ritva Sorvali  

Kymenhovi & EU-rahoitusmahdollisuuksia

Olen selvittänyt Kymenhovin remontointiin mahdollisesti saatavia EU-tukia.

Hakemuksia käsittelemään kesällä 2007

Vaikka Pohjois-Kymenlaakso vuoden 2007 alusta pääsee laajempien EU-tukien alueeksi, menee vielä puolisen vuotta ennen kuin nuo tuet ovat haettavissa. Tietysti hankkeita voi suunnitella ja kehitellä eteenpäin, mutta todennäköisesti varsinaista hakemusta päästään käsittelemään vasta kesällä 2007 ja päätökset tulevat syksyllä 2007. Hakija on aina hankkeen toteuttaja, omistaja tai rakennusyhtiö.

A) Yritystuet

Torstaina 28.12.2006 kävin Kaakkois-Suomen TE-keskuksessa Jouko Lankisen puheilla (puh.0106023211). Lankisen vastuualueeseen kuuluvat yritystuet.

Lankisen mukaan tähän mennessä täkäläisistä yritystukihakemuksista on hyväksytty 70 prosenttia. Joten jos hanke täyttää EU-kriteerit, se todennäköisesti saa tukea. Maksimissaan tuki on 20 prosenttia hankkeen kustannuksista. Pienyrityksiksi luokiteltavat voivat saada tukea enimmillään tuon 20 prosenttia, keskisuuret enimmillään 10 prosenttia.

Tuen määrään vaikuttaa sen yrityksen koko, jota varten remonttia tehdään, eli tilan tulevan käyttäjän koko.

Pienyrityksen kriteerit:

Päätoiminen henkilökunta korkeintaan 49 henkeä, ulkoistettuja ostopalveluja ei lasketa tähän. Liikevaihto vuodessa alle 10 miljoonaa euroa.

Keskisuuren yrityksen liikevaihto alle 50 miljoonaa euroa.

Remontointihankkeen voi pilkkoa useampiin osiin ja hakea niihin kuhunkin eri tukea. Joten jos Kymenhovista remontoidaan hotelli, voi esimerkiksi sen vuokraaja hakea hotellin kalusteisiin tai kalusteiden leasingmaksuihin erillistä tukea.

Tukea voi saada myös hankkeen esiselvityksiin ja toteutettavuusselvityksiin.

Yritystukien saamiseen vaikuttaa muun muassa se, mikä on seudun markkinatilanne ja mitkä ovat tulevan käyttäjän toiminnan kannattavuusedellytykset.

Todennäköisesti Jouko Lankinen kertoo mielellään lisää näistä asioista, jos ne rupeavat kiinnostamaan.

B) Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tuet

Perjantaina 29.12. kävin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa Visa Niittyniemen puheilla (puh. 040-5188985)

Aikataulu on sama kuin yrityspuolella, eli hakemusten käsittely aikaisintaan kesällä. Haettaviksi tulevat rahasummat ovat vielä täysi arvoitus. Tähän mennessä sekä Etelä-Kymenlaakso että Etelä-Karjala ovat saaneet kumpikin miljoona euroa vuodessa ympäristökeskuksen EU-tukia.

Ympäristökeskuksen tukia voi hakea esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen julkisivun kunnostamiseen ja sellaisiin rakenteellisiin korjauksiin, jotka ovat välttämättömiä, jotta talo säilyy. Näistä korjauksista ensimmäisenä tulee mieleen esimerkiksi rakennuksen katto. 

Kilpailulainsäädännön takia on keskeinen kysymys, paljonko kalliimmaksi tulee Kymenhovin remontoiminen kuin uuden talon rakentaminen sen paikalle? Ympäristötukien puolella kannattaa laskea selkeä hinta kulttuurihistoriallisille arvoille, sillä juuri niiden säilyttämiseen on haettavissa tätä EU-tukea. Tuki voi olla esimerkiksi 50 prosenttia tietyn kohteen kokonaiskustannuksista.

Myös ympäristökeskuksen EU-tukea voi hakea vain hankkeen toteuttaja ja/tai kohteen omistaja. Kuitenkin tällä puolella on tärkeää, että paikallinen yhteisö tukee hanketta, eli tässä tapauksessa Kouvolan kaupunki. Taustalla on myös maakunnan kokonaissuunnitelma, mutta se on Niittyniemen mukaan vielä hyvin yleisellä tasolla.

Jos Kymenhovin säilyttäminen ja remontoiminen rupeaa talon omistajaa kiinnostamaan, kannattaakin Niittyniemen mukaan aloittaa jo hyvissä ajoin seutukunnan ja maakunnan pehmitys suosiolliseksi hankkeelle.

Projektisuunnitelman kanssa voi käydä neuvottelemassa ympäristökeskuksessa esimerkiksi juuri Visa Niittyniemen tai Reijo Koistisen kanssa. 

Ympäristökeskuksen tukia voi hakea samoihin hankkeisiin, joihin haetaan myös yritystukia. Kun hanke on pilkottu selkeisiin osa-alueisiin, voi hakemuksen kohdistaa kussakin hakemuksessa tiettyyn rakennusvaiheeseen tai -kohteeseen.

Sekä TE-keskuksessa että ympäristökeskuksessa vilahtelivat myös monet muut tukimuotonimikkeet, mutta ensi kertaa kuultuna nämä kaksi, yritystuet ja ympäristökeskuksen tuet tuntuivat kohtalaisen selkeiltä. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että meidän seudultamme hakemuksia on ollut kohtalaisen vähän.

yhteistyöterveisin/ Ritva Sorvali /050-5331144

Kouvolan kaupunki

Maankäytön suunnittelujaosto

Aika: 23.11.2006

Asia: Yleiskaavallisen suunnitelman tarkistaminen 661/41/411/2006

Eriävä mielipide Kouvolan maankäyttöjaoksen päätökseen yleiskaavallisen suunnitelman tarkistamisesta 23.11.2006/ 661/41411/2006

Jaoksen päätöksestä poiketen esitän, että Kymenhovin talo lisätään yleiskaavallisen suunnitelman tarkastamisen yhteydessä tarkistettuun paikallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti edustavien, arvokkaiden tai miljööseen huomattavasti vaikuttavien rakennusten listaan.

Kouvolan kaupunki on saanut Kymenhovin talosta Kymenlaakson maakuntamuseon, Museoviraston ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen erityisesti talon kulttuurihistoriallista merkittävyyttä selkeästi korostavat lausunnot, joten pidän itsestään selvänä, että talo liitetään niiden Kouvolan rakennusten joukkoon, joita ei saa purkaa ja joiden ulkoasua ei saa oleellisesti muuttaa.

Kouvolassa 23.11.2003

Ritva Sorvali

Kouvolan maankäytön suunnittelujaoston jäsen

Kymenhovi uuden kehityksen vauhdittaja Kouvolassa

Kouvolan keskustaa on kehitetty hyvään suuntaan, se on totta, kuten Lukijalta palstalla 14.9. kirjoitetaan. Jostain syystä on kuitenkin ajateltu, että kehityksen on jatkossa mentävä nimenomaan Kymenhovin läpi. Kehitys pysähtyy, jos Kymenhovia ei saada nurin. Tätä ajatuskulkua en ymmärrä.

Kymenhovilla ei todellakaan ole vielä valtakunnallista merkitystä. Tämän ovat Helsingin viisaat useampaan kertaan todenneet, ja tämä toteamus on ollut ihme kyllä riemun aihe Kouvolassa. Mutta onko se paikallisesti ylpeilemisen arvoinen asia, että jokin meidän talomme todetaan valtakunnallisesti merkityksettömäksi?

Ilmeisesti Kymenhovin valtakunnallinen merkitys on kuitenkin kasvamassa, sillä muun muassa Helsingin Sanomat seuraa näköjään aktiivisesti talon kohtaloa. Viimeisin lehden uutinen (HS 13.9.07) kertoo, että museovirasto ei edelleenkään näe talolla olevan valtakunnallista merkitystä, mutta virasto toivoo rakennuksen säästämistä.

Kuten kirjoittaja toteaa, eri tahot ovat jo vuosikausia yrittäneet vaikuttaa asiaan niin, että Kymenhovi voidaan säilyttää. Ja kuten kirjoittaja sananvalinnoillaan tavallaan myös todistaa, röttelöpuheilla saatiin purkamisen mahdollistava kaava valtuustossa läpi. Kuitenkin talon vahvat seinät ovat nyt jo puolen vuoden ajan todistaneet kaikelle kansalle, että kyseessä ei suinkaan ole ollut eikä ole röttelö.

Toimittaja Hannele Niemi kirjoitti 3.9.07 otsikolla ”Aikalaisromaani Kymenhovista”. Vaikka kyseessä oli pakinan omainen kirjoitus, ajatus Kymenhovi-romaanista ei ole tuulesta temmattu. Mikä muu talo Kouvolassa sisältää enemmän aikalaisten muistoja ja mikä herättää tällä hetkellä enemmän keskustelua kuin juuri Kymenhovi.

Tänään 14.9. 07 julkaistiin Kouvolan Sanomien kulttuuripalstalla uutinen Iitin näytelmäkilpailun voittajasta. Kilpailun voitti anjalankoskelainen Laila Seppä paikallisesti kiinnostavalla tekstillään ”Rouva Vuolijoki ja hänen vieraansa”. Aiemmin Laila Seppä on kirjoittanut Iittiin näytelmän muun muassa Iitin Tiltusta.

Kouvolan lähikunnat arvostavat paikallisia aiheitaan ja saavat niillä kesäteatterien katsomot pursuamaan. Tämän olen viimeisten 20 vuoden aikana todennut monet kerrat milloin Iitissä milloin Anjalankoskella. Miksi tämä sama oman historian arvostus ei ota tulta Kouvolassa?

Laila Seppä on kirjoittanut näytelmän myös Kymenhovin perustajan Juho Mannerin suvusta. Toistaiseksi näytelmä ei ole löytänyt esityspaikkaa Kouvolassa, johon se tietysti ensisijaisesti kuuluisi. Näytelmässä kuvataan muun muassa Mannerin suvun runsasta musiikkiharrastusta, joka oli pohja Kouvolan orkesterille. Joten ainakin yksi Kymenhovi-teos on jo olemassa.

Kymenhovi voi olla aivan uudenlaisen kehityksen vauhdittaja Kouvolassa ja Kouvolan seudulla. Talon säilyttämiseksi tarvitaan kuitenkin aivan uudenlaista paikallista näkemystä ja jonkun vaikutusvaltaisen tahon asiaan puuttumista. En jaksa vieläkään uskoa, että meidän seutumme on niin köyhä, että siltä ei löydy rahaa nostaa pystyyn kaikkien asiantuntijatahojen paikallisesti arvokkaaksi toteama rakennus. Etenkin kun myös EU-rahoja voitaneen käyttää lisäapuna.

Ritva Sorvali        

Kymenhovi on muutakin kuin kulissit

Kiitos Tapani Sihvolalle ansiokkaasta kirjoituksesta Kymenhovin asiassa (KS 29.4.2006). Sihvola ehdottaa, että Kymenhovin julkisivu säilytettäisiin eräänlaisena Potemkinin kulissina. Talon sisuksiin rakennettaisiin nykyaikainen tavaramaailma.

Kiinnostuin sanasta Potemkin. Netti kertoo, että Venäjän keisarinna Katariina Suuren rakastaja Potemkin rakennutti keisarinnan maakuntamatkareittien varsille pelkkiä hienoja julkisivuja, jotta hallitsija näkisi miten hyvin Venäjällä asutaan, vaikka todellisuus oli aivan muuta. Nämä julkisivut saivat kansan suussa nimen Potemkinin kulissit.

Kymenhovin taloon Potemkinin kulissit –idea ei mielestäni sovi. Kymenhovin talon merkitys ja arvo on sen ulkoasussa, mutta vielä enemmän sen monivaiheisessa historiassa. Eli talon eri kerrokset, huoneratkaisut ja niiden käyttö eri vuosikymmenillä on se, mikä Kymenhovissa jotain merkitsee.

Museoalan ammattilaisetkin ovat korostaneet arvioissaan nimenomaan talon kulttuurihistoriaa ja sitä, että Kymenhovi on sisältäkin harvinaisen hyvin säilynyt juuri alkuperäisessä asussaan ja edustaa 1920-luvun klassismia. Talon rakenteita ei ole pilattu huitaisten tehdyillä remonteilla.

Potemkinin kulisseihin nähden Kymenhovin tilanne on siis suorastaan päinvastainen. Talo seisoo paikallaan vaatimattoman yksinkertaisena, mutta mitä enemmän sen historiaan perehtyy, sitä enemmän sitä rupeaa arvostamaan. Onhan talo vaiherikkaiden vuosikymmeniensä aikana tullut tutuksi kaikille kansankerroksille. 

Joten ehdotan, että ryhdytään lopultakin vakavissaan tutkimaan Kymenhovin tulevaisuutta, sillä missään virallisissa yhteyksissä en ole vielä kuullut keskusteltavan Kymenhovin talon vaihtoehtoisista käyttötarkoituksista. 

Jos hotelli-ravintolakäyttö on todellakin poissuljettu, kuten väitetään, niin mitä muuta viisikerroksisessa talossa voisikaan tehdä? Meiltä puuttuu esimerkiksi sekä kaupungin museo että liike-elämän museo. Voisivatko museoasiantuntijat tutkia Kymenhovin mahdollisuudet näihin tarkoituksiin?

Korkeimman hallinto-oikeuden perusteluissa korostetaan sitä, että ratkaisujen tulee olla myös omistajan kannalta kohtuullisia ja että talolle ei ole osoitettavissa taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoista käyttötarkoitusta. Nämä ovat erittäin hyviä perusteluja, mutta kuten edellä mainitsin, käyttötarkoituksista ei ole Kouvolassa vakavissaan vielä edes keskusteltu.

Kun seutumme on nyt EU-rahojen suhteen aivan uudessa tilanteessa, oletan, että talolle löytyy käyttötarkoitus, joka on taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.

Ritva Sorvali

Kymenhovin purku aloitettiin täysin yllättäen aikaisin eduskuntavaalien jälkeisenä maanantaiaamuna 19.3.2007. Kun kaupunkilaiset asian huomasivat oli talon seinään jo saatu moukaroitua reikä. Tuolloin sekä Pro Kymenhovi yhdistyksen jäsenet että muut kaupunkilaiset alkoivat soitella rakennustarkastajalle, ympäristökeskukseen, Kouvolan hallinto-oikeuteen ja poliisille, että prosessi on kesken, valitusajat ovat vielä meneillään, purku pitää pysäyttää.

Kun mikään muu ei auttanut, Pro Kymenhovi yhdistyksen puheenjohtaja Maiju Lahdenperä teki nopeasti oheisen valituksen Kouvolan hallinto-oikeudelle, joka seuraavana päivänä eli tiistaina 20.3.07 teki päätöksen, että purkutyöt on pysäytettävä. Purkua kuitenkin jatkettiin vielä koko tiistaipäivän ja osittain vielä keskiviikkonakin siihen vedoten, että poistetaan putoavat osat. Koska kyse on massiivitiilirakennuksesta, putoavista osista ei todennäköisesti ollut haittaa, vaan todennäköisesti purun jatkamisen ainoa tarkoitus oli vain tuhota taloa mahdollisimman paljon. 

Ympäristöministeriö

Fabianinkatu 6A, Helsinki

PL 35

00023 Valtioneuvosto

Asia: Valitus Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen

28.11.2007 tekemästä päätöksestä olla suojelematta

Kouvolan hotelli Kymenhovia rakennussuojelulailla

Kohde: Hotelli Kymenhovi

Kouvolan kaupunki, 1, kaupunginosa Kangas,

kortteli 1045, tontti 9

Esityksen tekijä ja ajankohta

Pro Kymenhovi ry

27.12.2007

Arvoisa ympäristöministeriö

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on 28.11.2007 päättänyt, että se ei suojele Kouvolan kaupungin keskustassa sijaitsevaa hotelli Kymenhovia rakennussuojelulailla (Liite 1). Valitamme tästä päätöksestä ympäristöministeriöön ja esitämme että ministeriö suojelisi talon nimenomaan rakennussuojelulailla, sillä maankäyttö- ja rakennuslailla talon suojelu ei kaavaprosessissa valitettavasti onnistunut. Koska Kymenhovi on akuutin purku-uhan alla, esitämme myös että ympäristöministeriö laittaa talon asian tutkinnan ajaksi toimenpidekieltoon.

Sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen perusteluissa että ympäristökeskuksen asiasta saamissa lausunnoissa korostuu rakennussuojelulain 3 § 2 momentti. Tämän pykälän mukaan suojeltavalla kohteella on oltava huomattavaa valtakunnallista merkitystä tai muita erityisiä syitä, jotka edellyttävät sen suojelua. Olemme samaa mieltä lausuntojen antajien ja lain tulkitsijoiden kanssa siitä, että Kymenhovilla ei vielä ole huomattavaa valtakunnallista merkitystä, mutta pidämme käsittämättömänä sitä, että talosta esitetyt muut erityiset syyt eivät riitä( Liite 2). 

Ilmeisesti lain kohta ” tai muita erityisiä syitä” onkin lain tulkinnassa lähes kokonaan unohdettu. Lain tulkitsijat suorastaan vetoavatkin siihen, että rakennussuojelulain tulkinnassa on vakiintunut sellainen päätös- ja oikeuskäytäntö, että vain huomattavaa valtakunnallista arvoa omaavat talot suojellaan rakennussuojelulailla. Mutta onko tämä hyvä käytäntö? Pitäisikö vakiintunutta käytäntöä kenties muuttaa vai pitäisikö lain loppuosa ”tai muita erityisiä syitä” poistaa kokonaan, jos sitä ei juuri koskaan sovelleta käytäntöön? Lopputulos vakiintuneesta tulkintakäytännöstä on nimittäin se, että paikallisesti arvokkaat talot jäävät kokonaan vaille lainsuojaa. 

Kymenhovin talon suojeluhistoria ympäristöministeriössä

1) Ympäristöministeriö päätti olla suojelematta Kymenhovia rakennussuojelulailla jo 18.11.2004. Tuolloin kuitenkin Kouvolan hallinto-oikeus oli juuri paria viikkoa aikaisemmin päättänyt, että Kymenhovin rakennusta ei saa purkaa, joten talon suojelu näytti tuolloin olevan toteutumassa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Niinpä ympäristöministeriö toteaakin perustelujensa lopussa:

Koska hotelli Kymenhovin rakennuksen säilyminen ja suojelu voidaan selvittää maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavalla, rakennuksen suojelemiseen rakennussuojelulain nojalla ei ole erityisiä syitä.

Myöhemmin maankäyttö- ja rakennuslain turva kuitenkin väistyi talon yltä Kouvolan kaupungin valituksen takia.

Ympäristöministeriö on nyt siis tavallaan ensimmäistä kertaa yksin päättämässä Kymenhovin suojelusta, sillä tällä hetkellä talolla ei ole minkään muun lain turvaa vaan se on päinvastoin jäänyt rakennussuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain katveeseen. Toivomme, että ympäristöministeriö ottaa talon kohtalon omakseen ja suojelee sen sillä ainoalla lailla, jolla se vielä nähdäksemme on suojeltavissa eli rakennussuojelulailla.

2) Toivomme, että ympäristöministeriön tutkijat tutustuvat myös huhtikuussa 2007 ministeriöön toimittamaamme suojeluesitykseen. Pro Kymenhovi ry oli tuolloin vasta rekisteröitymässä eikä ympäristöministeriöllä näin ollen ollut mahdollisuutta ottaa suojeluesitystämme tutkittavakseen. Koska suojeluesitys kuitenkin on ympäristöministeriön arkistossa, emme toista tässä valituksessa enää tuossa aiemmassa suojeluesityksessä mainittuja asioita.

Tuolloin keväällä 2007 ympäristöministeriö kehotti meitä yhdistyksen rekisteröitymisen jälkeen aloittamaan asian prosessoinnin uudelleen paikallisesta ympäristökeskuksesta. Näin olemme tehneet.

Kymenhovin suojelua on tähän mennessä puoltanut kolme merkittävää tahoa:

1) Museoviraston ensimmäinen lausunto Kymenhovin talosta 11.9.2003 päättyi sanoihin: talolle pitää laatia tarpeelliset suojelumääräykset. Sittemmin Kouvolassa käydyssä viranomaisneuvottelussa viraston edustaja kuitenkin jostain syystä loivensi kantaansa vedoten lähinnä siihen, että talolla ei ole huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Ihmettelemme tätä Museoviraston kannanmuutosta etenkin sillä perusteella, että talolla ei ole huomattavaa valtakunnallista merkitystä. Se että talolla ei ole huomattavaa valtakunnallista merkitystä oli nimittäin aivan selvä jo silloin, kun Museovirasto antoi ensimmäisen lausuntonsa. Eli nähdäksemme Museovirasto antoi ensimmäisen lausuntonsa talon suojelua puoltavien erityisten syiden nojalla. Nuo erityiset syyt eivät ole ainakaan vähentyneet päinvastoin ne ovat prosessin aikana lisääntyneet, joten ihmettelemme Museoviraston kannanmuutosta emmekä ole saaneet siihen meitä tyydyttävää selitystä. Toivomme että myös ympäristöministeriö kiinnittää huomiota tähän Museoviraston nimenomaan Kouvolassa tapahtuneeseen kannanmuutokseen.

2) Kaakkois-Suomen maakuntamuseo on koko prosessin ajan puoltanut talon suojelua. Maakuntamuseon kannanotot ovat kuitenkin valitettavasti jääneet paikallisessa päätöksenteossa kokonaan Museoviraston lausuntojen varjoon. 

3) Kouvolan hallinto-oikeus päätti 29.10.2004, että taloa ei saa purkaa. Jos Kouvolan hallinto-oikeuden päätös olisi jäänyt voimaan, talo olisi jo kunnostettu ja kiistanalainen Alfa-kortteli ajat sitten rakennettu. Kouvolan kaupunki kuitenkin valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen perustellen valitustaan lähinnä sillä, että kun ei taloa ole aikaisemminkaan suojeltu, miksi se nyt pitäisi suojella. Ilmeisesti juuri tämä perustelu vetosi korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka palautti valtuuston päätöksen voimaan 7.4.2006.  

 

Maankäyttö- ja rakennuslain ja rakennussuojelulain välimaastoon jäävät kohteet

Haluamme kiinnittää ympäristöministeriön tutkijoiden huomiota tutkija Susanna Wähän netistä löytyvään artikkeliin ”Rakennetun ympäristön suojelua koskevista säädöksistä”, jossa nostetaan esille maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennussuojelulain välisiä ongelmakohtia. Näitä ongelmakohtia ovat Wähän mukaan muun muassa se, että lait jättävät paljon valtaa paikallisille viranomaisille ja käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata.

Tutkielmansa yhteenvedossa Wähä toteaa muun muassa että ”Kunnan tehtävä on siis hoitaa niin sanottu yleinen rakennussuojelu ja valtion tehtävänä on huolehtia rakennetun ympäristön erityissuojelusta”.  Tutkija myöntää, että vaikka rajaus vaikuttaa selkeältä, tulkintaongelmia syntyy. Ongelmia aiheuttaa muun muassa se, että ”rakennussuojeluinventointien sisällön sääntelemättömyys jättää suojelusta päättävälle viranomaiselle paljon harkintavaltaa”.

Lisäksi Wähä toteaa, että eri puolella maata suojeluun suhtaudutaan eri tavalla. Parhaimmillaan rakennuskanta on inventoitu ja rakennetun ympäristönsuojelun toteuttamisesta on laadittu jopa strategia. Pahimmillaan suojeluun havahdutaan vasta yksittäisten purkulupahakemusten kohdalla.

Tuolloin

kunta ei ehkä muodosta itsenäistä käsitystä purkukohteen arvosta vaan nojaa esimerkiksi Museoviraston lausuntoon, jossa ei aina oteta kantaa muuhun kuin kohteen valtakunnalliseen arvoon. Valtakunnallisen merkityksen puuttuessa RakSL:n mukaisiin menettelyihin ei ryhdytä eikä kunta halua muuttaa kaavaa ymmärryksen puuttuessa paikallisesti merkittävien kohteiden suojelusta. Näin paikallisesti kulttuurihistoriallinen rakennus jää vaille suojelua.

Kaavasuojeluun ryhtyminen ja suojelun taso riippuvat paljolti myös kulloinkin kyseessä olevasta kaavanlaatijatahosta.

Mielestämme Kouvolan Kymenhovin kohdalla on käynyt juuri niin, että inventointien puutteessa paikallinen viranomainen on päättänyt, että rakennus puretaan eikä talon paikallista arvoa ei ole haluttu ymmärtää. Museovirasto on myöhemmissä lausunnoissaan pessyt asiasta kätensä juuri sillä perusteella, että talolla ei ole huomattavaa valtakunnallista arvoa. Mitkään erityiset syyt eivät tähän mennessä ole saaneet muita päättäviä tahoja kuin Museoviraston ensimmäisessä lausunnossaan, Kymenlaakson maakuntamuseon ja Kouvolan hallinto-oikeuden puoltamaan talon suojelua.

Toivomme että ympäristöministeriö ottaa huomioon, että monet paikallisesti merkittävät kohteet puretaan sen takia, että ne jäävät maankäyttö- ja rakennuslain ja rakennussuojelulain välimaastoon. Ne ovat lainsuojattomia, joita mikään laki ei turvaa. Toivomme, että ympäristöministeriö ottaa huomioon myös sen, että vaikka niin paljon puhutaan demokraattisesta kunnallisesta päätöksenteosta, asemakaava-asioissa päätöksen käytännössä tekee yksittäinen asiantuntijavirkamies, jolla on runsaasti harkintavaltaa. Näin on mielestämme myös Kouvolan Kymenhovin kohdalla tapahtunut.    

Kouvolan nykyinen uusi kaupunginarkkitehti onkin kuluneen vuoden aikana lukuisissa haastatteluissa ja myös 2007 budjettivaltuustossa todennut, että Kouvolan suojeltavista taloista pitää tehdä inventointi ja että inventointi on tähän mennessä ollut puutteellista, oikeastaan olematonta. Kymenhovi ei välttämättä enää tarvitse tätä inventointia, sillä siitä on tehty jo noin 200-sivuinen A3-kokoinen inventointi/dokumentointi. Emme kuitenkaan voi hyväksyä, että Kymenhovi uhrataan aiempien laiminlyöntien takia vaan toivomme, että talo saa ansaitsemansa suojelupäätöksen.

Rakennussuojelulain ja maankäyttö- ja rakennuslain eri pykälissä puhutaan suojelun korvaamisesta talon omistajalle ja siitä, että suojelulla ei saa tuottaa kenellekään kohtuutonta taloudellista haittaa. Tämä on tärkeä asia ja mielestämme Kouvolan kaupungilla on keinoja joko Kymenhovin korttelin asemakaavaa hienosäätämällä tai muilla kaavaratkaisuilla korvata omistajalle Kymenhovin suojelusta aiheutuvat kerrosneliöhävikit. Joten asia ei mielestämme voi eikä saa kaatua taloudellisiin syihin. 

Talon nykyinen suojaamaton tila vaatii asian nopeutettua käsittelyä

Kuten jo keväällä ympäristöministeriöön tuomastamme aineistosta ilmenee, Kymenhovin itäseinä on osittain purettu ja talo on siltä osin säiden armoilla. Kouvolan kaupunki on jo 22.3.2007 eli heti purkamisviikolla kehottanut talon purkajaa rakennusliike Oka Oy:tä suojaamaan talon itäpäädyn sekä säältä että ilkivallalta. Rakennusliike ei ole kuitenkaan tehnyt mitään asian hyväksi vaan talon pääty on edelleen avonaisena. Niinpä toivomme, että ympäristöministeriö käsittelee asian erittäin nopeutetussa aikataulussa.

Mielestämme rakennusliikkeen asenne kaupungin määräyksiä kohtaan kertoo erittäin selkeästi sekä kaikille kaupunkilaisille että toivottavasti myös asiaa käsitteleville viranomaisille, mikä taho Kouvolassa päättää sekä asemakaavoista että muustakin rakentamiseen liittyvästä. Toivomme että ympäristöministeriö ottaa tämänkin asian päätöksessään huomioon.

Esitämme että ympäristöministeriö suojelee Kouvolan Kymenhovin talon rakennussuojelulailla edellä esittämiemme ja liitteissä tarkemmin selostamiemme erityisten syiden perusteella. Ja jotta taloa ei tutkinnan aikana purettaisi, toistamme vielä esityksemme siitä, että ympäristöministeriö laittaisi talon tutkinnan ajaksi toimenpidekieltoon.

Kouvolassa

Liitteet:

1. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätös 28.11.2007 KAS-2007-L-92-27 

      2.   Erityisiä syitä Kymenhovin suojelemiseksi

      3.   Kymenhovista tehty 200-sivuinen A3-kokoinen inventointi/dokumentointi (toimitetaan ympäristöministeriöön myöhemmin, mikäli ympäristöministeriö ottaa asian käsiteltäväkseen ja laittaa talon toimenpidekieltoon)

Kymenhovin talon monet oikeusmurhat

Kirjoituksessa ”Kymen Hovi ja oikeusmurhat” KS 7.4.07 luottamushenkilöt vastuutetaan tehdyistä päätöksistä. Tunsin heti piston sydämessäni. En todellakaan ollut huomannut Kymenhovin suojelematta jättämisen ”pikku seikkaa” kirjoituksessa mainitussa asemakaavaselostuksessa. Näin voi valtuutetulle käydä. Valitettavasti asemakaavan valmistelijakaan ei tosin tuolloin auttanut asiaa nostamalla keskusteluun kaavoituksen mahdollisia kiistanalaisia kohtia.

Mutta suojelulistoihin voi onneksi tehdä lisäyksiä myöhemminkin. Kymenhovin asiassa ei valitettavasti ole haluttu ottaa huomioon talosta kaavaprosessin aikana saatuja sen säilyttämistä puoltavia asiantuntijalausuntoja eikä ole haluttu näistä huolimatta nostaa Kymenhovia suojeltavien talojen listalle. Asiantuntijoiden lausunnoille ei Kouvolassa ole oikeastaan annettu mitään merkitystä. Kuka tahansa maallikko on voinut esiintyä asiantuntijana ja tyrmätä varsinaisten asiantuntijoiden antamat arviot.

Suuri ongelma on myös se, että talosta ei ole teetetty tarkkaa dokumentointia, johon päätöksenteko olisi voinut perustua. Tutkimuksen puutteessa keskustelu onkin paljolti pyörinyt mutu-pohjalla. Taloa on mitätöity sen viimeisimmän käyttötarkoituksen perusteella eikä sen historia ole saanut ansaitsemaansa huomiota. Myös talon kunto on mitätöity: röttelö mikä röttelö, kaatuu kohta päälle, laho, mätä jne. Kun Kymenhovin vankat seinät nyt ovat kaiken kansan nähtävänä, kukaan ei voine enää väittää, että kyseessä on huonokuntoinen talo.

Sekä talon historia että sen kunto voidaan todentaa tekemällä näistä asioista dokumentointi. Miksi eri asiantuntijatahot eivät ole tätä dokumentointia vaatineet? Miksi me valtuutetut emme ole älynneet vaatia tehtäväksi tällaista tutkimusta? Vaikka olen koko prosessin ajan ollut erittäin kiinnostunut Kymenhovin talosta, saan siitä koko ajan lisää tietoa. Esimerkiksi restaurointiopiskeli-

joiden kirjoitus Kouvolan Sanomissa 26.3.2007 tarjosi minulle runsaasti uusia näkökulmia sekä talon historiaan että sen kuntoon.

Mielestäni Kymenhovin talo on kokenut oikeusmurhan, kun se tarkemmin tutkimatta on jätetty suojelulistojen ulkopuolelle. Toisen oikeusmurhan talo koki, kun mikään monivuotisen prosessin aikana saatu talon säilyttämistä puoltava asiantuntijalausunto ei ole saanut paikallisia asiantuntijoita harkitsemaan Kymenhovin tilannetta uudelleen. Kolmannen oikeusmurhan talo koki, kun sitä alettiin kesken prosessien purkaa. Olisiko Kymenhovin lopultakin aika saada oikeutta?

Meille valtuutetuille on esimerkiksi uskoteltu, että Kymenhovi on korjauskelvoton. Restaurointiopiskelijat todistavat aivan muuta: Talo olisi tarvinnut vain pintaremonttia, lattioiden täytteet eivät olleet laskeutuneet, ilmastointikäytävät olisivat entisessä mallissaan toimineet myös  nykyaikaisen ilmastoinnin kera, ikkunat olivat uudet, kolminkertaiset, talon ponttilattiat ovat nykyään kysyttäjä, putkiremonttikaan ei olisi ollut mahdoton tai edes vaikea toteuttaa, massiivitiiliseinät olisivat kantaneet vaikka yhden lisäkerroksen jne. jne.  

Mainitusta lehtiartikkelista ymmärsin, että restaurointiopiskelijat ovat ryhtyneet tutkimaan Kymenhovin taloa. Kymenhovin talo ansaitsee tutkimuksen ja sitä kautta oikeutta. Tuota tutkimusta odotellessa voimme lukea opiskelijoiden tekemää artikkelia. Siinä nuoret näyttävät meille peiliä: me valtuutetut olemmekin vastuussa päätöksistämme menneisyyden ja nykyisyyden lisäksi myös tulevaisuudelle.

Ritva Sorvali

kaupunginvaltuutettu

Kouvola            

Kymenhovin talon arvo kasvaa päivä päivältä

Harriet Lonka on (KS 7.4.07) aivan oikeassa vastuuttaessaan luottamushenkilöt tehdyistä päätöksistä. Myönnän olevani syyllinen siihen, että huomannut Kymenhovin suojelematta jättämisen ”pikku seikkaa” monikymmensivuisessa asemakaavaselostuksessa 2001. Puolustuksekseni esitän, että asiaa valmistellut virkamieskään ei tosin muistini mukaan millään lailla esitellyt tätä asiaa eikä nostanut keskusteluun mahdollisia kiistanalaisia kohtia.

Käytäntö lienee kuitenkin sellainen, että kun jokin asia nousee esille vaikkapa purku-uhan edessä, siitä voi tuolloin keskustella ja asemakaavaan voi tuolloin tehdä muutoksia. Kymenhovin asiassa ongelmaksi on muodostunut, että kaupunki ei ole halunnut ottaa huomioon talosta saatuja asiantuntijalausuntoja eikä näistä lausunnoista huolimatta ole nostanut Kymenhovia suojeltavien ja säilytettävien talojen listalle. Jos talo asemakaavamuutoksen yhteydessä vahingossa jää suojelematta, asia voidaan korjata myöhemmin.

Suuri ongelma on myös se, että talosta ei ole aikaisemmin teetetty tarkkaa dokumentointia, johon päätöksenteon olisi voinut pohjata. Nyt keskustelu on paljolti pyörinyt mutu-pohjalla. Taloa on mitätöity sen viimeisimmän käyttötarkoituksen perusteella eikä sen historiasta ole haluttu kuulla mitään. Myös talon kunto on mitätöity: röttelö mikä röttelö, kaatuu kohta päälle, laho, mätä jne. Sekä talon historia että sen kunto olisi voitu tarkistaa tekemällä siitä tarkka dokumentointi. Miksi eri asiantuntijatahot eivät ole tätä dokumentointia vaatineet?

Kun Kymenhovin rauniot nyt ovat kaiken kansan nähtävänä, kukaan ei voine väittää että kyseessä on huonokuntoinen talo. Mielestäni Kymenhovin talo on kokenut eräänlaisen oikeusmurhan, kun se tarkemmin tutkimatta on jätetty suojelulistojen ulkopuolelle. Se on kokenut myös oikeusmurhan sen takia, että mikään monivuotisen prosessin aikana saatu talon säilyttämistä puoltava

asiantuntijalausunto ei ole saanut Kouvolan kaupungin teknisen toimen asiantuntijoita harkitsemaan talon tilannetta uudelleen.

Ainoa asia, mikä näyttää Kouvolassa jotain merkitsevän on talon valtakunnallinen arvo. Jos Helsingin herrat eivät näe Kymenhovin talolla olevan valtakunnallista arvoa, ei muuta kuin purkamaan. Olen ihmetellyt tätä kriteeriä siltäkin pohjalta, että eikö meillä täällä Kouvolassa ole minkäänlaista omanarvontuntoa, jolla pystyisimme arvostamaan myös paikallisesti arvokkaita talojamme. Helsingin näkökulmasta Kymenhovi on paikallisesti arvokas. Mutta kun meille ei ilmeisesti kelpaa mikään kuin valtakunnallisesti arvokas.

Joten nähdäkseni Harriet Longan ajatus, että päättäjät ovat saaneet pohdiskella eri vaihtoehtoja, kun ovat päättäneet mitä ovat päättäneet, ei mielestäni ole täysin toteutunut. Vaikka olen ollut Kymenhovin talosta keskimääräistä kiinnostuneempi, minulle esimerkiksi restaurointiopiskelijoiden kirjoitus Kouvolan Sanomissa 26.3.2007 tarjosi runsaasti uuttaa tietoa. Uskon että monelle muulle valtuutetulle tuota uutta tietoa tuli tuossa kirjoituksessa vieläkin enemmän.

Olen sitä mieltä, että me valtuutetut olemme päättäneet Kymenhovin talon kohtalosta puutteellisen ja jopa harhaanjohtavan tiedon varassa. Sen takia pidän erittäin hyvänä sitä, että kaupungissa toimiva ammattikorkean rakennusrestauroinnin linja on ryhtynyt tutkimaan Kymenhovin taloa.

Toivon että opiskelijoiden tekemä lehtiartikkeli kuluu meidän päättäjien käsissä ja ehkä lopultakin tajuamme, mitä olemme halunneet kaupungistamme hävittää

Ritva Sorvali

Kouvola            

Mitä Kymenhovi-farssi johtuu?

Kymenhovin itäinen seinä näyttää lohduttomalta. On erittäin valitettavaa, että purkuprosessia ei runsaista yrityksistä huolimatta saatu pysäytettyä ennen kuin Kouvolan hallinto-oikeus sai tehtyä asiassa virallisen väliaikaisen päätöksen.

Kouvolan Sanomissa 20.3. puhutaan Kymenhovi-farssista. Mutta mistä tämä farssi johtuu?  Samasta lehdestä luin, että koska asiassa ei ollut mitään vireillä, Kouvolan hallinto-oikeus antoi Kymenhovin purkupäätökselle lainvoiman perjantaina 16.3. Siis Kouvolan hallinto-oikeuden tietämän mukaan mitään ei ollut vireillä.

Kuitenkin asiasta oli ilmoitettuun määräaikaan eli 28.2.07 mennessä jätetty Kouvolan rakennuslautakunnalle kaksi oikaisuvaatimusta. Rakennuslautakunta käsitteli nämä oikaisuvaatimukset 7.3. ja antoi vaatimusten esittäjille asiallisen uuden valitusosoitteen. Sen mukaan rakennuslautakunnan päätöksestä voi valittaa Kouvolan hallinto-oikeuteen 14.4.07 mennessä.

Mistä johtuu, että Kouvolan hallinto-oikeus ei tiennyt näistä oikaisuvaatimuksista ja niiden vireillä olevista valitusajoista? Mielestäni tämä on ydinkysymys ja tästä johtuvat ne valitettavan surulliset farssin ainekset, joita saamme nyt katsella. Kouvolan hallinto-oikeus antoi purkuluvan, koska sen tietämän mukaan mitään ei ollut vireillä.

Talon nykyinen tilanne ei liene kenenkään voitto? Missään nimessä se ei ole talon säilyttämistä ja suojelua ajaneiden voitto. Ehkä se kuitenkin kertoo jotain siitä purkuvimmasta, jolla Kouvolassa vanhoihin ja hyväkuntoisiin taloihin suhtaudutaan.

Ritva Sorvali  

Kymenhovissa säilynyt 1930-luvun tyyli

Kun museoasiantuntijat ovat antaneet lausuntojaan Kymenhovista, he ovat pitäneet hyvänä sitä, että hotelli on säilynyt rakennusaikansa eli 1930-luvun kuosissa. Talolle ei ole tehty sen alkuperäistä ideaa tuhonneita remontteja.

Mutta toisaalta koska remontteja ei ole tehty, mahdollisella remontoijalla on nyt edessä melkoinen urakka, putket, katto, hissi ja mitä kaikkea on uusittava. Ikkunat on uusittu, ne ovat hyvässä kunnossa.

Kun talon kohtaloa on käsitelty, on siitä pyydetty myös rakennusmestarin arvio. Tämän mukaan talo on vankka ja sen perusrakenteet ovat kunnossa.

Kymenhovi on kouvolalaisen rakennusmestarin Uuno Immosen suunnittelema ja rakentama. Kouvolassa on jäljellä puolen tusinaa Uuno Immosen rakentamaa rakennusta, joita pidetään paikallisesti merkittävinä ja omaleimaisina. Kouvolan Sanomat julkaisi taannoin laajan artikkelin Immosen töistä ja samalla eräänlaisen toivomuksen, että hänen työnsä pitäisi luetteloida ja että joku tutkija saisi siitä hyvän tutkimuskohteen.  

Valtuuston kaavamuutoksesta on valitettu Kouvolan hallinto-oikeuteen, joka katsoi että kaavaa ei saa muuttaa. Kun kaupunki valitti tästä päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, tuli päätös, että koska talolla ei ole valtakunnallista merkitystä, kaavan kohtalo on paikallisten päättäjien käsissä. Tällä hetkellä on voimassa talon purkamisen vahvistava kaava. Purkulupaa ei ole vielä haettu.  

Koko ajan kaikki on kuitenkin ollut kiinni ensisijaisesti rahasta ja toissijaisesti siitä, että ei ole löytynyt sopivaa yrittäjää. Tosin hotellia ei ole missään markkinoitukaan, vaan tontin omistaja on vain päättänyt muuttaa tontin käyttöä ja hakenut tätä varten kaavan muutosta.

Minä olen Kouvolan kaupunginvaltuutettu ja hallituksen jäsen ja olen koko ajan puolustanut Kymenhovin säilyttämistä. Olen kuitenkin jäänyt asian kaikissa vaiheissa vähemmistöön, ja nyt päätökset ovat mitä ovat.

Koko tämän prosessin ajan olen toivonut, että löytäisi taho, joka näkisi Kymenhovin mahdollisuudet erikoisena, idyllisenä, perinteikkäänä pienhotellina. Myös sijainti vilkkaan risteysaseman läheisyydessä ja silti rauhallisella paikalla kävelykadun kulmassa on mielestäni plussaa talolle.

terveisin

Ritva Sorvali

050-533 1144

Kymenhovista edelleen

Luin ilokseni menneellä viikolla 7.2.07 Kouvolan Sanomista, toimitusjohtaja
Jorma Tammisen Kymenhovia koskevan repliikin: ”Antaisimme sen riemumielin
pois, jos olisi ottajia”. Mahtavaa!

Pidin hyvänä myös sitä uutista, että taloa on tarjottu muun muassa Omena
Hotelleille, mutta tulosta ei ole toistaiseksi syntynyt. Sekin tuntui hyvältä
lukea, että taloa on uutisen mukaan todella markkinoitu.

Kaikki tämäntyyppiset uutiset antavat minulle uskoa ja voimia toimia edelleen  
löytääkseni käyttäjän Kymenhoville. Toivon kuitenkin, että otatte vielä
uudelleen yhteyttä Omenaan.

Kuten matkamessukirjeessäni kerroin, sain messuilla sen vaikutelman, että
Omena on ihan oikeasti kiinnostunut itäsuomalaisesta hotelliyksiköstä.
Kymenhovi tuntui heistä aluksi hieman pieneltä, mutta tuskin hanke siihen
kaatuu, jos muuten päästään eteenpäin.

Jatkan ponnisteluja tahollani!

yhteistyöterveisin
Ritva Sorvali

Kymenhovista EU-hanke

Napakoissa Eki (KS 20.4.06) yllyttää minua ostamaan Kymenhovin. Mutta onko se edes ilmoitettu myytäväksi? Jos on, niin kannattaisi varmaan ilmoittaa uudelleen, sillä oletan että muitakin ostajia alkaisi olla.

Tänään (KS 21.4.) nimittäin uutisoitiin jo pitempään ounasteltu tieto, että Pohjois-Kymenlaakso pääsee vuoden 2007 alusta samanlaisten EU-tukien alueeksi kuin muukin Kymenlaakso. Tämä uutinen tarkoittaa muun muassa sitä, että Kymenhovin tyyppisen talon kunnostamiseen on jatkossa mahdollista saada EU-tukea.

Tuettavaa toimintaa on EU-asiakirjan mukaan muun muassa ”kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden kunnostus ja entistäminen”. Kaikille lienee päivänselvää se, että Kymenhovi on paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde Kouvolassa.

Tästä asiasta on saatavana runsaasti valmiita lausuntoja lähes kaikkien paikallisten instanssien arkistoista. Sekä maakuntamuseo, Museovirasto että ympäristökeskus ovat kaikki kilvan kehuneet Kymenhovin talon kulttuurihistoriallista merkitystä Kouvolan kaupunkikuvassa. Eri oikeusistuimet ovat näitä lausuntoja myötäilleet.

Olen ollut viime aikoina mukana useammassakin tilaisuudessa, jossa on suorastaan yllytetty etsimään EU-rahoituskohteita meidän seudultamme. Sopivia ja kaikki kriteerit täyttäviä kohteita kun ei kovin helposti yhtäkkiä löydykään. Senpä takia on suorastaan hyvä, että meillä on valmiina monien tahojen hyväksi arvioima kohde.    

On hyvä että kohde on valmiina, joten mahdollisella toimijalla on suorastaan puoli vuotta aikaa suunnitella hanketta. Oletan että jos hyvin perusteltu ja kaikki kriteerit täyttävä hakemus on valmiina vuoden vaihteessa, niin tällä projektilla on melkoiset menestymisen mahdollisuudet.

Uskon että kukaan ei halua vapaaehtoisesti jäädä historiaan Kymenhovin tyyppisen merkkirakennuksen purkajana. Joten jos nykyinen omistaja ei halua hyödyntää EU-rahoitusmahdollisuuksia, niin yksi ratkaisu lienee todellakin laittaa talo myyntiin.

Pelkästään rahastahan kaikki on koko ajan ollutkin kiinni.

Ritva Sorvali

Kymenhovista kaupunginmuseo

Esitämme että yhtenä vaihtoehtona Kouvolan Kymenhovin käytölle ryhdytään selvittämään keinoja hankkia se kaupungin omistukseen ja tehdä siitä kaupunginmuseo. Koska talon omistaa aktiivinen paikallinen rakennusyhtiö ja kaupungilla on kaavoitusmonopoli, uskomme että omistuksen siirtoon löytyy keinoja.

Kouvolan kaupunki on satsannut viime vuosina voimakkaasti urheilumahdollisuuksien parantamiseen. Jäähallin peruskorjaamiseen, jalkapallokentän rakentamiseen ja muihin pienempiin satsauksiin on sijoitettu yhteensä kymmeniä miljoonia euroja. Meillä on siis rahaa muuhunkin kuin peruspalveluihin. Kyse on vain siitä, mihin haluamme tuota rahaa sijoittaa.

Urheilu tekee kaupunkiamme näkyväksi. Lisäksi se antaa meille kaupunkilaisille mahdollisuuden kokoontua yhteisiin tapahtumiin ja hoitaa myös omaa kuntoamme. Se on monella tapaa positiivinen asia. Monet nykyisistäkin valtuutetuista ovat olleet päättämässä kaupungin rahojen sijoittamisesta näihin asioihin.

Mutta samalla tavalla kuin urheilu myös kulttuuri tekee kaupunkiamme tunnetuksi ja näkyväksi. Tästä asiasta saatoimme kaikki lukea esimerkiksi viikko sitten 2.3. 07 Kouvolan Sanomista Kirsi Heralan kirjoituksen ”Kulttuuri – enemmän kuin osiensa summa”. Siteeraan tähän tuon kirjoituksen alun:

Kulttuurilla on keskeinen sija kuntien profiloitumisessa viihtyisiksi keskuksiksi ja se ymmärretään kaupunkien ja kuntien vetovoimatekijäksi. Sillä on merkittävä rooli kuntien ja alueiden välisessä kilpailussa investoinneista, yrityksistä, asukkaista ja matkailijoista.

Kouvolan kaupunki on satsannut myös kulttuuriin. Meillä on teatteri, osuus Kymi Sinfonietasta, maakuntakirjasto, taidemuseo ja paljon muuta. Mutta meiltä puuttuu kaupunginmuseo. Tästä asiasta on Kouvolassa puhuttu vuosia, ellei vuosikymmeniä. Museoesineistöä on kerätty varastoihin ja lisävarastotilaa hankitaan edelleen. Mutta varastoissa lojuvat esineet eivät tee näkyväksi kaupunkimme historiaa eivätkä markkinoi kaupunkiamme.

Kaupunki on jo satsannut museohankkeeseen palkkaamalla kulttuuritoimeen alan työntekijöitä. Joten alan asiantuntemusta on myös kaupungin sisällä. Tarvitaan vain tila, johon kaupunginmuseota ryhdytään perustamaan.

Kymenhovi näyte Kouvolan historiasta

Monivuotisen Kymenhovi-prosessin aikana on paljastunut, että Kymenhovin rakennus on jo sinänsä yksi Kouvolan historian ilmentymä. Kuten tiedämme, talo on ollut eri vuosikymmenillä kaupungin johdon, kaupungin vieraiden, liike-elämän, urheilijoiden ja kulttuuriväen suosiossa puhumattakaan niin sanotusta tavallisesta kansasta.

Kymenhovissa on käytännössä viisi kerrosta. Vinttikerros ja ravintolakerros voivat toimia museon isompina näyttelytiloina ja molempiin hotellihuonekerroksiin voi tehdä teemahuoneita. Käyttöä löytynee myös kellarikerrokselle. Kouvolan historia on niin rikas ja monisyinen, että huoneet varmasti täyttyvät.

Esimerkiksi talon kuuluisille vieraille tai eri järjestöille voi omistaa pysyviä tai vaihtuvia teemanäyttelyitä. Miltä kuulostaa esimerkiksi Mannerheimin huone, Kekkosen huone, Mika Waltarin huone, Ida Ahlbergin huone, Kouvolan Urheilijain huone, Kouvolan musiikkielämän huone. Kuten tiedämme, Kymenhovin rakentaja Juho Manner on myös Kouvolan ensimmäisen orkesterin perustaja

Jos mukaan otetaan vielä liike-elämän historia ja Kouvolan lukuisten koulujen historia, tila tulee käymään ahtaaksi. Miltä kuulostaa esimerkiksi torikaupan näyttely, parturi- ja kampaamoalan kehitystä kuvaava näyttely, vaatekaupan historia, Kouvolan hotelli- ja ravintolahistoria, Kouvolan rakentamisen historia. Nämä ovat vain pieniä esimerkkejä siitä, mitä kaikkea kaupunginmuseoon voi asettaa näytteille.

Jos Kymenhovista tehdään kaupunginmuseo, ei jokaiseen huoneeseen tarvita LVI-varustusta, joten remontin kustannukset halpenevat. Lisäksi uskomme, että kaupunginmuseon perustamiseen ja remontointiin on saatavissa tukea myös kaupungin ulkopuolelta muun muassa alueen EU-rahoista.

Hyvin suunniteltuna ja omaperäisenä kaupunginmuseona Kymenhovista kehittyy vetonaula, joka tuo asiakkaita myös keskustan yrittäjille. Sillä on todennäköisesti vaikutusta myös yritysten sijoittumiseen. Kuten jo mainitussa Kirsi Heralan artikkelissa sanotaan, kulttuurilla on merkittävä rooli kuntien ja alueiden välisessä kilpailussa investoinneista, yrityksistä, asukkaista ja matkailijoista. 

Kouvolassa 12.3.2007

Kymenhovista Kouvolan käyntikortti

Oli mielenkiintoista lukea (KS 11.4.06) Okan toimitusjohtaja Jorma Tammisen lausuntoja Kymenhovin kohtalosta. Tamminen näyttää viisaasti pitävän ovea auki erilaisille ratkaisuille. Hän mukaansa täytyy ensin selvittää, mitä Alfa-kortteliin voidaan tehdä. Umpimähkään ei rakennusta lähdetä purkamaan.

Tiettävästi purkulupaa ei ole vielä edes haettu, saatikka että se olisi myönnetty. Toivottavasti eri tahoilla mietitäänkin asiaa monelta kantilta. Varsinainen Kymenhovi-keskustelu voikin alkaa juuri nyt.

Mielenkiintoista on sekin, että ne Alfa-suunnitelmat, jotka muutama vuosi sitten tehtiin, eivät Tammisen mukaan ole enää tätä päivää. Nopeasti muuttuu muoti rakennusrintamalla. Onneksi noita vanhentuneita suunnitelmia ei sentään päästy toteuttamaan.     

Kaupunginjohtaja Ahti iloitsee KHO:n Kymenhovin purkamisen mahdollistavasta päätöksestä ja toivoo Alfa-kortteliin liikkeitä ja asuntoja. Uusia liikehuoneistoja ja asuntoja on kuitenkin tulossa jo Aseman koulun tontille. Uusia liikehuoneistoja ja asuntoja on lähivuosina tulossa myös Hankkijan tontille ja mahdollisesti myös Kouvolan aseman lähitontille.

Näiden suurempien hankkeiden lisäksi on meneillään ja suunnitteilla runsaasti yksittäisiä pienempiä kohteita eri puolilla kaupunkia. Malli on kaikkialla sama: uusia liikehuoneistoja ja asuntoja.

Mitä muuta kaupungin keskustassa voisi olla? Kaupunki on meidän kaikkien. Joten kannattaakin miettiä mitä muuta erityisesti Kouvolassa tarvitaan kuin uusia liikehuoneistoja ja asuntoja? Onko Kouvolassa juuri niistä edes valtava puute?

                                                    +++

Kannattanee miettiä sitäkin, mistä Kouvolan erottaa muista kaupungeista? Ei ainakaan siitä, että täällä on uusia liikehuoneistoja ja uusia asuntoja. Niitä on kaikkialla muuallakin.

Voisiko Kouvolasta kehittyä viehättävä pikkukaupunki, jonka uusiin ja vanhoihin asuntoihin muutettaisiin ihan sen takia, että kaupunkikuva on monikerroksinen, että keskustan katuja kävellessä voi aistia historian läsnäolon? Jos kaupunkiin saadaan tällainen tunne, kaupungin liikehuoneistojen ja asuntojen hinnat nousevat.

Voisiko ajatella, että Kymenhovin säilyttäminen maksaa tällä tavalla aikanaan itsensä myös taloudellisesti? Se voi omalta osaltaan olla tekemässä Kouvolasta mielenkiintoista kaupunkia, sellaista kaupunkia, johon ihmiset ihan oikeasti haluavat muuttaa asumaan. 

                                                    +++

”KHO:n mielestä rakennukselle ei ole osoitettavissa sellaista teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa, joka samalla mahdollistaisi rakennuksen arvon säilymisen.”

Miten tarkkaan KHO lienee tämän asian tutkinut ja eri vaihtoehdot puntaroinut? Paikallisesti tätä keskustelua ei Kouvolassa kuitenkaan ole vielä käyty.

Tietääkseni missään ei ole julkisesti pohdittu, mitä Kymenhovissa voisi tehdä, mihin sitä voisi käyttää. Yksittäisissä keskusteluissa on esitetty, että talo toimisi kaupunginmuseona tai että se voitaisiin antaa järjestöjen käyttöön. Ideariihen Kymenhovin käyttömahdollisuuksista voikin perustaa juuri nyt.   

Ei ole pohdittu sitäkään, mistä rakennuksen mahdolliseen korjaamiseen saisi rahoitusta. Ei ole suinkaan tarkoitus, että kukaan yksittäinen tontinomistaja joutuu menettämään omaisuuttaan rakennuksen mahdollisen säilyttämisen takia.

                                                    +++

Kun Kouvolan seutu on pääsemässä laajempien EU-tukien alueeksi, on tiettävästi jopa puutetta hyvistä hankkeista. Nähdäkseni Kymenhovin talo olisi erinomainen kohde tällaiseksi hankkeeksi.

Talon käytön suunnittelu, kunnostustyön suunnittelu ja lopulta suunnitelmien toteuttaminen tarjoaisivat työtä huomattavasti enemmän kuin purku ja nopeasti tehty uudisrakennus. Kouvolassa on oppilaitoksiakin, jotka ovat erikoistuneet juuri rakennusten entisöintiin.

Jos rakennukselle löydetään sopiva, mahdollisimman monia tahoja tyydyttävä käyttötarkoitus ja mikäli korjaamiseen saadaan rahoitus, Kymenhovista voisi oikeasti tulla yksi Kouvolan käyntikortti. Se voi olla paljon enemmän kuin sen paikalle mahdollisesti rakennettavat uudet liikehuoneistot ja asunnot.  

                                                    +++

Toivon että kaikki ne tahot, joilla on mielenkiintoa Kouvolan historian ja imagon kiillottamiseen kokoavat voimansa ja ryhtyvät selvittämään mitä mahdollisuuksia on Kymenhovin saamiseksi EU-hankkeeksi, ja miten paikallinen rahoitus on löydettävissä.  

Kymenhovin kohtalon pohtiminen on Kouvolan oma juttu. Se on yksi niitä harvoja asioita, joka vielä yhdistää kouvolalaisia.

Joten Kiitos Jorma Tammiselle viisaasta asenteesta pitää ovea auki erilaisille ratkaisuille.

Ritva Sorvali    

Kymenhovista käännöstieteeseen

Pekka Hyvärinen on tällä palstalla jo moneen kertaa (esimerkiksi 29.2. ja 8.3.08) provosoinut minua kirjoittamaan Kymenhovista ja kauppakeskuksista. On totta että tein valtavasti työtä, kun yritin pitää Kymenhovia pystyssä perustelemalla sen Kouvolalle tärkeää kulttuurihistoriallista merkitystä. Kirjoitin tästä asiasta muun muassa kymmeniä lehtikirjoituksia. Valitettavasti en onnistunut säilyttämään taloa.

Nyt kun talo on kaadettu, minulla ei ainakaan toistaiseksi ole mitään intohimoa kirjoittaa tästä asiasta. Olen vain surullinen siitä mitä on tapahtunut ja tapahtuu.

Mitä tulee Hyvärisen vihjailemiin eri kauppakeskusten omistajuuksiin, en ymmärrä mistä hän puhuu. Mutta selvennykseksi sanottakoon kuitenkin, että en ole asiakasomistajana missään kauppakeskuksessa ja vähäiset ostokseni teen pääasiassa lähikaupasta. Eri kauppakeskusten välisen paremmuuden tai huonommuuden arvioiminen ei ole toistaiseksi kiinnostanut minua.

Hyvärinen on monessa kirjoituksessaan siteerannut lausettani ”keskustan liikehuoneistot eivät tule pärjäämään Korjalan suuremmille liikehuoneistoille, paremmille parkkipaikoille ja suuremmalle tarjonnalle”. Olen edelleen sitä mieltä, että näin tässä saattaa valitettavasti käydä. Toivon Kouvolan keskustan liikehuoneistojen säilyvän elinvoimaisina, mutta koska Korjalaan näköjään suunnitellaan yhä uutta liiketilaa, pelkään että keskusta näivettyy.

Juuri sen takia yritin pitää Kymenhovia pystyssä, että mielestäni kaupungin keskustassa pitää olla muitakin vetonauloja kuin uusia kauppakeskuksia. Mielestäni keskustojen vetonaulat ja ominaispiirteet löytyvät yleensä kunkin kaupungin historiasta. Kymenhovin talo oli Kouvolan historian aarrearkku ja siitä olisi ollut mahdollisuus tehdä vaikka millainen turistirysä.

Mutta koska en Kymenhovin asialle valitettavasti voi enää mitään, päähuomioni on tällä hetkellä Kouvolan käännöstieteen laitoksessa. Helsingin yliopisto on tehnyt laittoman päätöksen vetää laitos Kouvolasta Helsinkiin. Nyt yritetään tehdä lainmuutos, jotta tuosta päätöksestä tulisi laillinen. Näin toimitaan yliopistossa.

Opetusministeriö on julkaissut noin 30-sivuisen lausunnon korkeakouluopetuksen lähivuosien suuntaviivoista. Tuossa lausunnossa on paljonkin sellaisia kohtia, joilla voi perustella käännöstieteen Kouvolaan jäämistä. Siteeraan seuraavaksi yhden kappaleen opetusministeriön lausunnosta. Mielestäni esimerkiksi tämä kappale kertoo, että Kymenlaakson rakennemuutosalueella pitäisi toimia nimenomaan siihen suuntaan, että käännöstieteen opetus säilyy Kouvolassa:   

Alueilla, joiden väestön määrä vähenee ikärakenteen muutoksen myötä, vetovoimaisuudessa tai työllistymisessä ilmenee ongelmia, on tarpeen etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka tulevaisuudessakin turvaavat alueen monipuolisen korkeakoulutarjonnan ja elinkeinoelämän tarpeet. Tämä edellyttää alueen yhteistä strategista näkemystä sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistä yhteistyötä

omien vahvuuksiensa pohjalta.

Eli vaikka olin kuvitellut, että opetusministeriö ei näe yliopistoilla olevan aluepoliittista vastuuta, näköjään tuota vastuuta ainakin lausunnon sivuilta löytyy. Myöhemmin samassa lausunnossa kerrotaan, kuinka muutamat yliopistokeskukset, kuten esimerkiksi Pori, ovat onnistuneet kääntämään epäsuotuisan rakennemuutostilanteensa suotuisaksi juuri korkeakoulukampustaan vahvistamalla. Opetusministeriö pitää näitä toimenpiteitä onnistuneina. Miksi tällainen toimenpide ei onnistuisi myös Kymenlaaksossa?

Joten Pekka Hyväriselle tiedoksi, että toistaiseksi suuntaan päähuomioni käännöstieteen asiaan ja jätän kauppakeskuskeskustelun niille, jotka siitä asiasta enemmän tietävät.

Ritva Sorvali

Kymenhovista on jo tehty dokumentointi

Kouvolassa on päätetty Museoviraston aloitteesta teetättää kulttuurihistoriallisista taloista inventointi/dokumentointi. Näin olisi tietenkin pitänyt tehdä jo vuosia sitten, ainakin se olisi pitänyt tehdä ennen kuin jotain kiistanalaista taloa ryhdytään purkamaan. Tietääksemme Kouvolassa on ainoastaan yksi talo, josta on jo olemassa dokumentointi/inventointi. Se on Kymenhovin talo.

Kymenhovin asia on tällä hetkellä käsiteltävänä sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaakkois-Suomen

ympäristökeskus edellytti talojen inventoinnin tekemistä jo vuosia sitten Kymenhovi-prosessin aikana. Jostain syystä tuolloin ei kuitenkaan ryhdytty mitään tekemään. Niinpä oletamme, että ainakin Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on erittäin kiinnostunut Kymenhovin talosta tehdystä inventoinnista/dokumentoinnista ja ottaa sen päätöksenteossaan huomioon.

Nyt kun Kouvolasta on kehkeytymässä suuren kunnan keskus, sen pitää olla entistä tietoisempi vastuustaan muun muassa kaupungin historian ja kulttuurihistorian merkityksestä kaupunkikuvan luomisessa ja kaupungin imagon rakentamisessa. Ilmeisesti Kouvola ei enää saakaan mielin määrin purattaa historiaansa vaan myös muilla uuteen kuntaan tulevilla kunnilla on siinä sanansa sanottavana. Toivomme että Kouvolan merkitys suuren kunnan keskuspaikkana otetaan huomioon tulevissa Kymenhovi-päätöksissä.

Keskustaa voi rakentaa monella tavalla. Olemme saaneet tietää, että esimerkiksi Joensuussa on rakennettu kaupungin keskustaan liikekeskus, jonka yhteydessä on säilytetty 1930-luvulla rakennettu vanha elokuvateatteri. Tällä hetkellä tuossa talossa toimii kahvila-Madilta, joka on saamamme tiedon mukaan koko korttelin helmi ja kerää asiakkaita myös liikekeskuksen muille yrittäjille. Kuten monissa kulttuurin ja talouselämän tutkimuksissa on todettu, kulttuuriin satsattu euro tulee moninkertaisena takaisin.

Kouvolan kaupunki on julistautunut kestävän kehityksen esitaistelijaksi. Kestävä kehitys tarkoittaa sekä kaupunkilaisten kokemusten ja muistojen arvostamista että kaupunkikuvan arvostamista. Mielestämme kestävän kehityksen linjan mukaista on toimia esimerkiksi niin, että hyviä materiaaleja ei ajeta kaatopaikalle. Joten toivomme että Kymenhovi-asian tulevissa päätöksissä otetaan huomioon myös Kouvolan kaupungin oma strategia kaupungin kestävän kehityksen linjauksista.

Pro Kymenhovi ry

Kouvola   

’

Kymenhovista palvelutalo

Viime viikonloppuna oli sekä Kouvolan Sanomissa että Helsingin Sanomissa juttuja siitä, miten kaupunkien keskustojen vanhoista taloista on tehty asuntoja tai palvelutaloja.

Niinpä tuli etsimättä mieleen, onko tutkittu Kouvolan Kymenhovin mahdollisuuksia näihin tarkoituksiin? Jos talon ensisijainen käyttötarkoitus hotellina ei ota tulta, kannattaisiko tutkia palvelutalomahdollisuus?

Palveluasumista tarvitsevia ihmisiä tulee koko ajan lisää. Jos Kymenhovista tehdään palvelutalo, ehkä me suurten ikäluokkien kouvolalaiset vielä taistelemme keskenämme päästäksemme könöttämään vanhuuttamme Kymenhovin jykevien seinien suojassa.

Ritva Sorvali

Pro Kymenhovi –yhdistys

rahastonhoitaja

Lähetekirje Kymenhovin suojeluhakemukseen

Kymenhovista tekeillä dokumentointi          

Kouvolan kaupunki on tilannut Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rakennusrestaurointilinjalta dokumentoinnin Kymenhovin talosta. Restauroijat ovat tehneet tuota työtä koko kevätlukukauden. Heidän piti vielä mennä tarkentamaan mittauksiaan Kymenhovin rakennukseen, mutta yllättävä purkutyö esti heiltä pääsyn taloon. Dokumentointi valmistuu kevään 2007 aikana.

Mielestämme tämä dokumentointi olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten eli ennen kuin korttelin kaavaa edes ryhdyttiin muuttamaan. Viimeistäänkin se olisi pitänyt tehdä siinä vaiheessa, kun lausuntoja eri tahoilta ryhdyttiin pyytämään. Nähdäksemme erityisesti museoviraston tehtävä olisi ollut vaatia dokumentointia ennen kuin virasto antoi talosta viimeisimmän lausuntonsa. 

Valitettavasti emme saaneet oheiseen suojeluhakemukseemme virallista lausuntoa Kymenhovista tekeillä olevasta dokumentoinnista. Saamiemme tietojen mukaan Kouvolan kaupungilla työn tilaajana eikä Kymenlaakson ammattikorkeakoululla sen tekijänä ei ole oikeutta tiedottaa keskeneräisestä työstä. Talon omistaja Oka Oy on ilmoittanut olevansa asian tiedottaja. Jotain viitteitä tutkimuksen tuloksista voi kuitenkin lukea suojeluhakemuksemme liitteestä 6, jossa restaurointiopiskelijat kertovat Kouvolan Sanomissa kokemuksiaan Kymenhovista.

Oletamme että ympäristöministeriö kiinnostuu tekeillä olevasta dokumentista ja pyytää siitä lausunnon tai väliraportin Oka Oy:ltä. Pidämme erittäin valitettavana sellaista tilannetta, että kun tuo tutkimus keväällä 2007 valmistuu ja siinä todetaan lukuisia uusia asioita, joiden mukaan Kymenhovi ehdottomasti pitää suojella, talo onkin tuolloin purettu.

Jätämme Kymenhovin kohtalon ympäristöministeriön käsiin. Vetoamme ministeriöön, että se käyttää tässä asiassa sille rakennetun ympäristön suojeluun uskottua ylintä valtaa maassamme, tutustuu Kymenhovin tilanteeseen ja puuttuu tähän asiaan. Tällä hetkellä talo seisoo vielä vankasti paikallaan ja on mielestämme helposti korjattavissa entiselleen.  

Helsingin Sanomissa 2.4.2007 Kouvolan vs. kaupunginarkkitehti Hannu Luotonen tavallaan lupaa, että kaupungissa aletaan jatkossa katsella taloja uusin silmin. Noita uusia silmiä olisi tarvittu myös Kymenhovin asiassa. Mikään Kymenhovista saatu sen säilyttämistä puoltava lausunto ei ole saanut kaupunkia pyörtämään purkupäätöstään. 

Samaisessa lehdessä Kymenlaakson maakuntamuseon rakennustutkija Timo Lievonen pitää taloa alueen kannalta ainutlaatuisena: ”Se on merkittävä osa Kouvolan kaupungin historiaa kaikkine tarinoineen ja keskustan vanhimpia säilyneitä rakennuksia”. Maakuntamuseon talosta antamia kannanottoja voi lukea suojeluhakemuksen liitteistä 8 ja 10.

Emme halua uhrata Kymenhovia kaupungin jääräpäisyyden takia, vaan pyydämme ympäristöministeriön apua Kymenhovin suojelemiseksi. Asiasta tarkemmin

oheisessa suojeluhakemuksessa ja sen liitteissä.

Kouvolassa 3.4.2007

Pro Kymenhovi yhdistys

Yhteystiedot suojeluhakemuksessa

Kymenhovi- uni

Kymenhovi-uni, nähty 26.8.-27.8.07 välisenä yönä, kun olin koko edellisen illan kirjoittanut lehtijuttua Kymenhovista

Näin unta että Kymenhovin seinät oli kuljetettu jonnekin pois keskustasta. Seiniä oli kolmessa osassa, kaksi heiveröisempää ja yksi tuhdimpi osa. Kymenhovin ympärillä oli paljon ihmisiä ja meneillään oli jonkinlainen juhla. Paikalla oli minulle tuttua joukko, valtuutettuja ym.

Yhtäkkiä kuului pamaus ja pienin seinänosa mureni alas. Vähän ajan päästä kuului toinen pamaus ja toiseksi pienempi seinä luhistui. Yleisö alkoi odottaa viimeisen seinän murtumista. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Poliiseja ja palomiehen näköisiä miehiä oli kaikkialla ja kaikki tuntuivat olevan ihmeissään. Miksi viimeinen osa ei sorru. Ilmeisesti kaikki paikalla olleet ammattilaiset ponnistelivat saadakseen viimeisenkin osan tuhottua, mutta sille ei mahdettu mitään.

Keskustelin erään miehen kanssa. Hän näytti olevan joukon johtaja tai ainakin hyvin perillä Kymenhovin vahvuudesta ja räjähdysasioista. Hän sanoi ajaneensa Kymenhovin sinne. Ymmärsin, että Kymenhovissa on jonkinlainen erityisvahva metallisuojattu moottori, jota ei nyt saatu millään rikottua. Tuo moottori oli ikään kuin Kymenhovin ydin, joka suojasi sitä ja esti hävityksen.

Vaihdoimme asiantuntijan kanssa puhelinnumerot ja lupasimme pitää yhteyttä. Siihen uni loppui.

Kaikesta jäi sellainen vaikutelma, että oli ikään kuin yö, oltiin jossain mäellä ja kaikkialla oli paljon ihmisiä. Kaikki tuntuivat odottavan jotain. Muille näytti olevan itsestään selvää, että Kymenhovin eri osat tuhotaan peräkkäin. Ilmeisesti vain minulle oli yllätys, että näin tullaan tekemään.

Ritva Sorvali  

Kymenhovi- uni

Kymenhovi-uni, nähty 26.8.-27.8.07 välisenä yönä, kun olin koko edellisen illan kirjoittanut lehtijuttua Kymenhovista

Näin unta että Kymenhovin seinät oli kuljetettu jonnekin pois keskustasta. Seiniä oli kolmessa osassa, kaksi heiveröisempää ja yksi tuhdimpi osa. Kymenhovin ympärillä oli paljon ihmisiä ja meneillään oli jonkinlainen juhla. Paikalla oli minulle tuttua joukko, valtuutettuja ym.

Yhtäkkiä kuului pamaus ja pienin seinänosa mureni alas. Vähän ajan päästä kuului toinen pamaus ja toiseksi pienempi seinä luhistui. Yleisö alkoi odottaa viimeisen seinän murtumista. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Poliiseja ja palomiehen näköisiä miehiä oli kaikkialla ja kaikki tuntuivat olevan ihmeissään. Miksi viimeinen osa ei sorru. Ilmeisesti kaikki paikalla olleet ammattilaiset ponnistelivat saadakseen viimeisenkin osan tuhottua, mutta sille ei mahdettu mitään.

Keskustelin erään miehen kanssa. Hän näytti olevan joukon johtaja tai ainakin hyvin perillä Kymenhovin vahvuudesta ja räjähdysasioista. Hän sanoi ajaneensa Kymenhovin sinne. Ymmärsin, että Kymenhovissa on jonkinlainen erityisvahva metallisuojattu moottori, jota ei nyt saatu millään rikottua. Tuo moottori oli ikään kuin Kymenhovin ydin, joka suojasi sitä ja esti hävityksen.

Vaihdoimme asiantuntijan kanssa puhelinnumerot ja lupasimme pitää yhteyttä. Siihen uni loppui.

Kaikesta jäi sellainen vaikutelma, että oli ikään kuin yö, oltiin jossain mäellä ja kaikkialla oli paljon ihmisiä. Kaikki tuntuivat odottavan jotain. Muille näytti olevan itsestään selvää, että Kymenhovin eri osat tuhotaan peräkkäin. Ilmeisesti vain minulle oli yllätys, että näin tullaan tekemään.

Ritva Sorvali  

Kysely Kymenhovin talon omistajalle talon korjaamisesta hotellikäyttöön

Viesti tuli kyllä perille ja kiitokset siitä. OP-Eläkekassa omistaa tosiaan kyseisen rakennuksen ja sen vieressä olevan vanhan ns. Alfa-tavaratalorakennuksen. Olemme tehneet jo aikaisemmin kohteen osalta sopimuksen, jonka perusteella tulemme irrottautumaan niiden omistamisesta. Eläkekassalla ei ole mahdollisuutta investoida kiinteistöihin niiden nykyisessä muodossa ja käyttötarkoituksessa. Ns. Kymenhovin kiinteistön saneeraamiseen toivomallanne tavalla ei valitettavasti ole olemassa liiketaloudellisia edellytyksiä.

Ystävällisin terveisin

Pekka Korhonen
toimitusjohtaja
OP-Eläkekassa
puh. 010252 2984
GSM 0400 445 091
pekka.j.korhonen@op.fi

 

Nyt puhutaan jo Kymenhovin entisöinnistä

Keskustelu Kymenhovin ympärillä lainehtii kuumana. Tähän asti on puhuttu siitä, pitääkö Kymenhovi suojella vai purkaa? Nyt kun purku on jo aloitettu, puhutaan siitä pitääkö purkua jatkaa vai korjata talo entiselleen?

Tästä entiselleen korjaamisesta vihjasi myös Kouvolan Sanomien aprillipila 1.4.07. Mutta ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. Entisöinnistä puhuu myös Jorma Taarna jo otsikossaan (KS 18.4.07), vaikka kallistuukin kirjoituksessaan sille kannalle, että taloa ei kannata entisöidä. Nimenomaan ei kannata sen takia, että se tulee kirjoituksen mukaan veronmaksajille liian kalliiksi.

Taarnan kirjoituksesta voi lukea, että hän on virkatyössään tehnyt paljon Kouvolan vanhojen talojen säilyttämisen puolesta. Hän on joutunut taistelemaan kaupungin johtoa ja myös luottamusmiehiä vastaan puolustaessaan esimerkiksi Kaunisnurmen museokorttelin säilymistä kaupunkikuvassa. Hän tietää mitä ihmiseltä vaaditaan, kun joutuu olemaan eri mieltä paikallisen valtavirran kanssa. Silloin vaaditaan todella paljon.

Nyt me olemme ylpeitä siitä, että museokortteli on säilytetty. Se yksi Kouvolan matkailuvaltteja. Kiitos Jorma Taarna! Me olemme ylpeitä myös siitä, että vanha kaupungintalo eli Tuulensuoja on säilytetty. Tuulensuojankin kohtalo oli kauan vaakalaudalla ja valtuustossa äänestettiin sen purkamisesta tai säilyttämisestä. Röttelö, mikä röttelö –puheet eivät onneksi tuolloin vakuuttaneet valtuuston enemmistöä. Monet muut arvotalot ovat valitettavasti menneet.

Kymenhovin itäsivu on lohduttoman näköinen, siitä olemme kaikki samaa mieltä. Miksi se on sen näköinen? Ainakaan talon suojelijat eivät ole tuohon näkyyn syyllisiä. Talon suojelijat ovat halunneet säilyttää Kymenhovin mahdollisimman ehjänä ja hyväkuntoisena. Valitettavaa on, että Kymenhovin seinät piti purkaa auki, ennen kuin Kouvolassa laajemmin alettiin uskoa, että talo on hyväkuntoinen.

Ehdotan että kuunnellaan vihdoinkin rakennussuojelualan asiantuntijoita. Tähän mennessä heitä ei ole kuunneltu, mutta kuunnellaan nyt. Kymenhovista on tiettävästi myös tekeillä tutkimus. Ilmeisesti talon nykytilannekin pitää arvioittaa vanhojen talojen kunnostamiseen erikoistuneella asiantuntijalla. Vain hän pystyy sanomaan, mikä on viisautta tässä tilanteessa.

Kaupungissamme on todellakin vielä muutamia ehjiä arvorakennuksia. Mutta jotta emme heräisi jonain aamuna siihen, että purkukone moukaroi niidenkin seiniä, Kymenhovin tilanne pitää tutkia. Se on realismia tässä tilanteessa.

Ritva Sorvali

Onko Kouvolasta keskuskaupungiksi?

Napakoissa 30.8. nimimerkki Yes puuttuu tärkeään asiaan. Jos Kymenlaaksoon pitää löytää yksi keskuskaupunki, onko Kouvolasta sellaiseksi? Yes on sitä mieltä, että Kouvola on vain ratapiha verrattuna esimerkiksi kulttuuriperinteen osalta rikkaampaan Kotkaan.

Mielestäni Yes on asian ytimessä. Kun vertaillaan kaupunkien kiinnostavuutta, törmätään aina siihen, miten mikäkin kaupunki on vaalinut kulttuuriperinnettään. Kaupungin kiinnostavuus ja omaleimaisuus syntyy siitä, että tuon kaupungin katuja kävellessä aistii: täällä on eletty ennenkin.

Lisäksi tuo kulttuuriperinteen säilyttäminen näkyy siinä, että kaupunkilaiset itse arvostavat kaupunkiaan, ovat ylpeitä siitä. Omaa kaupunkiaan rakastavat ja siitä ylpeät kaupunkilaiset ovatkin kaupungin parhaita markkinamiehiä.

Kouvolassa ei ole satamaa, mutta se on muuten maakuntaan nähden Kotkaa keskeisemmällä paikalla, erinomaisten liikenneyhteyksien solmukohdassa. Liikenteellisesti Kouvola sijoittuu paremmin, mutta kulttuuriperinteen osalta Kotka perii voiton.

Jos keskuspaikkakisaa halutaan käydä ja Kouvola haluaa olla siinä mukana, Kouvolassa ei ole varaa purkaa enää yhtään keskustan vanhaa taloa. Juuri kaupungin keskustan eri-ikäiset talot tuovat kaupunkiin sen tunnun, että täällä on asuttu ennenkin.

Eri-ikäiset talot kertovat kaupungin kulttuuriperinteestä, ne tekevät kaupungista kiinnostavan. Niiden säilyttäminen ja kunnostaminen saattaa vaikuttaa rahan tuhlaukselta, mutta tuo raha tulee ajan kanssa monin verroin takaisin. Lisäksi se  vahvistaa kaupunkilaisissa tunnetta: meilläkin on jotain omaa.

Ritva Sorvali

Kouvola

Onko Kymenhovi myytävänä?

Napakoissa Eki (KS 20.4.06) yllyttää ostamaan Kymenhovin. Mutta onko se ilmoitettu myytäväksi? En ole huomannut.

Nimimerkki Hyi, hyin kanssa olen samaa mieltä siitä, että Kymenhoville tarttes tehdä jotain. Kun rakennus on yli 70 vuotta säilynyt noinkin hyvässä kunnossa, niin viimeistään nyt olisi aika tehdä jotain.

Kaupungin arkisto pursuaa asiantuntijalausuntoja, jotka ylistävät Kymenhovin talon paikallista kulttuurihistoriallista merkittävyyttä.

Sekä maakuntamuseo, Museovirasto että ympäristökeskus ovat näitä lausuntoja antaneet ja oikeusistuimet ovat noita lausuntoja myötäilleet. 

Kukaan ei halunne purkaa sellaista, minkä asiantuntijat ovat osoittaneet merkittäväksi. Kukaan ei halunne vapaaehtoisesti jäädä historiaan tällaisen merkkipaalun purkajana. Joten kannattaa miettiä kaikkia mahdollisia keinoja tämän merkittävän kouvolalaisen talon kunnostamiseksi.

Rahasta kaikki on kiinni. Mistä rahat sekä talon ostamiseen että kunnostamiseen? Oletan, että ostajiakin saattaisi olla liikkeellä, jos talon kunnostamiseen on mahdollista saada EU-rahaa. Pelkästään omilla rahoillaan sitä ei kukaan tietenkään rupea kunnostamaan.

Vuoden 2007 alusta Pohjois-Kymenlaakso todennäköisesti pääsee sellaisten EU-tukien alueeksi, jotka ulottuvat myös investointeihin.

Tiettävästi sopivista kohteista on suorastaan pulaa, joten Kymenhovilla on hyvät mahdollisuudet päästä tällaiseksi EU-kohteeksi.    

Onko Kymenhovin purku on parempi kuin säilyttäminen?

Kaupunginarkkitehti Erkki Korhosen jäi eläkkeelle 30.4.2007. On valitettavaa, että Kymenhovin tilanne ryöpsähti pinnalle juuri hänen eläkepäiviensä aattona, mutta tästä asiasta kantanee päävastuun rakennuksen ennenaikainen purkaja. Korhonen toteaa Kymenhovista, että purkamalla Kymenhovi saavutetaan parempi lopputulos.

Korhosen eläkehaastattelusta (KS 31.3.2007) selviää, että Alfa-korttelin kaavaa alettiin suunnitella noin viisi vuotta sitten. Ehkä juuri tuossa vaiheessa viisi vuotta sitten olisikin pitänyt käydä keskustelua esimerkiksi Kymenhovin kohtalosta. Mutta jos pienen joukon keskenään sopimat esisopimukset ovat ikään kuin kiveen hakattuja ja viedään sellaisenaan päätettäviksi, kansalaiskeskustelu pitää käydä päätösten jälkeen. Näin on tapahtunut Kymenhovin asiassa.

Olen Erkki Korhosen kanssa samaa mieltä siitä, että Museoviraston yli-intendentti Mikko Härön Kouvolassa käyminen vaikutti tuhoisasti Kymenhovin kohtaloon. Sen sijaan että Härö olisi ammattimaisesti vaatinut tehtäväksi esimerkiksi tarkan inventoinnin ja/tai dokumentoinnin kiistanalaisesta talosta, hän tyytyi täällä toteamaan ”että se voidaan säilyttää tai purkaa”.

Toinen samaan suuntaan vaikuttanut henkilö Kymenhovin kujanjuoksussa on  Kouvolan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomari Vesa Kähkönen. Vastoin asiantuntijoiden selvityksiä Kähkösen mielestä ”—Kymenhovin hotelli- ja ravintolarakennukseen ei liity kulttuurihistoriallisia arvoja”. Todennäköisesti Kähkösen eriävä mielipide hallinto-oikeuden Kymenhoville myötämieliseen päätökseen, vaikutti siihen, että kaupunki valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Mutta kenen kannalta Kymenhovin purku on parempi kuin säilyttäminen? Mielestäni kaupungin historia on kaupunkilaisten yhteinen asia, se on jotain sellaista mitä kukaan yksityinen ei voi omistaa. Kaupungin julkisyhteisönä pitää huolehtia oman historiansa säilyttämisestä. Joten kaupungin kannalta Kymenhovin purkaminen on huono asia. Kenen kannalta purku on parempi kuin säilyttäminen?

Ritva Sorvali     

Osuuspankkien eläkekassa

Terveisiä Kouvolasta!

Etsin Osuuspankkien eläkekassan puolelta henkilöä, joka tietää jotakin Kouvolan Kymenhovin tämän hetken tilanteesta. Olen kaupungin luottamushenkilö ja olen ollut aktiivisesti mukana kaavakäsittelyssä, kun Alfa-korttelin kaavaa on Kouvolassa viety eteenpäin. Tärkein perustelu kaavamuuokselle Kymehovin osalta oli se, että talolle ei ole löydetty käyttöä.

Olen keskustellut netissä Hotelliketju Omenan edustajan Bill Anckarin kanssa Kymenhovin mahdollisuuksista sopia heidän liikeideaansa, olla yksi Omena-hotelli. Tällä hetkellä Omena on nähdäkseni kiinnostunut siitä, millaisiin remontteihin omistaja olisi valmis. Jos remonteista päästään yksimielisyyteen, omistaja ja vuokraaja sopivat tietenkin myöhemmin keskenään vuokrasopimuksen pituuden ja itse vuokran.

Omena haluaisi keskustella esimerkiksi siitä, suostuuko omistaja rakentamaan taloon hissin ja hotellihuoneita kolmeen kerrokseen? Kymenhovissahan on avara vintti, johon esimerkiksi noita huoneita voi sijoittaa. Kaksi hotellikerrosta talossa on jo valmiina.

Nyt kun Kouvolan seutu pääsee vuoden 2007 alusta laajempien EU-rahojen piiriin, uskon Kymenhovin korjaamiseen löytyvän rahaa myös siltä puolelta. Onhan talo saanut kaikkien asiantuntijatahojen kehuvat arvioinnit erityisesti kulttuurihistoriallisesta merkityksestään.

Joten jos tiedätte kuka Osuuspankkien eläkekassan puolella on se henkilö, jonka kanssa voisin keskustella asiasta, olisin kiitollinen tuosta tiedosta. Tämä asianomainen henkilö voi tietenkin ottaa myös suoraan yhteyttä Hotelliketju Omenaan.

bill.anckar@omena.com

Ystävällisin terveisin 

Ritva Sorvali

050-5331144

ritva.sorvali@kouvola.fi,ritva.sorvali@edukouvola.fi

Pro Kymenhovi ry:n motiiveista epätietoisille

Kiitos Esa Sirenille ansiokkaasta kirjoituksesta (KS 18.12.07). Koska Siren kyselee Kymenhovin puolustajien tarkoitusperiä, kerromme mielellämme motiiveistamme.

Yhdistyksemme haluaa toimia aktiivisesti siihen suuntaan, että Kouvolasta ei enää purettaisi kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittäviä vanhoja taloja.

Mielestämme kaupungin henki, imago ja kiinnostavuus syntyy juuri eri-ikäisten talojen luomasta kaupunkikuvasta. Kaupungin keskustan talot kuuluvat tavallaan kaikille. Vaikka joku ne omistaakin, hänen pitää saada esimerkiksi purkuhankkeilleen muiden kaupunkilaisten hyväksyntä. Kaikki kaupunkilaiset voivat siis vaikuttaa kaupunkikuvaan asettumalla ehdokkaiksi vaaleissa ja/tai valittamalla kaupungin tekemistä päätöksistä.

Käsityksemme mukaan Kouvolassa ei ole kannettu tarpeeksi huolta tästä asiasta vaan on annettu purkaa arvokkaita ja kaupunkikuvaa monipuolistavia ja kaupunkia mielenkiintoiseksi tekeviä taloja. Tämän Esa Sirenkin myöntää. Tämä purkulinja on tehnyt Kouvolasta vähemmän  vetovoimaisen kaupungin kuin miksi se olisi voinut kehittyä. Valitettavasti purkuvimma saa edelleen jatkua päättäjien enemmistön tuella.

Jos meidän tarkoitusperämme ovat runsaasta kirjoittelustamme huolimatta edelleen epäselviä, talon purkajan tarkoitusperät ovat kaikille aivan selvät. Sekä Esa Sirenin kirjoituksessa että purkajien omissa lehtilausunnoissa ne on kerrottu varsin yksiviivaisesti. Purkajan motiivi on raha. Rahan takia purkaja on valmis jopa tuhoamaan kaupungin historiaa. Valitettavaa on tietenkin se, että kaupunki itse hyväksyy tämän.

Arvostamme purkajan selkeyttä tässä asiassa. Jokainen haluaa hoitaa raha-asiansa parhaalla mahdollisella tavalla. Kun me ymmärrämme ja hyväksymme purkajan motiivin ja tarkoitusperät emmekä nimittele tätä sen kummemmin, miksi meidän tarkoitusperämme eivät mene läpi, vaikka niitä kuinka selitämme? Miksi meidät aikuiset järkevät ihmiset toistuvasti leimataan kiusantekijöiksi?

Nyt kun Kouvolasta on kehkeytymässä suuren kunnan keskus, sen pitää olla entistä tietoisempi vastuustaan kaupungin historian ja kulttuurihistorian merkityksestä kaupunkikuvan luomisessa ja kaupungin imagon rakentamisessa. Ilmeisesti Kouvola ei enää jatkossa saakaan mielin määrin purattaa historiaansa vaan myös muilla uuteen kuntaan tulevien kuntien asukkailla on siinä sanansa sanottavana.

Kouvolan kaupunki on julistautunut kestävän kehityksen esitaistelijaksi. Kestävä kehitys tarkoittaa sekä kaupunkilaisten kokemusten ja muistojen arvostamista että kaupunkikuvan arvostamista. Mielestämme kestävän kehityksen linjan mukaista on toimia esimerkiksi niin, että hyviä materiaaleja ei ajeta kaatopaikalle. Joten toivomme että Kouvolan kaupungin oma strategia kaupungin kestävän kehityksen linjauksista otetaan käyttöön myös käytännön päätöksenteossa.

Vertaako Esa Siren jutussaan jollain tavalla Kymenhovi-taistelua viime sotien veteraanien taisteluun? Siltä tämä tosiaan on ajoittain tuntunut: Kouvostoliitto vastaan pieni yhdistys, jolla kuitenkin on ollut tukenaan eri kansalaispiirien myötätunto. Sydämelliset kiitokset sähköposteista, puheluista ja kadunvarsikeskusteluista!

Pro Kymenhovi ry:n hallitus

Kouvola   

Onko se röttelö jota joudutaan purkamaan kuukausikaupalla?

Olen jo usean vuoden ajan yrittänyt puolustaa Kymenhovin säilyttämistä Kouvolan kaupunkikuvassa. Tänä aikana olen saanut kuulla: Röttelö mikä röttelö, kaatuu kohta päälle. Laho. Mätä. Rumentaa kaupunkikuvaa. Kehityksen este.

Kouvolan Sanomat on ansiokkaasti käsitellyt Kymenhovin purkujupakkaa. Purkutöistä vastaava insinööri kertoo yksityiskohtaisesti, miten mikäkin kohta tullaan purkamaan. Sisäpurkuun menee noin 2-3 viikkoa ja päämassan purkaminen murskaamisineen kestää noin kaksi kuukautta.

Onko näin suuren purku-urakan vaatima talo röttelö? Vaikka yksi seinä on jo purettu, vieläkään ei ole olemassa vaaraa, että Kymenhovi kaatuu jonkun päälle? Joten puheet talon röttelömäisyydestä ovat olleet täysin tuulesta temmattuja. Näillä tarkoitushakuisilla puheilla on kuitenkin saatu valtuutetut purkukaavan kannalle.

Herää myös kysymys, mitä purku maksaa? Miten paljon Kymenhovia voi korjata sillä rahalla, joka pannaan purkuun ja puretun materiaalin poiskuljettamiseen. Tiettävästi myöskään uuden talon materiaalit eivät ole ilmaisia. Joten miten on tehty ne laskelmat, joilla Kymenhovin korjaaminen on saatu näyttämään kannattamattomalta?   

                                                    +++

Talon puolustajia on kritisoitu siitä, että nämä eivät ole löytäneet talolle käyttöä. Ulkopuolisten on kuitenkin täysin mahdotonta ruveta sopimaan talon käytöstä, jos omistajalla ei ole muuta mielessä kuin purku. Eri lehtikirjoituksissa käyttötarkoituksia on vapaasti esitelty. Tuskin ulkopuoliset voivat enempää tehdä.

Jos omistajalla olisi ollut intressiä etsiä käyttäjiä, ehkä se olisi jopa ilmoittanut talon vapaana olosta. Tiettävästi tällaisia ilmoituksia ei ole missään ollut. Tiettävästi omistaja ei myöskään ole selvittänyt eri kirjoituksissa esiteltyjä käyttötarkoitusmahdollisuuksia. Joten runsaista ideoista ei ole oltu kiinnostuneita. 

                                                    +++

Kymenhovin kulttuurihistoriallista arvoa korostaneet asiantuntijat ovat antaneet lausuntojaan, jotka kaupunki on jättänyt kokonaan omaan arvoonsa. Ne ovat mapeissa pölyttymässä ja tulevien historiankirjoittajien luettavissa, mutta muuta arvoa niillä ei ole katsottu olevan. Ne eivät ole millään tavalla vaikuttaneet kaupungin päätöksentekoon.

Onko Kouvola niin kulttuurihistoriallisesti merkittävä kaupunki, että sillä on varaa tuhota sellaista, jota ulkopuoliset asiantuntijat pitävät täällä merkittävänä? Muut kaupungit laittavat laattoja Kymenhovin tyyppisten talojen seinään: täällä on tapahtunut sitä ja sitä, täällä ovat käyneet ne ja ne henkilöt.

Kouvolan kaupunkia tällainen ei kiinnosta. Tämä on surullista ja rapauttaa kaupunkikuvaa ja estää ihmisiä sitoutumasta tähän kaupunkiin. Uusia ostoskeskuksia on jokainen kaupunki täynnä. Ei Kouvola niiden avulla eroa muiden kaupunkien massasta. Kymenhovin-tyyppisten talojen avulla kaupungista tulee omaleimainen.   

                                                    +++

Valitettavasti yksi seinä on purettu, mutta taloa ei ole menetetty. Tuo seinä on haluttaessa helppo rakentaa takaisin.

Hyvät kouvolalaiset, kaikki te jotka haluatte Kymenhovin säilyvän, tulkaa ulos kaapista. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia. Kaupungin historiaa ei mikään yksityinen taho voi omistaa eikä saa tuhota.

Ritva Sorvali

Lähetekirje Kymenhovin suojeluhakemukseen

Talomurha tapahtumaisillaan Kouvolassa

Arvoisa ympäristöministeri!

Vetoamme ympäristöministeriöön Kouvolan Kymenhovin talon pelastamiseksi!

Kun Kouvolan valtuustossa vuonna 2003 päätettiin Kymenhovin korttelin ns. purkukaavasta, talon arvo mitätöitiin ja halvennettiin sen tuolloisen käytön perusteella: juottola mikä juottola. Samalla mitätöitiin talon kunto: röttelö mikä röttelö, kaatuu kohta päälle. Esimerkiksi näitä asioita jatkuvasti toistamalla saatiin enemmistö valtuutetuista kannattamaan ns. purkukaavaa.

Kun talosta on nyt keskusteltu Kouvolassa reilut neljä vuotta, on sen arvo alkanut kirkastua yhä useamman kouvolalaisen mielessä. Kouvolalaiset alkavat tajuta, mitä kaikkea Kymenhovissa on tapahtunut, miten monien kansankerrosten kohtauspaikka se on ollut, mitä kaikkea se on nähnyt.

Kun yksi seinä on purettu, kaikki kouvolalaiset näkevät, miten vankka talo on. Ne röttelöpuheet, joilla valtuutetut aikoinaan taivuteltiin purkukaavan kannalle, ovat olleet täysin tuulesta temmattuja ja niiden esittäjät pitää saattaa vastuuseen Kymenhovin tilanteesta. Tuskin Kouvolassa on Kymenhovia vahvempaa taloa.   

Mielestämme Kymenhovin arvo on prosessin käsittelyn aikana koko ajan kasvanut. Jos Kymenhovi puretaan, Kouvola ei ole enää entisensä. Jo me nykykouvolalaiset tajuamme tämän. Lisäksi olemme vakuuttuneita, että jos Kymenhovi nyt puretaan, purkamisen surijoita on jo 10 vuoden päästä vielä huomattavasti nykyistä enemmän. Näin on käynyt Kouvolassa jo monen aikaisemmin puretun talon kohdalla. 

Sen jälkeen kun Kaakkois-Suomen ympäristökeskus teki suojeluhakemusasiassa päätöksensä 14.3.07, Kouvolassa on tapahtunut paljon Kymenhovin ympärillä. Rakennusliike aloitti purkutyöt 19.3. kesken valitusprosessien eikä suostunut lopettamaan niitä ennen kuin Kouvolan hallinto-oikeus teki asiassa väliaikaisen virallisen päätöksen 20.3.2007.  Purkuluvan rakennusliike oli nähdäksemme saanut esittämällä hallinto-oikeudelle tarkoituksella puutteellisia tietoja prosessin kulusta.

Kouvolan kaupunki on tilannut Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rakennusrestaurointilinjalta dokumentoinnin Kymenhovin talosta. Pidämme erityisen valitettavana sitä, että emme ole saaneet suojeluhakemukseemme virallista lausuntoa tästä dokumentoinnista. Rakennuksen omistaja Oka Oy on ilmoittanut työn tilaajalle että tekijälle, että asiasta tiedottaa vain Oka Oy. Rakennuksen omistaja ajaa talon purkamista.

Mielestämme tämä dokumentointi olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten ennen kuin korttelin kaavaa edes ryhdyttiin muuttamaan. Nyt tuo tutkimus on tekeillä, mutta talon purkamisen yllättäen alettua osa mittauksista on vielä tarkistamatta. Toivomme että ympäristöministeriö rakennussuojelun ylimpänä valvojana kiinnostuu Kymenhovin dokumentoinnista ja pyytää siitä lausunnon tai väliraportin Oka Oy:ltä.

Pidämme erittäin valitettavana sellaista tilannetta, että kun tuo tutkimus keväällä 2007 valmistuu ja siinä todetaan lukuisia asioita, joiden mukaan Kymenhovi ehdottomasti pitää suojella, talo onkin tuolloin purettu. Jätämme Kymenhovin kohtalon ympäristöministeriön käsiin. Mielestämme ympäristöministeriöllä on vastuu rakennussuojelusta sekä alan asiantuntemusta ja valtaa puuttua tähän asiaan.

Joten vetoamme ympäristöministeriöön, että se käyttää tässä asiassa sille rakennetun ympäristön suojeluun uskottua ylintä valtaa maassamme ja suojelee Kymenhovin talon rakennussuojelulailla. Taloon liittyy runsaasti sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella tuon suojelun voi mielestämme hyvin tehdä. 

Helsingin Sanomissa 2.4.2007 Kouvolan vs. kaupunginarkkitehti Hannu Luotonen tavallaan lupaa, että kaupungissa aletaan jatkossa katsella taloja uusin silmin. Kymenhovin talosta on saatu lukuisia puoltavia lausuntoja eri asiantuntijatahoilta, mutta mikään näistä ei ole saanut Kouvolan kaupunkia pyörtämään purkupäätöstään. 

Emme halua uhrata Kymenhovia kaupungin jääräpäisyyden takia, vaan pyydämme ympäristöministeriön apua Kymenhovin suojelemiseksi. Asiasta tarkemmin

oheisessa suojeluhakemuksessa ja sen liitteissä.

Purkutilanteen takia toivomme asian mahdollisimman pikaista käsittelyä.

Kouvolassa 03.04.2007

Pro Kymenhovi yhdistys

Valitus Kouvolan Kymenhovin suojeluhakemuksen käsittelemättä jättämisestä

Arvoisa ympäristöministeriö

Kymenhovin asian taustaa

Kuten Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 28.2.2007 tekemästämme Kouvolan Kymenhovin suojeluhakemuksesta käy ilmi, kaikki asiaa aikaisemmin käsitelleet viralliset tahot ovat olleet sitä mieltä, että Kouvolan Kymenhovi on paikallisesti merkittävä talo, jolla on Kouvolan historiassa merkittävää kulttuurihistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa.

Tekemästämme lausunnonantajaluettelosta puuttuu vielä ympäristöministeriön oma 18.11.2004 antama tätä asiaa koskeva päätös. Tuossa päätöksessä ympäristöministeriö toteaa samat arvot kuin muutkin lausunnonantajat ja viittaa asiassa meneillään olleeseen asemakaavaa koskevaan valitukseen, jossa Kouvolan hallinto-oikeus on päätöksessään 29.10.2004 todennut, että rakennukseen liittyy sellaisia ”rakennettuun ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja, joita maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan ei saa hävittää”.

Joten koska tuossa vaiheessa näytti siltä, että asiaa hoituu paikallisesti, ympäristöministeriö toteaa päätöksensä lopuksi että ”hotelli Kymenhovin rakennuksen säilyminen ja suojelu voidaan selvittää maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavalla, rakennuksen suojelemiseen rakennussuojelulain nojalla ei ole erityisiä syitä”. 

Tilanne keväällä 2007   

Sittemmin Kouvolan kaupunki haki muutosta edellä mainittuun Kouvolan hallinto-oikeuden päätökseen ja korkein hallinto-oikeus päättikin 07.04.2006 palauttaa Kouvolan kaupunginvaltuuston tekemän Kymenhovin purun mahdollistavan kaavan voimaan. Pääperusteluina korkein hallinto-oikeus esitti, että talolla ei ole merkittävää valtakunnallista arvoa ja ettei sille ”ole osoitettavissa sellaista teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista käyttötarkoitusta, joka samalla mahdollistaisi rakennuksen arvon säilymisen”.  

Joten Kouvolan Kymenhovi on noin vuoden ajan ollut lainsuojattomana. Talo siirtyi vuodenvaihteessa 2007 paikallisen rakennusliike Okan omistukseen ja omistaja ryhtyi hankkimaan koko Kymenhovin korttelille eli Alfa-korttelille rakennuslupaa. Kymenhovin purkamiseen ei haettu erillistä lupaa vaan asia mainitaan rakennuslupahakemuksen sisällä yhtenä lauseenosana ”Liikekiinteistön purkaminen, rakennuksen laajennus ja muutostyöt”. Rakennuslupa myönnettiin 7.2.2007.

Tästä rakennusluvasta tehtiin kaksi oikaisuvaatimusta, jotka molemmat koskivat juuri Kymenhovin purkamiskohtaa. Oikaisuvaatimuksen tekijät vaativat, että lupa pitää kumota siltä osin kuin se koskee Kymenhovin purkamista. Kouvolan kaupunki hylkäsi molemmat oikaisuvaatimukset. Oikaisuvaatimuksen tekijät saivat päätöksen liitteenä valitusosoitteen. Valitukset pitää jättää Kouvolan hallinto-oikeuteen 14.4.2007 mennessä.

Eduskuntavaalien jälkeisenä aamuna 19.3. rakennusliike Oka kuitenkin aloitti purkutyöt Kymenhovin rakennuksessa. Kun asiaa ryhdyttiin selvittämään, kävi ilmi, että rakennuslautakunnan 7.2.2007 tekemälle päätökselle, joka sallii Kymenhovin purkamisen, oli haettu Kouvolan hallinto-oikeudesta lainvoimaisuus. Kukaan ei ilmeisesti tuossa yhteydessä kertonut hallinto-oikeudelle, että asia on kesken ja että kahdella valittajalla on valitusaikaa 14.4.2007 saakka. Hallinto-oikeuden tietämän mukaan mitään ei ollut vireillä.

Kuultuaan sittemmin valitusajoista ja käsiteltyään asian, Kouvolan hallinto-oikeus laittoi rakennuksen toistaiseksi purkukieltoon. Tämä päätös toimitettiin Kouvolan kaupungille 20.3.2007 noin klo 12.00. Tuohon mennessä rakennuksesta oli ehditty purkaa yksi seinä. Purkua ei suostuttu ennen hallinto-oikeuden päätöstä lopettamaan, vaikka rakennusvalvontaviranomaista yritettiin kaikin tavoin saada jo maanantaina 19.3. ymmärtämään, että prosessi on kesken.

Asian käsittely Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa 14.3.2007

Kouvolassa on perustettu yhdistys Pro Kymenhovi, ja tämä yhdistys haki 28.2.2007 Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta Kymenhovin talolle suojelua rakennussuojelulain perusteella. Yhdistys toteaa muun muassa, että Kymenhovin tyyppisten talojen asema on nykyisten lakien aikana toivoton, jos rakennussuojelulain soveltamisen lähes ainoa peruste on talon valtakunnallinen arvo. Hakijat toivovat, että Kymenhovia käsitellään eräänlaisena uuden rakennussuojelulain vauhdittamisen ennakkotapauksena.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen arkkitehti Tuija Stamille toimitettiin 12.3.2007 suojeluhakemuksen tueksi tieto siitä, että Kymenlaakson ammattikorkeakoulun restauroinnin linja on koko kevätlukukauden tehnyt dokumentointia Kymenhovin rakennuksesta ja että tuo dokumentointi valmistuu viimeistään huhtikuussa 2007. Restauroijat ovat kuvanneet ja analysoineet Kymenhovin talon rakentamisessa käytettyjä materiaaleja ja olleet vaikuttuneita talon hyvästä kunnosta.

Valitettavasti asian käsittelijällä Tuija Stamilla ei ollut aikaa perehtyä tähän asiaan eikä odottaa restauroijien tarkempia selvityksiä. Jos asian käsittelyä olisi jatkettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa edes muutaman viikon, olisivat restauroijat todennäköisesti saaneet valmiiksi suurimman osan dokumentointiaan, joka olisi voitu ottaa huomioon suojeluhakemuksen käsittelyssä. Nähdäksemme restauroijien dokumentointi olisi ollut oleellinen uusi asia, kun ratkaistaan Kymenhovin talon suojelua.

Pidämme valitettavana myös sitä, että ympäristökeskus ei vetoomuksestamme huolimatta laittanut taloa toimenpidekieltoon edes suojeluhakemuksen valitusajaksi. Tuolloin olisi todennäköisesti vältytty talon yhden seinän ennenaikaiselta purkamiselta, mikä nyt on tosiseikka.

Muilta osin toivomme, että ympäristöministeriö ottaa huomioon alkuperäisessä hakemuksessa mainitut seikat.

Kymenhovin asiassa on Kouvolassa tapahtunut valitettavaa hätiköintiä monella suunnalla. Koska rakennuksen suojelun osalta on kuitenkin kyseessä hätätilanne, toivomme että opetusministeriö käsittelee asian mahdollisimman pian. 

Kouvolassa

Pro Kymenhovi yhdistys      

10

45100 Kouvola

Oikaisuvaatimus Kouvolan rakennuslautakunnan 7.2.2007 tekemään päätökseen

Haluan että Kouvolan rakennuslautakunnan 7.2.07 tekemän päätöksen nro 8 , Rakennuslupahakemus, liikekiinteistön purkaminen, rakennuksen laajennus ja muutostyö, Asunto Oy Kouvolan Mannerinkulma, 1-1045-13, Valtakatu 22, sisältöä muutetaan siten, että se ei salli Hotelliravintola Kymenhovin purkamista. Muita osin minulla ei ole päätökseen huomauttamista.

Perustelen oikaisuvaatimustani muun muassa sillä, että kaikki asiantuntijatahot ovat todenneet talon paikallisesti arvokkaaksi kulttuuri- ja rakennushistorialliseksi kohteeksi. Saman asian ovat todenneet myös asiaa tutkineet oikeusistuimet sekä useammatkin paikalliset asiaa koskeneet yleisökyselyt. 

En halua asua kaupungissa, joka tuhoaa omaa historiaansa. Olen vanhojen rakennusten restauroija ja meitä on monta täällä Kouvolan seudulla. Pelkästään paikallisin voimin pystymme kunnostamaan Kymenhovin uuteen kukoistukseen. Toivon että Kymenhovin markkinointia tehostetaan, jotta sille löydetään käyttäjä. Tässä on mielestäni vielä paljon tehtävää.

Kouvolassa  25.2.2007   

Vastaselitys Juridialle / 

03.04.07 annettuun lausuntoon

Osa 2, yleistä

 

A) Purkuluvan saanti

Kun asuntoyhtiö on ilmoittamansa mukaan 16.3.07 hakenut Kouvolan hallinto-oikeudelta lainvoimaisuuden Mannerinkulman rakennusluvalle ja samalla Kymenhovin purkuluvalle, asuntoyhtiö ei ilmeisesti ole esittänyt hallinto-oikeudelle kaikkia asiaan vaikuttavia dokumentteja. Jos asuntoyhtiö ei ole esittänyt Kouvolan hallinto-oikeudelle saamaansa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 14.3.07 tekemää Kymenhovin suojelua koskevaa päätöstä eikä Kouvolan rakennuslautakunnan 8.3.07 asiassa tekemää päätöstä, asuntoyhtiö on nähdäkseni saanut purkuluvan väärillä perusteilla, sillä näihin molempiin päätöksiin on liitetty valitusosoitus. Molempien päätösten valitusaika päättyy 14.4.2007.

Jos asuntoyhtiö on menetellyt edellä kuvatulla tavalla, se on siis mielestäni saanut purkuluvan väärin perustein esittämällä hallinto-oikeudelle puutteellisia tietoja. Valitin asiasta nopeasti heti Kymenhovin purkamisen alettua, koska tiesin valitusaikojen edellä mainittuihin päätöksiin olevan meneillään ja prosessin olevan kesken, mutta tietenkin kaiken taustalla on mielipiteeni siitä, että rakennus on suojeltava.

Minä sekä muut Pro Kymenhovi yhdistyksen jäsenet sekä muut kaupunkilaiset yrittivät saada purkua pysäytetyksi jo 19.3.07 soittamalla keskeneräisistä prosesseista aktiivisesti eri tahoille muun muassa työmaan valvojalle. Purkua jatkettiin kuitenkin massiivisesti siihen asti, kunnes Kouvolan hallinto-oikeus teki asiassa päätöksensä.    

Pidän valitettavana myös sitä, että asuntoyhtiö ei ole ilmoittanut purkamisaikomuksestaan esimerkiksi kaupunginhallitukselle, vaikka kyseessä on paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen rakennus. Asuntoyhtiö ei myöskään ole ilmoittanut purkamisaikomuksestaan talon dokumentoijille, joilta jäi purkamisen yllättäen alettua mittauksia tarkistamatta. Pidän näitä laiminlyöntejä raskauttavina asianhaaroina.

 

B) Kymenhovin suojelu

Juridia on liittänyt lausuntoonsa asiassa aiemmin tehtyjä päätöksiä. Käsittelen tässä ympäristöministeriön 18.11.2004 tekemää päätöstä.

Kun Kymenhovin suojeluhakemus oli ympäristöministeriön ratkaistavana syksyllä 2004, ehti Kouvolan hallinto-oikeus 29.10.2004 juuri ennen ministeriön 18.11.2004 tekemää päätöstä tehdä Kymenhovin suojelun kannalta myönteisen päätöksen. Tuolloin Kymenhovi näytti tulevan suojelluksi MRL:n avulla. Niinpä ympäristöministeriöllä ei ollut tuolloin erityisiä syitä selvittää rakennuksen suojelua rakennussuojelulain nojalla. Ohessa ympäristöministeriön perustelujen viimeinen kappale. Liite 3 sivu 6.

Koska hotelli Kymenhovin rakennuksen säilyminen ja suojelu voidaan selvittää maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavalla, rakennuksen suojelemiseen rakennussuojelulain nojalla ei ole erityisiä syitä.

Valitettavasti Kymenhovin taloa ei ole aikaisemmin dokumentoitu, mutta onneksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on nyt Kouvolan kaupungin tilauksesta tehnyt talosta tarkan dokumentoinnin. Mielestäni Kymenhovin suojelutarve selviää parhaiten tästä dokumentoinnista, siinä on uusin tieto Kymenhovin talon kunnosta ja merkityksestä. Joten toivon, että Kouvolan hallinto-oikeus pyytää tämän dokumentoinnin nähtäväkseen ennen kuin se tekee lopullisen päätöksensä Kymenhovin kohtalosta.

Tämä dokumentointi antaa päätöksentekijöille aivan uutta tietoa Kymenhovista. Esimerkiksi korkein hallinto-oikeus ei voinut pikaisella läpikävelyllään tehdä talosta sellaista analyysia, jonka dokumentoinnin tyyppinen tutkimus tekee. Joten myöskään korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole voinut olla päätöstä tehdessään kaikkea mahdollista asiaan vaikuttavaa tietoa.

Kun olen tähän asiaan nyt tutustunut, olenkin ihmetellyt, miksi mikään viranomaistaho ei aikaisemmin ole vaatinut talosta tehtäväksi kunnollista dokumentointia. Tämän vaatimuksen olisi voinut tehdä esimerkiksi juuri korkein hallinto-oikeus ennen päätöksentekoaan tai museovirasto ennen kuin se päätti syksyllä 2004 pelkän viranomaisneuvottelun jälkeen muuttaa omaa lausuntoaan. Tällaista dokumentointia on kuitenkin nähdäkseni mainitussa viranomaisneuvottelussa edellyttänyt tämän tapaisissa asioissa tehtäväksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen johtaja Leena Gunnar. (Liite 1)

Koska Kymenhovin suojelu vuonna 2004 jäi muun muassa edellä mainituista syistä kuitenkin tekemättä rakennussuojelulain nojalla ja koska talon arvo on mielestäni kuluneiden vuosien aikana eri lausuntojen myötä vain kasvanut ja koska Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on nyt tehnyt talosta aiemmin tekemättä jääneen dokumentoinnin, on Pro Kymenhovi yhdistys jättänyt 3.4.2007 ympäristöministeriöön uuden suojeluhakemuksen Kymenhovin talosta. Purkutilanteen takia hakemukseen on liitetty toivomus asian mahdollisimman pikaisesta käsittelystä.

Valitettavasti Pro Kymenhovi yhdistys ei kuitenkaan saanut suojeluhakemukseensa lausuntoa dokumentoinnista vaan ilmoituksen, että asiasta saa tiedottaa vain Oka Oy. Ympäristöministeriötä on kuitenkin informoitu tilanteesta ja kehotettu hankkimaan dokumentointi haltuunsa.

Lopuksi

C. Valittajan suojelu, purkutalon suojelu, kaupunkilaisten suojelu

Vaikka juridia sanoo lähettäneensä valittajalle korrektin kirjeen, koin tuon kirjeen uhkauskirjeenä. Samanlaisina uhkauksina olen kokenut asuntoyhtiön edustajien lehdistössä antamat lausunnot korvausvaatimuksista ja kiusanteosta. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet sekä mielenrauhaani että kotirauhaani. Olen maallikko enkä ole tottunut tällaiseen. (Liite       )

Koen nämä uhkaustoimet pelottavina ja epäoikeudenmukaisina sen takia, että minun taholtani ei ole kyseessä kiusanteko vaan aito huoli kotikaupunkini kulttuurihistorian säilyttämisestä. Purkaminen on lopullinen teko, sitä surraan myös jälkikäteen. Liekö koskaan surtu sitä, että jokin talo on säilytetty kaupunkikuvassa.

Pidän valitettavana myös sitä, että asuntoyhtiö ei ole millään lailla suojannut Kymenhovin talon purettua osaa. Tietämäni mukaan Kouvolan kaupungin rakennusvalvonta on 22.3.07 kirjallisella lausunnolla velvoittanut asuntoyhtiön suojaamaan rakennuksen puretut osat sekä säältä että ilkivallalta. Mitään suojaamista ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Olen huolissani talon puolesta ja myös kaupunkilaisten puolesta. Jos pääsiäisen myrskyt olisivat puhaltaneet idästä, olisi tuuli päässyt Kymenhovin auki revityn katon alle ja mahdollisesti heittänyt katon ties kenen päälle.

Joten pidän asuntoyhtiön välinpitämättömyyttä talon nykyisestä tilanteesta ja kaupungin velvoituksen ohittamista purkutalon suojaamisen ja kaupungin sekä kaupunkilaisten suojaamisen osalta monella tavalla kyseenalaisena.

Asuntoyhtiö on repinyt talon itäsiiven auki ja jättänyt sen avonaiseksi. Tällä tavalla asuntoyhtiö pitää yllä jatkuvaa vaaratilannetta Kouvolan kaupungissa. Seuraava kevätmyrsky voi puhaltaa idästä.

D. Yhteenveto:

1. Purkulupa on nähdäkseni saatu esittämällä tarkoituksella puutteellisia tietoja

asiasta päättävälle oikeusistuimelle

2. Purkamisaikomuksesta ei ole ilmoitettu kaupunginhallitukselle eikä talon dokumentoijille

3. Purkamista jatkettiin massiivisesti, vaikka heti 19.3. aamulla alkoivat Pro Kymenhovin jäsenet ja muut kouvolalaiset soittaa eri tahoille muun muassa työmaan valvojalle kesken olevista prosesseista

5. Dokumentointitietojen panttaaminen: vain Oka Oy saa antaa tietoja

6. Valittajan uhkailu muun muassa kotiin lähetetyllä uhkauskirjeellä

7. Talon puretun osan suojaamatta jättäminen ja kaupungin altistaminen jatkuvaan vaaraan talon aukinaisen itäpäädyn takia. Vaikka ammattimaisen toimijan pitäisi oivaltaa kaupungin suojaaminen ilman kehotustakin, tästä asiasta on olemassa myös kaupungin virallinen kehotus 22.3.07, jota asuntoyhtiö ei ole halunnut noudattaa.

Kaikkien edellä mainittujen syiden perusteella esitän että Kouvolan hallinto-oikeus ei vahvista Kymenhovin purkulupaa ja että purkajat velvoitetaan korjaamaan/korjauttamaan talon puretut osat entiselleen. Tiedän että Kouvolassa on restauroijia ja alan opettajia sekä opiskelijoita, jotka nopeasti ja taidolla tekevät tämän työn. Opiskelijoille urakka tarjoaa erinomaisen tavan oppia 1930-luvun muuraustekniikkaa.

Kouvolassa XX.04.2007

öministeriö

PL 35, 00023

Valtioneuvosto

Päätös N:o YM6/531/2007,

tehty: 15.5.2007

Asia: Kouvolan Hotelliravintola

Kymenhovin suojeluhakemuksen

käsittelemättä jättäminen, sillä perusteella,

että hakija ei ollut rekisteröitynyt.

Vetoomus ympäristöministeriölle!

Vetoamme ympäristöministeriöön, että se ottaa Kouvolan Kymenhovin suojeluhakemuksen tutkittavakseen allekirjoittaneiden kouvolalaisten rekisteröityjen yhdistysten esityksestä!

Arvoisa ympäristöministeriö

Kouvolan Kymenhovista tehty suojeluhakemus jätettiin ympäristöministeriössä käsittelemättä sen takia, että hakemuksen tekijä ei ollut ministeriön mielestä rakennussuojelulain tarkoittama rekisteröity yhdistys (Liite 1). Hakemuksen tekijän Pro Kymenhovi yhdistyksen rekisteröimishakemus on tosiaan vasta virastossa tutkittavana, mutta yhdistyksen jäsenet olettivat, että yhdistys on toimivaltainen, kun rekisteröimishakemus on viety maistraattiin.

Ilmeisesti saman olettamuksen varassa toimi myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, kun se ei millään lailla viitannut Pro Kymenhovi yhdistyksen toimivallan puutteeseen, kun ympäristökeskus 14.3.2007 antoi yhdistykselle päätöksensä asiasta. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus jätti suojeluhakemuksen (Liite 2) tutkimatta sen takia, että sen mielestä hakemuksessa ei esitetty asiaan vaikuttavia oleellisia uusia näkökulmia, ei sen takia, että yhdistyksellä ei olisi ollut oikeutta tehdä suojeluhakemusta (Liite 3).  

Jos Kaakkois-Suomen ympäristökeskus olisi 14.3.07 antamassaan päätöksessä puuttunut Pro Kymenhovi yhdistyksen puutteelliseen toimivaltaisuuteen, olisivat yhdistyksen jäsenet tietenkin jo tuolloin etsineet hakemuksen taakse toimivaltaisia yhdistyksiä. Jos viranomaisetkin tulkitsevat eri tavalla rekisteröintiä hakeneen yhdistyksen toimivaltaisuuden, ei voine odottaa, että maallikot hallitsisivat lain vivahteet. Joten toivomme, että voimme korjata asian saatuamme siitä nyt vihdoinkin tarkempaa tietoa.

Kun Kaakkois-Suomen ympäristökeskus jätti asian käsittelemättä sen takia, että sen mielestä asiasta ei esitetty mitään oleellista uutta, Pro Kymenhovi yhdistys onkin mielestämme nähnyt melkoisesti vaivaa hakemuksen sisällön täydentämisessä (Liite 4). Oletamme, että ympäristöministeriökin on ainakin pintapuolisesti jo tutustunut suojeluhakemuksen sisältöön ja pidämme rohkaisevana sitä, että ministeriöllä ei ollut tässä vaiheessa mitään huomautettavaa itse hakemuksen suhteen.

Meidänkin mielestämme Kymenhovin suojeluhakemus on hyvin tehty ja olemme samaa mieltä hakemuksessa esitetyistä perusteluista. Hotelliravintola Kymenhovi on todellakin sekä kulttuurihistoriansa takia että aikansa rakennustaiteen paikallisena edustajana merkittävä talo Kouvolassa ja haluamme, että se säilyy kaupungin katukuvassa.

Kun ympäristöministeriö edellisen kerran syksyllä 2003 käsitteli Kymenhovin suojeluhakemusta, talo näytti tuolloin tulevan suojelluksi maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Joten tuolloin ympäristöministeriöllä ei ollut mitään erityisiä syitä suojella Kymenhovia. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin aivan toinen. Tällä hetkellä noita erityisiä syitä on melkoisesti.

Niinpä me paikalliset kouvolalaiset rekisteröidyt yhdistykset ilmoittaudumme Pro Kymenhovi yhdistyksen tekemän suojeluhakemuksen allekirjoittajiksi ja esitämme kunnioittaen, että ympäristöministeriö meidän esityksestämme tutkii Kouvolan Kymenhovista tehdyn ja ympäristöministeriöön 3.4.2007 tuodun suojeluhakemuksen ja tekee siitä päätöksensä.

Hakemuksessa on mielestämme hyvin selostettu Kymenhovin talon erittäin akuuttia suojelutarvetta sekä talon että suojeluasian historiaa muutenkin. Olemme sitä mieltä, että Kouvolasta katoaa jotain todella oleellista, jos Kymenhovin talo puretaan.

Kouvolassa 28.5.2007

Pohjois-Kymenlaakson vihreät ry