Asenne vaikuttaa tuulivoimalan ääneen

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistiin 9.10. tuulivoimasta kaksi kirjoitusta, ”Tuulivoimaloiden äänestä puhutaan enemmän kuin siitä tiedetään” ja ”Tuulivoimakeskustelussa tarvitaan nyt malttia”. Molemmissa kirjoituksissa sanottiin, että asenne on tärkein kriteeri, jos tuulivoimalan ääni koetaan häiritseväksi.

Jos vastustaa tuulivoimaa, kokee ilmeisesti jo voimalan näkemisen vastenmieliseksi, puhumattakaan mahdollisesta äänestä. Jos puolestaan suhtautuu asiaan myönteisesti, kokee asian eri tavalla. Jos kokee hyötyvänsä tuulivoimasta, saattaa pitää mahdollista ääntä jopa myönteisenä.

Radan varressa asuneet Kouvolan rautatieläiset ovat kertoneet, että toistuva junan ohi puuskuttaminen on ollut heille niin oleellinen ja elämään kuuluva asia, että he eivät ole saaneet kesämökillä unta, kun junan ääntä ei ole kuulunut. Eli jos jokin asia koetaan tärkeäksi, jos siitä on kiinni jopa oma toimeentulo, sen äänetkin koetaan myönteisinä.

Monet saattavat vielä muistaa höyryvetureiden äänet ja niiden jälkeensä jättämät nokipilvet, mutta kuka on kuullut tuulivoimalan äänen? En minä ainakaan ole kuullut, vaikka olen niitä nähnyt. Oleellisinta niiden toiminnassa näyttää olevan siipien rauhallinen kääntyily.

Jos yhä laajemmalle leviää asenne, että tuulivoimasta on meille kaikille hyötyä, ja jos voimalat rakennetaan sopivien matkojen päähän asutuksesta, kukaan ei häiriinny.

Ritva Sorvali

Kouvola