Ritva Sorvalin kirjoituksia aluepoliittisesta vaikuttamisesta (esimerkkinä taistelu Kouvolan käännöstieteen laitoksen säilymisestä Kouvolassa) Kirjoitukset pääasiassa vuosilta 2005-2008.

Ne on julkaistu Kouvolan Sanomissa tai ne ovat vetoomuksia eri päättäjätahoille, lähinnä valtakunnan tason päättäjille.

Aluepoliittista puheista aluepoliittisiin tekoihin

Välikysymyskeskustelu yliopistojen rahoituksesta eduskunnassa 21.5.2008

 Kuuntelin yliopistokeskustelua mielessäni Kouvolan käännöstieteen asia. Eduskuntahan on lähiaikoina päättämässä Kouvolassa aloitetun ja siellä jo 40 vuotta toimineen Helsingin yliopiston alaisen Kouvolan käännöstieteen laitoksen siirtämisestä Helsinkiin. Eli eduskunta on siirtämässä Kymenlaaksosta, rakennemuutosalueelta, sen valovoimaisimman laitoksen pääkaupunkiin.

Välikysymyskeskustelussa kansanedustajat korostivat yliopistojen suurta merkitystä sijaintialueellaan ja nostivat esiin yliopistokeskusten aseman ja vaativat niitä yliopistolakiin. Ilmeisesti pelätään, että emoyliopistot rupeavat vetämään yliopistokeskuksia pois sijaintipaikkakunniltaan pääyliopiston suojiin. Tämä pelko on aiheellinen, kun ajattelee mitä Kouvolassa on tapahtumassa, vaikka Kouvolan käännöstieteen laitos edelleen on yliopistolaissa. Keskustelua kuunnellessa heräsi toive, että siellä se pysyykin, jos eduskunta toimii puheidensa mukaan.

Puhuttiin yliopistojen rahoituksesta. Kouvolan kaupunki on rahoittanut Kouvolan käännöstieteen laitosta vuosittain noin 300 000 eurolla. Kaupunki olisi halunnut jatkaa rahoitusta ja hankkia jopa alueellista lisärahoitusta, mutta Helsingin yliopisto ei halunnut edes neuvotella mistään tällaisesta. Yliopisto halusi vain siirtää laitoksen Helsinkiin, mutta perustelee siirtoa tietenkin taloudellisilla syillä. Alueellinen raha ei siis kelvannut, mutta siirron ensimmäinen syy on raha.

Eräässä puheenvuorossa sanottiin Lapissa puhuttavan, että minkä Kekkonen toi sen Vanhanen vie.

Kouvolan tapauksessa yliopisto ei tuonut Kouvolaan mitään. Käännöstieteen opetus alkoi Kouvolassa 1960-luvulla paikallisen liiketalousinstituutin sisällä paikallisena innovaationa. Helsingin yliopisto tuli myöhemmin valmiiseen pöytään ja haluaa nyt siirtää tuon pöydän Helsinkiin. Kuinka neljä tuntia aluepolitiikkaa puhunut eduskunta voi tällaisen hyväksyä?

Toivottavasti siirron mahdollistava lakiehdotus vedetäänkin pois päätöksenteosta sekä aluepoliittisista että etenkin laillisuussyistä. Laillisuussyistä siksi, että Kouvolan käännöstieteen laitos on edelleen yliopistolaissa. Siitä huolimatta Helsingin yliopisto aloitti jo pari vuotta sitten siirtohankkeen ja joulukuussa 2006 yliopiston konsistori päätti humanistisen tiedekunnan esityksestä, että käännöstieteen opetus lopetetaan Kouvolassa tietyn siirtymäajan jälkeen. Näin päätettiin, vaikka laitoksen asema on turvattu yliopistolailla.

Kun eduskunnan oikeusasiamies joulukuussa 2007 ilmoitti, että yliopisto on tehnyt asiassa laittoman päätöksen, yliopisto ryhtyi heti ajamaan lainmuutosta. Kun muutetaan laki, saadaan laiton päätös lailliseksi. Lain muuttamisessa tarvitaan kuitenkin lainsäätäjiä, teitä kansanedustajia.

Mielestäni on huonoa hallintoa ja kansanedustuslaitoksen hyväksikäyttöä, että ensin tehdään laiton päätös ja sitten ruvetaan muuttamaan lakia tuon päätöksen mukaiseksi. Toivottavasti te arvoisat kansanedustajat olette kanssani samaa mieltä.

Jo pelkästään laillisuussyistä mutta myös aluepoliittisista syistä Kouvolan käännöstieteen laitoksen siirron mahdollistava lakiesitys pitää vetää pois päätöksenteosta.       

Kouvolassa 21.5.2008

Ritva Sorvali

050-5331144

Asia: Kouvolan käännöstieteen laitos                                                  Kouvola 13.3.20008

Arvoisa ministeri!

Luettuani opetusministeriön julkaiseman noin 30-sivuisen lausunnon korkeakouluopetuksen lähivuosien suuntaviivoista löysin sieltä paljon perusteluja, joita voi suoraan poimia esimerkiksi Kouvolan käännöstieteen Kouvolaan jäämisen perusteeksi kuten esimerkiksi seuraavan kappaleen:

Alueilla, joiden väestön määrä vähenee ikärakenteen muutoksen myötä, vetovoimaisuudessa tai työllistymisessä ilmenee ongelmia, on tarpeen etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka tulevaisuudessakin turvaavat alueen monipuolisen korkeakoulutarjonnan ja elinkeinoelämän tarpeet. Tämä edellyttää alueen yhteistä strategista näkemystä sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistä yhteistyötä

omien vahvuuksiensa pohjalta.

1. Kymenlaakso on nimenomaan tällainen alue, kuten ministeri hyvin tietää. Seuraan valtakunnan uutisia erityisesti puunjalostusteollisuuden tulevaisuuden kannalta, sillä se on meidän alueemme kohtalon kysymys. Viimeisten kahden vuoden aikana tilanne on vain synkistynyt. Joten on todennäköistä, että Voikkaa ja Summa eivät jää viimeisiksi lopetuskohteiksi, vaan seutumme tulee näkemään vielä muutakin. Tämä karu näköala on ollut suurin kannustajani, kun olen puolustanut käännöstieteen Kouvolaan jäämistä.

 

1. Käännöstieteen opetus on todellakin alkanut Kouvolassa ja yliopisto on tullut kuvioihin vasta myöhemmin. Helsingin yliopisto ei siis ole tuonut mitään uutta meidän seudullemme vaan on nyt viemässä pois jotain täällä kehitettyä ja meille hyvin arvokasta.

 

1. Käännöstiede on koonnut ympärilleen Kouvolan Kasarminmäelle kielialan yrityksiä ja muuta toimintaa, joka todellakin uhkaa näivettyä, jos laitos siirtyy pois. Nähdäkseni tässä rakennemuutostilanteessa ei liene viisasta, että valtio tieten tahtoen näivettää aluettamme. 

 

1. Kouvolan kaupunki on tukenut laitosta viime vuodet noin 300 000 euro vuosituella ja on ilmoittanut jatkavansa tukea, mikäli laitos pysyy Kouvolassa. Vuoden 2009 alusta aloittava 90 000 asukkaan uusi Kouvolan kaupunki on tietenkin vielä varmempi tukija laitokselle, mikäli se säilyy alueellamme.

 

1. Kouvolan kaupunginjohtaja Aimo Ahti on suurella intohimolla rakentanut Kasarminmäen kampuksesta yhtä Kouvolan seudun kivijalkaa. Esimerkiksi käännöstieteelle remontoitiin sinne mahtavat tilat, Lappeenrannan yliopisto on siirtänyt alueelle toimintojaan ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu keskittää jatkossa sinne suurimman osan laaksokunnan pohjoispään koulutuksesta. Niinpä tieto siitä, että Helsingin yliopisto on taas aloittanut manööverinsä käännöstieteen Helsinkiin vetämiseksi, oli todella kylmä suihku koko seudulle.

 

1. Haluan nostaa esiin myös kaupunginjohtajamme ponnistelut uusien yhteyksien luomiseksi idän suuntaan erityisesti Venäjän ja Kiinan eri yliopistoihin. Kaupunginjohtajalla on visio luoda Kouvolaan yliopistokeskus, jossa tehdään yhteistyötä edellä mainittujen maiden tiettyjen yliopistojen kanssa. Tietenkin hänen on helpompi luoda näitä yhteyksiä, jos hän voi kertoa, että meillä on Kouvolassa yliopistokampus, jossa on monen eri oppilaitoksen koulutusta. Ja erityisen tärkeää tässä yhteydessä lienee, että meillä on suora yhteys eri yliopistoihin.

 

1. Varmaan Helsingin yliopisto saa tiettyjä säästöjä, jos se sulauttaa kieliaineisiinsa käännöstieteen opetuksen. Mutta käsittääkseni tuolloin itse käännöstieteen opetus menettää oman erikoisasemansa ja Kouvola seutu ja uusi Kouvolan kaupunki menettävät samalla yhden tärkeimmän vetonaulansa. Nähdäkseni käännöstiede säteilee nykyisellä sijaintipaikkakunnallaan joka suuntaan niin paljon kehitysmahdollisuuksia, että valtion edustajat eivät voine olla tätä mahdollisuutta huomaamatta. Rakennemuutosalueella tällainen laitos on kullan arvoinen. 

 

1. Uskon että jos käännöstiede saa säilyä Kasarminmäen kampuksella, sinne muodostuu elävä ja monipuolinen yliopistokeskus. Jos ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen on tarkoitus syventää yhteistyötään, kuten esimerkiksi opetusministeriön uudessa lausunnossa kaavaillaan, Kasarminmäen kampuksella on jo valmiiksi hyvä pohja tätä varten. Oikeastaan tätä yhteistyötä on jo tehty, vaikka toimijoilla on eri järjestäjätahot. Esimerkiksi käännöstieteen ja ammattikorkean viestinnän laitosten kirjastot on jo yhdistetty.

 

1. Opetusministeriön tekemä suuntaviivalausunto suorastaan yllätti minut aluepoliittisella myönteisyydellään, sillä tiedotusvälineiden uutisointi oli yksipuolisesti nostanut esiin vain keskittämisen. Joten nähdäkseni opetusministeriöllä on tuon lausunnonkin mukaan mahdollisuus ottaa ajan ilmiöt ja jopa tulevaisuuden ennusteet huomioon ja tehdä kulloisetkin päätöksensä mahdollisimman laajan ja monipuolisen tiedon varassa.

 

Toivon että hallitus keskustelee Kymenlaakson tilanteesta ja käännöstieteen asiasta ottaa mahdollisimman monet näköalat ja tulevaisuuden ennusteet huomioon ennen kuin tekee päätöksen tässä asiassa.

Kouvolassa talvisodan loppumisen vuosipäivänä 13.3.2008

Ritva Sorvali

Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen

Seljapolku 11

45120 Kouvola

050-5331144     

Asia: Kouvolan käännöstieteen laitos                                                  Kouvola 13.3.20008

Arvoisa Opetusministeri!

Arvostan saamaani vastausta. Sen innostamana haluan korostaa vielä muutamia sekä aikaisemmin kirjoittamiani että uusia asioita Kouvolan käännöstieteen Kouvolaan jäämisen perusteeksi:

1. Käännöstieteen opetus on todellakin alkanut Kouvolassa ja yliopisto on tullut kuvioihin vasta myöhemmin. Helsingin yliopisto ei siis ole tuonut mitään uutta meidän seudullemme vaan on nyt viemässä pois jotain täällä kehitettyä ja meille hyvin arvokasta.

 

1. Käännöstiede on koonnut ympärilleen Kouvolan Kasarminmäelle kielialan yrityksiä ja muuta toimintaa, joka todellakin uhkaa näivettyä, jos laitos siirtyy pois. Nähdäkseni tässä rakennemuutostilanteessa ei liene viisasta, että valtio tieten tahtoen näivettää aluettamme. 

 

1. Kouvolan kaupunki on tukenut laitosta viime vuodet noin 300 000 euro vuosituella ja on ilmoittanut jatkavansa tukea, mikäli laitos pysyy Kouvolassa. Vuoden 2009 alusta aloittava 90 000 asukkaan uusi Kouvolan kaupunki on tietenkin vielä varmempi tukija laitokselle, mikäli se säilyy alueellamme.

 

1. Kouvolan kaupunginjohtaja Aimo Ahti on suurella intohimolla rakentanut Kasarminmäen kampuksesta yhtä Kouvolan seudun kivijalkaa. Esimerkiksi käännöstieteelle remontoitiin sinne mahtavat tilat, Lappeenrannan yliopisto on siirtänyt alueelle toimintojaan ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu keskittää jatkossa sinne suurimman osan laaksokunnan pohjoispään koulutuksesta. Niinpä tieto siitä, että Helsingin yliopisto on taas aloittanut manööverinsä käännöstieteen Helsinkiin vetämiseksi, oli todella kylmä suihku koko seudulle.

 

1. Haluan nostaa esiin myös kaupunginjohtajamme ponnistelut uusien yhteyksien luomiseksi idän suuntaan erityisesti Venäjän ja Kiinan eri yliopistoihin. Kaupunginjohtajalla on visio luoda Kouvolaan yliopistokeskus, jossa tehdään yhteistyötä edellä mainittujen maiden tiettyjen yliopistojen kanssa. Tietenkin hänen on helpompi luoda näitä yhteyksiä, jos hän voi kertoa, että meillä on Kouvolassa yliopistokampus, jossa on monen eri oppilaitoksen koulutusta. Ja erityisen tärkeää tässä yhteydessä lienee, että meillä on suora yhteys eri yliopistoihin.

 

1. Varmaan Helsingin yliopisto saa tiettyjä säästöjä, jos se sulauttaa kieliaineisiinsa käännöstieteen opetuksen. Mutta käsittääkseni tuolloin itse käännöstieteen opetus menettää oman erikoisasemansa ja Kouvola seutu ja uusi Kouvolan kaupunki menettävät samalla yhden tärkeimmän vetonaulansa. Nähdäkseni käännöstiede säteilee nykyisellä sijaintipaikkakunnallaan joka suuntaan niin paljon kehitysmahdollisuuksia, että valtion edustajat eivät voine olla tätä mahdollisuutta huomaamatta. Rakennemuutosalueella tällainen laitos on kullan arvoinen. 

 

1. Uskon että jos käännöstiede saa säilyä Kasarminmäen kampuksella, sinne muodostuu elävä ja monipuolinen yliopistokeskus. Jos ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen on tarkoitus syventää yhteistyötään, kuten esimerkiksi opetusministeriön uudessa lausunnossa kaavaillaan, Kasarminmäen kampuksella on jo valmiiksi hyvä pohja tätä varten. Oikeastaan tätä yhteistyötä on jo tehty, vaikka toimijoilla on eri järjestäjätahot. Esimerkiksi käännöstieteen ja ammattikorkean viestinnän laitosten kirjastot on jo yhdistetty.

 

1. Kuten jo edellisessä kirjeessä kirjoitin, opetusministeriön tekemä suuntaviivalausunto suorastaan yllätti minut aluepoliittisella myönteisyydellään. Tiedotusvälineiden uutisointi on yksipuolisesti nostanut esiin vain keskittämisen. Joten nähdäkseni opetusministeriöllä on tuon lausunnonkin mukaan mahdollisuus ottaa ajan ilmiöt ja jopa tulevaisuuden ennusteet huomioon ja tehdä kulloisetkin päätöksensä mahdollisimman laajan ja monipuolisen tiedon varassa.

 

1. Seuraan valtakunnan uutisia erityisesti puunjalostusteollisuuden tulevaisuuden kannalta, sillä se on meidän alueemme kohtalon kysymys. Viimeisten kahden vuoden aikana tilanne on vain synkistynyt. Joten on todennäköistä, että Voikkaa ja Summa eivät jää viimeisiksi lopetuskohteiksi, vaan seutumme tulee näkemään vielä muutakin. Tämä karu näköala on ollut suurin kannustajani, kun olen puolustanut käännöstieteen Kouvolaan jäämistä.

 

Toivon että Teillä riittää voimia taistella eri tahoilta tulevien vetoomusten ristitulessa. Jos Teillä on mahdollisuus tulla tutustumaan kampukseemme sekä sen tulevaisuutta käsitteleviin suunnitelmiin, uskon että moni täkäläinen vaikuttaja haluaa niitä esitellä. Erityisesti tähän on todennäköisesti halukas Kouvolan käännöstieteen laitoksen nykyinen johtaja Irmeli Helin. 

Kouvolassa talvisodan loppumisen vuosipäivänä 13.3.2008

Ritva Sorvali

Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen

Seljapolku 11

45120 Kouvola

050-5331144     

Arvoisa pääministeri!

Katselin juuri A-zuumia, jossa suhtauduitte ymmärtävästi Voikkaan irtisanottujen todellisuuteen.

Sanoitte muun muassa, että koulutus on tässäkin tapauksessa yksi vaihtoehto.

Kuitenkin samanaikaisesti kun UPM lopettaa Voikkaan, valtio aikoo siirtää seudultamme pois koulutusta, Kouvolan käännöstieteen laitoksen. En oleta, että paperimiehet erityisesti juuri tähän koulutukseen olisivat pyrkimässä, mutta kaikenlainen alueemme toimintojen alasajo vaikuttaa paikalliseen elinkeinoelämään. Käännöstiede on ollut  ja on yksi seutumme vetovoimatekijä.

Kuusankoski ja Kouvola ovat samaa työssäkäynti- ja asiointialuetta, Voikkaa tuntuu koko seudulla.

Minua vaivaa tässä sekin, että me olemme täällä Kouvolan seudulla aloittaneet kääntämisen opetuksen jo paljon ennen kuin yliopisto siitä kiinnostui. Kun yliopisto 1980-luvulla otti opetuksen siipiensä suojaan, se on oikeastaan koko ajan ollut vänkäämässä opetusta Helsinkiin. Onneksi yliopistolakiin on kirjattu, että Helsingin yliopistossa toimii Kouvolan käännöstieteen laitos. Tämän pykälän ansiosta laitos on toistaiseksi pysynyt Kouvolassa. 

Arvoisa pääministeri!

Minä toivon, että te pidätte voimassa yliopistolain kohdan, jossa sanotaan, että Helsingin yliopistossa toimii Kouvolan käännöstieteen laitos. Toivon että valtio ei vie meiltä yhtä oleellista vetovoimatekijäämme!

Erityisesti juuri saamamme kielialan osaamiskeskusstatuksen takia käännöstieteen pysyminen seudullamme on elintärkeää. Mitä on kielialan osaamiskeskus ilman kielialan osaamista? Tällä osaamisella me houkuttelemme seudullemme myös alan yrityksiä.

Hyvää viikonloppua ja voimia vaalitaistoon!

Ritva Sorvali

kaupunginhallituksen jäsen

Kouvola

Arvoisat Suomen hallituksen ministerit!

 

Mikä on valtion yhteiskuntavastuu, kun valtio on 100-prosenttinen toimija?

”Hallituksen vastuulla on omistajaohjaus ja työpaikkojen säilyttäminen..….Yrityksen yhteiskuntavastuu on vielä suurempi silloin, kun valtio on toimijana”.

Esimerkiksi tällaisia asioita kirjasimme korvakuulolta muistiin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen haastattelusta Lauantaiseurassa 2.2.2008. Haastattelussa puhuttiin Kemijärvestä ja rakennemuutosalueista muutenkin.

Niinpä heräsi kysymys, millainen on valtion yhteiskuntavastuu silloin, kun valtio on

100-prosenttinen toimija? Oletamme, että se on tuolloin vielä edellä mainittuja vastuita suurempi.

Vastuutamme Suomen hallituksen kantamaan huolta Kemijärven ohella myös maamme toisesta keskeisestä rakennemuutosalueesta eli Kymenlaaksosta. Täällä sekä UPM että Stora Enso ovat viimeisten parin vuoden aikana tehneet omia alasajotoimenpiteitään, joiden ansiosta sadat ellei tuhannet ihmiset ovat jääneet tai jäämässä ilman työpaikkaa. 

Esimerkiksi Voikkaan tehtaan pari vuotta sitten alkaneen sulkemisoperaation jäljiltä on paikkakunnalla vielä viime viikon Kouvolan Sanomien mukaan lähes 200 ihmistä työttömänä. Osa pääsi tietenkin eläkeputkeen, osa on löytänyt työpaikan tai opiskelupaikan ja melkoinen osa on joutunut lähtemään paikkakunnalta. Pelkästään Kuusankosken kaupungin muuttotappio oli vuonna 2007 useita satoja henkilöitä. Stora Enson toimenpiteet alkavat vasta tuntua seudulla.

Uskoimme että valtio kuuntelee herkällä korvalla Kymenlaakson tapahtumia ja tukee täkäläisiä hankkeita ja suuntaa tänne valtion rahaa. Uskoimme myös, että valtio tukee alueellamme olevia valtion omia toimintoja. Ilmeisesti valtion päättäjät eivät kuitenkaan tiedä kaikkea tapahtuvaa, sillä sen sijaan että valtio olisi tukemassa aluettamme, se hyppää selkeästi teollisuuslaitosten kelkkaan ja vetää valtion rahaa pois Kymenlaaksosta, jos se sallii omien laitostensa paikkakunnalta pois siirtämisen kuten esimerkiksi suunnitteilla olevan Kouvolan käännöstieteen laitoksen siirron Helsinkiin. Käännöstieteen Kouvolassa säilyttäminen tai täältä pois siirtäminen on selkeästi valtion asia, sillä valtio omistaa yliopiston 100-prosenttisesti.

Sen lisäksi että Kouvolan käännöstieteen laitoksen mahdollinen siirto merkitsee konkreettisesti valtion rahan siirtoa Kymenlaaksosta Helsinkiin, se merkitsee myös alueen keskeisen lippulaivan menetystä. Käännöstieteen laitos on ollut Kouvolan halutuin oppilaitos, sinne on haettu eri puolilta Suomea. Se on myös Kouvolan kasarminmäen opiskelijakampuksen yksi kulmakivi ja sinne kehitteillä olevan kielialan osaamiskeskuksen tukipylväs.

Käännöstieteen laitos on toiminut Kouvolassa lähes 40 vuotta ja aloittanut paikkakunnalla kääntämisen opetuksen jo paljon ennen yliopiston mukaantuloa. Käännöstieteen ympärille on Kouvolan kasarminmäelle syntynyt uutta kielialan yrittäjyyttä ja syntyy tietenkin lisää, jos laitos saa siellä toimia. Joten nähdäkseni Kouvolan käännöstieteen laitos nimenomaan Kouvolassa pystyy toimimaan alueensa vetonaulana ja luomaan seudullemme uusia työpaikkoja ja uutta yritteliäisyyttä paljon enemmän kuin mitä se pystyy tällaista tekemään Helsinkiin siirrettynä ja sulautettuna Helsingin yliopiston muihin kieliaineisiin.

.

Yliopiston kannalta käännöstieteen siirtoon on tietenkin hyviä syitä. Mutta Kymenlaakson ja etenkin syntyvän uuden 90.000 asukkaan Kouvolan kaupungin jaloilleen pääsemisen ja tulevaisuuden kannalta, myös käännöstieteen laitoksen Kouvolaan jäämiseen löytyy erittäin hyviä syitä. Varmaan Te kaikki valtion päättäjät olette kanssamme samaa mieltä siitä, että etenkin nykyisessä tilanteessa paikalliset perustelut ajavat selkeästi yliopiston perustelujen ohi.

 

Uskomme, että Te Suomen valtion päättäjät osaatte nähdä asiat monelta kannalta ja ottaa huomioon ajan ilmiöt. Uskomme myös että pysytte yksimielisessä päätöksessänne, että Kymenlaakso on valtion erityistoimintojen kohde, ja jos esimerkiksi käännöstieteen siirron ehkäisemiseen tarvitaan valtion rahaa, voitte ohjata siihen tuota rahaa esimerkiksi alueelle myönnetyistä kehittämisrahoista. Vaikka kyseessä on ensisijaisesti opetusministeriön toimialaan kuuluva asia, oletamme että tässä tilanteessa asia kiinnostaa muitakin ministereitä, ja että koko hallitus haluaa ottaa siihen kantaa.

Kun 17 Kouvolan kaupunginvaltuutettua tammikuussa 2008 teki kaupunginhallitukselle kysymyksen, mitä kaupunginhallitus on tehnyt käännöstieteen asiassa ja mitä se aikoo jatkossa tehdä, vastaus oli, että Kouvolan kaupunki on tehnyt kaiken mahdollisen käännöstieteen kaupungissa säilymiseksi eikä se ole missään vaiheessa ilmoittanut suostuvansa laitoksen lakkauttamiseen tai toiminnan Kouvolasta pois siirtämiseen. Kaupungin mielipiteelle ei viranomaisneuvotteluissa kuitenkaan ole valitettavasti annettu sille kuuluvaa arvoa. 

Koska Kouvolan käännöstieteen siirto kuitenkin vaatii lainmuutoksen ja on näin ollen poliittinen päätös, uskomme että Teillä Suomen valtion päättäjillä on rohkeutta puolustaa Kymenlaaksoa myös käytännön toimenpiteillä ja jättää tekemättä tuo lainmuutos. Tietääksemme ei nykyinen eikä myöskään edellinen hallitus ole vielä ottanut kantaa tähän asiaan. Uskomme että hallitus kokee tärkeiksi ne perustelut, joiden mukaan käännöstieteen laitos hyödyttää parhaiten sekä valtiota kokonaisuudessaan että etenkin meidän seutuamme toimimalla juuri Kouvolassa.

Kun Kouvolan kaupunki aikoinaan teki Helsingin yliopiston kanssa sopimuksen käännöstieteen laitoksen yliopiston alaisuuteen siirtämisestä, ei tuohon sopimukseen turhan takia kirjattu pykälää, jonka mukaan Helsingin yliopiston sisällä toimii Kouvolan käännöstieteen laitos. 

Kunnioittaen

Ritva Sorvali                                                                 

Kouvolan kaupunginvaltuutettu                                   

Seljapolku 11                                                                

45120 Kouvola                                                                            

050-5331144

      Kouvolassa 1.1. 2007

Asia: Vetoomus Kouvolan käännöstieteen puolesta. Vetoomuksen syynä on Helsingin yliopiston konsistorin 13.12.2006 tekemä päätös siirtää Kouvolan käännöstieteen laitos Kouvolasta Helsinkiin.                                                                            

Arvoisa Tasavallan Presidentti Tarja Halonen ja Tohtori Pentti Arajärvi!

Olen erittäin huolissani Pohjois-Kymenlaakson pärjäämisestä nykyisessä rakennemuutoksessa.

Niinpä rohkenen kääntyä Teidän puoleenne Kouvolan käännöstieteen asiassa.

Keväällä 2006 ilmoitettu Voikkaan tehtaan sulkeminen oli kylmä suihku koko meidän seudullemme. Keskiössä on tietenkin ollut Kuusankosken kaupunki, mutta koko Pohjois-Kymenlaakso on yhteistä työssäkäynti- ja asiointialuetta, joten asia kirpaisee kaikkia alueen kuntia.

Yksityisille yrityksille emme mahda mitään. Kouvolan kaupunki on viime vuosina saanut kestää muun muassa vaatetusteollisuuden, postin lajittelun, lihanjalostuksen ja viimeksi meijerin lähdön.

Kuten kirjeeni otsikosta näkyy, huoleni koskee nyt Kouvolan käännöstieteen siirtämistä Helsinkiin. Tästä on Helsingin yliopiston konsistori alustavasti päättänyt 13.12.2006. Koska mahdollinen siirto vaatii vielä ainakin asetuksen muutoksen, edessä on nähdäkseni myös poliittinen päätös. Asetuksella nimittäin säädetään, että yliopiston sisällä toimii Kouvolan käännöstieteen laitos.

Täkäläinen kääntämisen opetus on aloitettu Kouvolan liiketalousinstituutissa jo vuonna 1969. Vasta 1980-luvulla Helsingin yliopisto kiinnostui asiasta ja otti kääntämisen opetuksen siipiensä suojaan. En pidä moraalisesti oikeana enkä aluepoliittisesti hyväksyttävänä, että yliopisto vetää Pohjois-Kymenlaaksosta pois alueen oman innovaation, tässä tapauksessa käännöstieteen opetuksen.

Kouvolan kaupunki on satsannut laitokseen muun maussa remontoimalla sille 1990-luvulla erinomaiset tilat Kouvolan Kasarminmäelle. Tiedän, että ainakin Presidentti on henkilökohtaisesti käynyt Kouvolan-vierailullaan tutustumassa näihin tiloihin yliopiston Kouvolan toimipisteessä.

Käännöstieteen ansiosta Kouvola sai vuonna 2006 kielialan osaamiskeskusstatuksen. Pelkästään osaamiskeskuksen tulevaisuuden takia käännöstieteen pysyminen Kouvolassa on tärkeää. Lisäksi käännöstiede houkuttelee Kasarminmäelle sekä opiskelijoita että uusia yrittäjiä. Koulutukseen ja uuteen yrittäjyyteen satsaaminen lienee ainoa mahdollisuutemme pärjätä rakennemuutoksessa. 

Käännyn nyt myös Teidän puoleenne, koska oletan että Teillä molemmilla on vallan lisäksi merkittävää vaikutusvaltaa sekä yliopiston että hallituksen suuntaan. Toivottavasti kiinnostutte tästä asiasta ja pyritte näkemään sen muun muassa näistä kuvailemistani näkökulmista.

Olen tietenkin valmis antamaan lisätietoja hankkeen kulusta. Parhaiten tästä asiasta kuitenkin tietää Kouvolan laitoksen nykyinen johtaja Irmeli Helín.

Kouvolan seudun tulevaisuudesta erittäin huolestuneena!

Ritva Sorvali

Kouvolan kaupunginhallituksen jäsen

Seljapolku 11, 45120 Kouvola, 050-5331144

Arvostamani oikeusministeri Tuija Brax!

Kuuntelin puoluekokouksessa puhettasi perustuslakimuutoksesta ja vaikutuin. Ajattelin että meillä on ainakin hyvä oikeusministeri.

Yritin itse puhua alueellisesti epäoikeudenmukaiseksi kokemastani Kouvolan käännöstieteen siirtoasiasta ja aluepoliittisen keskustelun aloittamisesta vihreissä. Nyt haluaisin vielä kiinnittää huomiota käännöstieteen siirtohankkeen valmistelun laillisuuteen/laittomuuteen.

Olen erityisesti viimeisten kahden vuoden aikana yrittänyt saada hallitusta ja nyttemmin sivistysvaliokuntaa ymmärtämään, että he ovat tekemässä aluepoliittisesti kestämätöntä ja myös laillisesti arveluttavaa päätöstä, jos siirtävät käännöstieteen Kymenlaaksosta Helsinkiin. Esittelen seuraavassa vain laittomuusnäkökohtaa.

Yliopisto valmisteli siirron ja päätätytti sen konsistorilla, vaikka yliopistolaissa sanotaan, että yliopistossa on Kouvolan käännöstieteen laitos. Kun eduskunnan oikeusasiamies totesi joulukuussa 2007, että yliopisto on tehnyt laittoman päätöksen, ensimmäinen reaktio niin yliopistolla kuin opetusministeriössä oli, että muutetaan lakia.

Valmistellessaan päätösehdotusta konsistorille syksyllä 2006 humanistinen tiedekunta hiljensi täkäläiset tahot esittämällä hyvin vakuuttavasti, että yliopistolla on täysi oikeus tehdä näin. Niinpä se alisti Kouvolan kaupungin neuvottelemaan kanssaan korvaavista toimenpiteistä. Myöhemmin tiedekunta kuitenkin esitti konsistorille, että kaupunki ei asetu vastustamaan hanketta.

Samoin yliopisto menetteli raha-asiassa. Se ilmoitti konsistorille, että Kouvolan kaupungin rahoitus lakkaa vuoden 2006 lopussa, vaikka kaupunki ei ollut tehnyt tuollaista päätöstä. Päinvastoin kaupunki oli halukas jatkamaan rahoitusta ja hankkimaan jopa lisärahoitusta, jos yliopisto vain olisi suvainnut neuvotella rahasta. Yliopisto kieltäytyi kokonaan rahaneuvotteluista paikallisten tahojen kanssa, mutta siirtopäätösehdotuksen ensimmäinen perustelu oli kuitenkin raha.  

Nähdäkseni myös väitteessä, että henkilökunta muka kannattaa Helsinkiin muuttoa, on samanlaista ”tulkintaa”. Henkilökunnalta on kysytty, haluavatko he pysyä viroissaan, jos ja kun laitos siirretään Helsinkiin. Henkilökunta on ilmoittanut pysyvänsä viroissaan. Tämän vastauksen yliopiston edustaja on ilmeisesti tulkinnut tarkoittavan, että henkilökunta kannattaa Helsinkiin muuttoa ja esitellyt sen tässä sävyssä sivistysvaliokunnalle.

Helsingin yliopisto on myös väittänyt, että opetus tulee kalliimmaksi Kouvolassa. Kouvolan kaupungin lausunto kertoo jotain aivan muuta.

Nähdäkseni yliopiston eri tilanteiden tulkinnat eivät kestä päivänvaloa. Minä en ole laki-ihminen, mutta minun maallikon oikeustajuni sanoo, että tällaista ei pidä sallia keneltäkään saati sitten valtionapua nauttivalta ja nuorisoa puolueettomaan tutkimukseen opettavalta laitokselta.

Käännöstieteen siirtoasia on tulossa eduskunnan toiseen käsittelyyn lähiaikoina. En tiedä miten sen voisi pysäyttää? Voisiko opetusministerin kanssa neuvotella ja nostaa esiin näitä laillisuus-/laittomuusnäkökohtia? Nyt kun koko eduskunnan arvovalta on vaalirahoituksen takia hakusessa, luulisi laittomuusperustelun purevan.

Keräsin oheen muutamia aikaisemmin eri päättäjätahoille lähettämiäni kirjeitä. Laitan oheen myös viime viikolla Helsingin Sanomiin lähettämäni jutun, mahdollisesti eivät julkaise.

Olet viimeinen toivoni tässä asiassa. Nyt kun yliopistokeskustelu on muutenkin meneillään, tätä asiaa ei pitäisi päästää läpi tutkimatta laillisuusnäkökantaa.

Kouvolassa 29.1.2008

Kouvolan käännöstieteen laitoksesta

Arvoisa opetusministeri Sari Sarkomaa,

Te olette joutuneet Kouvolan käännöstieteen asiassa keskelle edeltäjänne aloittamaa tilannetta. Todennäköisesti Te ette ole vielä tehneet asiassa mitään, mutta joudutte nyt jatkamaan tilanteen käsittelyä ja voitte mielestämme tehdä asiassa omat johtopäätöksenne.

Sen jälkeen kun yliopiston konsistori 13.12.2006 päätti siirtää käännöstieteen opetuksen Helsinkiin tai lopettaa sen kokonaan, emme tiedä kumpaa linjaa yliopistossa viedään eteenpäin, on käynyt ilmi, että yliopisto on tuolloin 13.12. tehnyt laittoman päätöksen. Mielestäni Te uutena opetusministerinä olette nyt vapaa suhtautumaan asiaan omalla tavallanne. 

Yliopiston päätöksen jälkeen Kouvolan seudulla ja Kymenlaaksossa on tapahtunut paljon. Kouvolan seudun kuusi kuntaa ovat päättäneet yhtyä Kouvolan suurkaupungiksi vuoden 2009 alusta alkaen. Asemamme kuntakentässä on muuttunut huomattavasti siitä, kun yliopisto neuvotteli Kouvolan seudun kanssa käännöstieteen asiassa.

Kouvolan kaupunki on vuoden 2009 alusta alkaen 90.000 asukkaan kaupunki. Mielestämme erityisesti tämän kokoisessa kaupungissa pitää olla yliopiston osasto. Uskomme, että se on jatkossa aikaisempaa vakuuttavampi toimija, kun esimerkiksi yliopiston kanssa käännöstieteen asiasta neuvotellaan. Koolla on ilmeisesti merkitystä, sillä naapurikaupungissa Lahdessa vastaava yliopiston osasto saa toimia kaikessa rauhassa.

Myös maakunnassamme Kymenlaaksossa on tapahtunut paljon ja valitettavasti tulee varmaan vielä tapahtumaan. Kun yliopisto aloitti käännöstieteen siirtoneuvottelut keväällä 2006, olimme vielä tyrmistyneitä UPM:n Voikkaan uutisesta. Tämän jälkeen Stora Enso on tehnyt omia päätöksiään maakunnan keskiosassa ja Etelä- Kymenlaaksossa. Koko Kymenlaakso on siis viimeisten parin vuoden aikana menettänyt tai tulee menettämään puunjalostusteollisuuden alasajossa kerrannaisvaikutuksiin todennäköisesti ainakin pari tuhatta työpaikkaa.  

Kukin laitos ja työpaikka toimivat omista lähtökohdistaan käsin ajattelematta muita tahoja. Teillä poliitikoilla on kyky ja velvollisuuskin katsella asioita kokonaisuuden kannalta. Te pystytte näkemään, mitä eri seuduilla tarvitaan, mitä eri seudut kestävät ja milloin jokin seutu vaatii valtion erityiskohtelua.

Toivomme että toimitte tässä asiassa samassa linjassa, jonka valtioneuvosto on ilmeisen yksimielisesti päättänyt valitessaan juuri Kemijärven ja Kymenlaakson erityisen huolensa aiheiksi. Oletamme, että tuo erityiskohtelu ei tarkoita valtion toimintojen alasajoa näiltä seuduilta. Oletamme että se tarkoittaa valtion vastaantuloa ja tukea kyseisille alueille.

Koska näille alueille on varattu valtion budjettiin myös kehittämisrahaa, toivomme että mikäli yliopiston asiassa tarvitaan rahallisia panostuksia, tuosta kehittämisrahasta lohkaistaan osa Kouvolan käännöstieteen laitoksen rahoittamiseen. 

Niinpä vetoamme Teihin arvoisa opetusministeri, että ette laita Kouvolan käännöstieteen Helsinkiin siirtämisen mahdollistavaa lakialoitetta ollenkaan eteenpäin vaan päinvastoin velvoitatte Helsingin yliopiston kehittämään käännöstieteen opetusta nimenomaan Kouvolassa, missä se on alun perin alkanutkin. Teillä on valta ja mahdollisuus hoitaa tämä asia niin, että meidän uusi kaupunkimme pääsee jaloilleen ja Kymenlaakso saa pitää yhden tärkeän opinahjonsa.

Toivottavasti Teillä on aikaa tulla tutustumaan Kouvolan käännöstieteen laitokseen ja koko Kasarminmäen yliopistokampukseen. Kouvolan käännöstieteen laitoksen johtaja Irmeli Helin esittelee mielellään Teille taloa, ja myös muut alueella toimivat tahot kuten esimerkiksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan yliopiston toimijat kertovat omista hankkeistaan. Käännöstieteen laitos on Kouvolassa keskellä yliopistokampusta eikä kuinkaan missään erämaassa.

Joten Te arvoisa opetusministeri olette nyt erittäin merkittävässä asemassa ratkaisemassa koko meidän uuden kaupunkimme tulevaa koulutuspolitiikkaa ja Teillä on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti koko Kymenlaakson selviytymiseen nykyisistä ja mahdollisesti myös tulevista rakennemuutoksen aiheuttamista ongelmista. 

Kunnioittaen

Ritva Sorvali                                                                 

Kouvolan kaupunginvaltuutettu

Seljapolku 11                                                                

45120 Kouvola                                                             

050-5331144                                                                 

PS Maanantaina 28.1 2008. Kouvolan valtuusto keskusteli 17 valtuutetun tekemästä kysymyksestä, jossa tiedusteltiin mitä on tehty ja vielä tehtävissä käännöstieteen laitoksen Kouvolassa pysymisen suhteen.   

Kouvolassa 22.1.2008

Kouvolan käännöstieteelle kehittämisrahoja

Helsingin yliopistolla on tarkoitus siirtää alaisensa Kouvolan käännöstieteen laitos Kouvolasta Helsinkiin. Asia vaatii kuitenkin lainmuutoksen, ja tuo lainmuutos saattaa tulla lähiaikoina hallitukselta sivistysvaliokuntaan.

Sen jälkeen kun viimeksi kirjoitin asiasta, Suomessa on tapahtunut uusia mullistuksia. Haluaisin teidän päättäjien huomioivan vielä seuraavat seikat:

1. Kymenlaakso, jossa Kouvola ja samalla käännöstieteen laitos ovat, on taas tällä hetkellä Kemijärven ohella maamme hallituksen erityisen huolen aiheena. Hallitus on tiettävästi suunnannut meidänkin alueellemme kehittämisrahoja, joiden tarkoitus on lieventää puunjalostusteollisuuden alasajon aiheuttamia ongelmia.

 

Mielestäni ei ole hallituksen tämän hetken politiikkaan sopivaa ajaa alas valtion toimintoja sellaiselta seudulta, joka on joutunut näkemämme ryöpytyksen kohteeksi.

Kääntämisen opetus on aloitettu Kouvolassa jo 1969, ja yliopisto tuli kuvaan vasta 1981. Oletan että valtion päättäjät ovat kanssani samaa mieltä siitä, että tätä koulutusta on syytä jatkaa nimenomaan täällä Kymenlaaksossa. Erityisesti nykyisessä tilanteessa seutumme tarvitsee valtion tukea eikä suinkaan valtion toimintojen poisvetämistä.

Yliopisto perustelee siirtopäätöstään rahavaikeuksilla. Jos raha on oleellisin syy siirtoon, ehkä edellä mainituista kehittämisrahoista voi lohkaista jonkin siivun käännöstieteen laitoksen tukemiseen ja säilyttää laitos synnyinseudullaan.

Kouvolassa käännöstieteen laitos on jo kerännyt ympärilleen kielialan yrittäjyyttä ja ollut kielialan osaamiskeskuksen ydin. Kaikki tämä Kouvolan kasarminmäen kampuksella virinnyt kielialan toiminta uhkaa tyrehtyä, jos laitos siirretään pois.

1. Uusi Kouvolan kaupunki tarvitsee tällä hetkellä kaikki mahdolliset vetonaulatekijät saadaksemme hyvän lähdön syntyvälle 90.000 asukkaan kaupungille. Olemme jo vuosia rakentaneet yliopistokampusta Kouvolan kasarminmäelle, ja erityisesti tässä uudessa tilanteessa tarvitsemme tuon kampuksen vetonaulaksi juuri käännöstieteen laitosta.

 

Toivon että valtion edustajat arvostavat Kouvolan seudulla tehtyä työtä uuden kunnan synnyttämiseksi ja tukevat meitä sen lähtökuopissa. Uskon että päättäjät ymmärtävät, että erityisesti tämänkokoisena kaupunkina Kouvola tarvitsee myös täällä jo yli 40 vuotta toimineen yliopiston laitoksen.

Toivon että nykyiset Suomen valtion päättäjät eivät muuta yliopistolakia vaan säilyttävät siellä pykälän Kouvolan käännöstieteen laitoksesta.

 

Kunnioittaen

Ritva Sorvali /050-5331144,

Seljapolku 11

45120 Kouvola

 

Kouvolan käännöstieteen asia                                        Kouvolassa pääsiäisenä 23.3.2008

Arvoisa opetusministeri!

Vaivaan teitä vielä Kouvolan käännöstieteen asialla. Sain kimmokkeen tähän kirjoitukseeni luettuani Jyväskylän yliopiston tutkijan Paul-Erik Korvelan mielipidekirjoituksen eilen 22.3.2008 Helsingin Sanomista. Korvela puhuu Kainuu-ilmiöstä, työpaikkojen siirtymisestä halvempien asuntojen alueille.

Myös Kouvolassa asunnot ovat noin kolme kertaa halvempia kuin Helsingissä ja esimerkiksi opiskelija-asuntoja on toistaiseksi ollut riittävästi. Joten toivon, että käännöstieteen laitoksen sijaintia ajatellaan siitäkin näkökulmasta, että Kouvolan kaupunki on rakentanut sille erinomaiset tilat ja rakentanut myös opiskelija-asunnot. Luulen, että Helsingissä tilat ovat kalliimpia ja myös opiskelijat joutuvat jonottamaan asuntoja ja maksamaan niistä enemmän kuin Kouvolassa.

Lisäksi tässä tapauksessa merkittävää on, että tehdäkseen aluepoliittisen teon ei tarvitse tehdä mitään. Kun valtio antaa Kouvolan käännöstieteen laitoksen toimia siellä missä se on kunniakkaasti toiminut jo 40 vuotta, valtio tulee tehneeksi merkittävän rakennetukialuetta auttavan teon. Tuolloin ei myöskään tarvita lainmuutosta vaan voimaan jää pykälä, jonka Helsingin yliopisto ja Kouvolan kaupunki yhdessä aikoinaan sorvasivat juuri tämäntapaisten tilanteiden varalle. 

Olen informoinut eri tahoja Kouvolan käännöstieteen asiasta ja jotkut ovat ryhtyneet itsekin hankkimaan siitä tietoja esimerkiksi opetusministeriöstä. Sieltä on vastattu kyselijöille, että asia kuuluu periaatteessa Helsingin yliopiston autonomisen päätöksenteon toimivaltaan ja että yliopisto päättää siitä itse… 

Juuri näin Helsingin yliopistokin on asian alusta lähtien esittänyt. Ilmoittaessaan keväällä 2006, että se aikoo lopettaa käännöstieteen opetuksen Kouvolassa, tästä asiasta ei ollut mitään mahdollisuutta neuvotella. Yliopisto ei myöskään halunnut, että kaupunki olisi etsinyt asiaan lisärahoitusta. Kun humanistinen tiedekunta joulukuussa 2006 perusteli käännöstieteen siirtopäätöstä yliopiston konsistorille, päätösehdotuksen ensimmäinen perustelukappale käsitteli kuitenkin pelkästään rahaa ja siellä sanotaan muun muassa, että Kouvolan kaupungin tuki laitokselle lakkaa, vaikka kaupunki ei ollut tehnyt mitään tuen lakkauttamispäätöstä, päinvastoin se oli luvannut jatkaa rahoitusta.

Toisessa perustelukappaleessa sanotaan, että käydyissä neuvotteluissa Kouvolan kaupunki ei ollut asettunut vastustamaan laitoksen siirtoa Helsinkiin. Yliopiston ilmoituksen mukaan siirto oli jo päätetty, mutta yliopisto suostui armollisesti neuvottelemaan kaupungin kanssa vain mahdollisista korvaavista toimenpiteistä. Niinpä Kouvolan kaupunki alistui neuvottelemaan korvaavista toimenpiteistä, kun ei muutakaan mahdollisuutta näyttänyt olevan. Kaupunki ei missään vaiheessa ole ilmoittanut suostuvansa laitoksen siirtoon.   

Helsingin yliopisto ei siis halunnut rahaa eikä siirtoasiasta ollut mitään mahdollisuutta neuvotella, kuitenkin yliopisto perustelee päätöstään rahanpuutteella ja Kouvolan kaupungin myöntyväisyydellä. Yliopisto vetoaa autonomiaansa, mutta kuten tämä Kouvolan esimerkki osoittaa, täydellinen itsevaltius voi valitettavasti muuttua myös täydelliseksi mielivallaksi.

 

Kouvolan seudun muutokset vuoden 2000 jälkeen

Yliopisto aloitti viimeksi vastaavanlaisen siirtomylläkän vuonna 2000 ja teki omat päätöksensä asiasta. Tuolloinen opetusministeri ja koko Paavo Lipposen hallitus kuitenkin halusivat, että laitos säilyy Kouvolassa ja velvoittivat yliopiston neuvottelemaan Kouvolan kaupungin kanssa lisärahoituksesta. Näin tapahtuikin ja Kouvolan kaupunki on rahoittanut käännöstiedettä vuosittain noin 300.000 eurolla, kunnes yliopisto 2006 kieltäytyi rahasta sekä myös lisärahaneuvotteluista ja teki lakkauttamispäätöksen, jonka ensimmäinen perustelu kuitenkin oli raha kuten edellä kerroin.

Siis vuonna 2000 Suomen hallitus oli sitä mieltä, että käännöstiede pysyy Kouvolassa. Tuolloin Kymenlaakso ei ollut edes mikään rakennemuutosalue eikä Kasarminmäen kampus ollut saamassa vielä sellaista yliopistokeskuksen asemaa kuin nykyään. Tuolloin ei ollut myöskään mitään tietoa kuntaliitoksesta. Kokoankin yhteen ne kolme uutta asiaa, jotka mielestäni vaikuttavat siihen suuntaan, että käännöstieteen erityisesti tällä hetkellä pitää pysyä Kouvolassa:

1. Koko Kymenlaakso on valtion rakennemuutosalueeksi luokittelema alue, jolle valtio on myöntänyt kehitysrahaa ja jonka tulevaisuudesta se on kertomansa mukaan erityisen huolissaan. Syytä onkin, sillä ei mene viikkoakaan ettei esimerkiksi Stora Enso uhkailisi ennemmin tai myöhemmin taas jonkinlaisella uudella alasajolla. Mielestäni tällaiselta alueelta ei pidä viedä pois sellaisia toimintoja, jotka tarjoavat meille edes jotain kehittymismahdollisuuksia. Valtio voi käyttää alueen ylösrakentamiseksi omia keinojaan. Esimerkiksi käännöstieteen laitos on kokonaan valtion laitos, joten valtion edustajilla on mahdollisuus vaikuttaa sen sijaintiin. Ei liene viisasta, että valtio ikään kuin toisella kädellä tukee Kymenlaaksoa ja toisella kädellä vetää sieltä pois toimintojaan.

 

1. Kouvolan Kasarminmäelle ollaan rakentamassa yhä vankempaa yliopistokeskusta, ja suunnitelman yksi tärkeä kivijalka on ollut juuri käännöstieteen laitos. Alueesta on mahdollista kehittää merkittävä koulutuskeskus, jos vain valtio antaa siihen mahdollisuuden. Käännöstieteen alueellinen merkittävyys ja vaikuttavuus Kouvolassa on varmaan satakertainen siihen nähden mitä se olisi Helsingissä. Toivon että valtion edustajat ottavat tämäkin näkökannan huomioon.

 

1. Kouvolan seudun kuusi kuntaa muodostavat vuoden 2009 alussa yhteisen Kouvolan kaupungin. Tuolloin kaupungin asukasluku kasvaa noin 30.000 asukkaasta noin 90.000 asukkaaseen. Tämänkokoinen kaupunki suorastaan tarvitsee käännöstieteen laitoksen tyyppistä yliopiston osastoa yliopistokampuksensa tukipylvääksi. Myös mahdollinen paikallinen lisärahoitus onnistunee tulevaisuudessa vielä helpommin kuin ennen, kun neuvotteluosapuolena on jatkossa isompi kaupunki.

 

Muiden perustelujen osalta viittaan aikaisempiin kirjoituksiini. Olen niin huolissani kotikaupunkini tulevaisuudesta, että yritän tehdä parhaani, jotta päättäjät olisivat mahdollisimman tietoisia käännöstieteen aluepoliittisesta merkittävyydestä. Mitään muuta syytä minulla ei ole kuluttaa pääsiäistäni tämän asian hoitamiseen.

Olen keskustellut käännöstieteestä myös pääministeri Vanhasen kanssa hänen Kouvola-vierailullaan.

Kunnioittaen 

Ritva Sorvali

050-5331144  

Kouvolan käännöstieteen asiaa ajettu laittomassa tilassa

Eduskunta keskusteli 14.5.2008 Kouvolan käännöstieteen mahdollisesta siirrosta Helsinkiin.

Keskustelussa monet kansanedustajat toivat esiin hankkeen aluepoliittisesti kestämättömät perusteet. Kymenlaakso on rakennemuutosaluetta ja tällä hankkeella valtio meinaa siirtää sieltä pois alueen kehityksen kannalta tärkeitä toimintoja.

Keskustelussa kansanedustaja Markku Laukkanen toi esiin ajatuksen (Kouvolan Sanomat 16.5.2008), että Kouvolan kaupunki on toiminut asiassa lepsusti ja että sen olisi pitänyt käydä asiaan tiukemmin kiinni jo pari kolme vuotta sitten.  Kouvolan kaupunki on kuitenkin kaikissa kannanotoissaan ilmoittanut, että se vastustaa käännöstieteen siirtoa.

Kun Helsingin yliopisto ja opetusministeriö pari vuotta sitten aloittivat siirtohankkeen, Kouvolan kaupunginjohtaja kysyi näiltä ”onko mahdollista säilyttää käännöstiede Kouvolassa paikallisen tai alueellisen lisärahoituksen turvin? Vastaus oli kielteinen.”(Kouvolan Sanomat 17.10.2006)

Kouvolan kaupunki olisi siis ollut halukas edelleen rahoittamaan laitosta ja jopa hankkimaan sille alueellista lisärahoitusta, mutta yliopisto ei ole halunnut näistä vaihtoehdoista edes neuvotella. Kuitenkin kaikissa myöhempien siirtoa koskevien päätösten perusteluissa ensimmäinen perustelu on ollut raha.

Myös eduskunnan keskustelussa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja mainitsee siirtopäätöstä tukevassa puheenvuorossaan ensimmäiseksi taloudelliset perusteet. Jos rahasta on kyse, miksi paikallinen raha ei kelvannut?

Lisäksi on merkittävää, että paikallisille tahoille annettiin selvä kuva siitä, että Kouvolan laitoksen suojana ollut lakipykälä on uudessa yliopistolaissa kumottu. Niinpä asiaa valmisteltiin ikään kuin mitään pykälää ei olisi enää ollut olemassa, joten Kouvolan kaupunki ei voinut turvautua edes siihen. Kun raha ei kelvannut ja lakiin ei voinut vedota, miten kaupunki olisi voinut tarttua tähän asiaan?

Kun eduskunnan oikeusasiamies joulukuussa 2007 totesi, että yliopisto on tehnyt käännöstieteen asiassa laittoman päätöksen ja että Kouvolan laitoksen suojana ollut pykälä onkin edelleen voimassa, yliopiston ensimmäinen reaktio oli, että pykälä kumotaan. Myös opetusministeri totesi Kouvolan Sanomille 14.12.2007, että ”kyse on lakiteknisestä asiasta. Päätös laitoksen siirrosta Helsinkiin ei muutu.”

Nyt herää kysymys, onko eduskunta vain kumileimasin, joka siunaa mitkä tahansa hankkeet, vaikka ne olisi tehty kuinka laittomasti? Onko eduskunnassa hyvinkin yleinen käytäntö, että kun on tehty laiton päätös, muutetaan lakia niin että päätöksestä tulee laillinen?

Olisiko käännöstieteen siirtoasiassa laajemmankin selvittelyn paikka?

Ritva Sorvali

Kouvola

Kouvolan käännöstieteen laitoksesta

 

Arvoisa opetusministeri Sari Sarkomaa!

Te olette joutuneet Kouvolan käännöstieteen asiassa keskelle edeltäjänne aloittamaa tilannetta. Todennäköisesti Te ette ole vielä tehneet asiassa mitään, mutta joudutte nyt jatkamaan tilanteen käsittelyä ja voitte mielestämme tehdä asiassa omat johtopäätöksenne.

Sen jälkeen kun yliopiston konsistori 13.12.2006 päätti siirtää käännöstieteen opetuksen Helsinkiin tai lopettaa sen kokonaan, emme tiedä kumpaa linjaa yliopistossa viedään eteenpäin, on käynyt ilmi, että yliopisto on tuolloin 13.12. tehnyt laittoman päätöksen. Mielestäni Te uutena opetusministerinä olette nyt vapaa suhtautumaan asiaan omalla tavallanne. 

Yliopiston päätöksen jälkeen Kouvolan seudulla ja Kymenlaaksossa on tapahtunut paljon. Kouvolan seudun kuusi kuntaa ovat päättäneet yhtyä Kouvolan suurkaupungiksi vuoden 2009 alusta alkaen. Tuolloin olemme noin 90.000 asukkaan kaupunki, ja mielestämme erityisesti tämän kokoisessa kaupungissa pitää olla yliopiston osasto. Asemamme kuntakentässä on muuttunut huomattavasti siitä, kun yliopisto neuvotteli Kouvolan seudun kanssa käännöstieteen asiassa.

Myös maakunnassamme Kymenlaaksossa on tapahtunut paljon ja valitettavasti tulee varmaan vielä tapahtumaan. Kun yliopisto aloitti käännöstieteen siirtoneuvottelut keväällä 2006, olimme vielä tyrmistyneitä UPM:n Voikkaan uutisesta. Tämän jälkeen Stora Enso on tehnyt omia päätöksiään maakunnan keskiosassa ja Etelä- Kymenlaaksossa. Koko Kymenlaakso on siis viimeisten parin vuoden aikana menettänyt tai tulee menettämään puunjalostusteollisuuden alasajossa kerrannaisvaikutuksiin todennäköisesti ainakin pari tuhatta työpaikkaa.  

Kukin laitos ja työpaikka toimii omista lähtökohdistaan käsin ajattelematta muita tahoja. Teillä poliitikoilla on kysy ja velvollisuuskin katsella asioita kokonaisuuden kannalta. Te pystytte näkemään, mitä eri seuduilla tarvitaan, mitä eri seudut kestävät ja milloin jokin seutu vaatii valtion erityiskohtelua. Lehtitietojen mukaan Kemijärvi ja Kymenlaakso ovat nyt valtion erityiskohtelussa.

Oletamme, että tuo erityiskohtelu ei tarkoita valtion toimintojen alasajoa näiltä seuduilta. Oletamme että se tarkoittaa valtion vastaantuloa ja tukea kyseisille alueille.

Niinpä vetoamme Teihin arvoisa opetusministeri, että ette laita Kouvolan käännöstieteen Helsinkiin siirtämisen mahdollistavaa lakialoitetta ollenkaan eteenpäin vaan päinvastoin velvoitatte Helsingin yliopiston kehittämään käännöstieteen opetusta nimenomaan Kouvolassa, missä se on alun alkaen alkanutkin. Teillä on valta ja mahdollisuus hoitaa tämä asia niin, että meidän uusi kaupunkimme pääsee jaloilleen ja Kymenlaakso saa pitää yhden tärkeän opinahjonsa.

Toivomme että toimitte tässä asiassa samassa linjassa, jonka valtioneuvosto on ilmeisen yksimielisesti päättänyt valitessaan juuri Kemijärven ja Kymenlaakson erityisen huolensa aiheiksi. Koska näille alueille on varattu valtion budjettiin myös kehittämisrahaa, toivomme että mikäli yliopiston asiassa tarvitaan rahallisia panostuksia, tuosta kehittämisrahasta lohkaistaan osa Kouvolan käännöstieteen laitoksen rahoittamiseen. 

Kun Kouvolan kaupunki on vuoden 2009 alusta alkaen 90.000 asukkaan kaupunki, uskomme, että se on jatkossa aikaisempaa vakuuttavampi toimija, kun esimerkiksi yliopiston kanssa käännöstieteen asiasta neuvotellaan. Koolla on ilmeisesti merkitystä, sillä naapurikaupungissa Lahdessa vastaava yliopiston osasto saa toimia kaikessa rauhassa. Joten Te arvoisa opetusministeri olette nyt erittäin merkittävässä asemassa ratkaisemassa koko meidän uuden kaupunkimme tulevaa koulutuspolitiikkaa.

Toivottavasti Teillä on aikaa tulla tutustumaan Kouvolan käännöstieteen laitokseen ja koko Kasarminmäen yliopistokampukseen. Uskon että Kouvolan käännöstieteen laitoksen johtaja Irmeli Helin mielellään esittelee Teille taloa ja myös muut alueella toimivat tahot kuten esimerkiksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan yliopiston toimijat kertovat omista hankkeistaan.  Käännöstieteen laitos on Kouvolassa keskellä yliopistokampusta eikä kuinkaan missään erämaassa.

Kunnioittaen

Ritva Sorvali                                                                 

Kouvolan kaupunginvaltuutettu                                   

Seljapolku 11                                                                

45120 Kouvola                                                             

050-5331144                                                                 

PS Maanantaina 28.1 2008. Kouvolan valtuusto keskusteli 17 valtuutetun tekemästä kysymyksestä, jossa tiedusteltiin mitä on tehty ja vielä tehtävissä käännöstieteen laitoksen Kouvolassa pysymisen suhteen.   

Käännöstiede kansanedustajien käsissä

Vapun aikaan (KS 30.4.08) napakoissa yllytettiin tekemään jotain käännöstieteen säilyttämiseksi Kouvolassa. Kirjoittaja ihmetteli miksi yliopisto lopetetaan täällä juuri nyt, kun Kouvolasta tulee suurkaupunki.

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, asialle pitää tehdä jotain ja erityisesti tässä tilanteessa yliopiston lopettaminen on ehdottomasti väärin. Asia liittyy myös meneillään olevaan yliopistokeskusteluun, joten se todennäköisesti kiinnostaa myös valtakunnan päättäjiä.

Koska käännöstieteen mahdollinen siirto vaatii lainmuutoksen, asia on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Valiokunta on keskustellut siitä useampaan kertaan ja kuullut eri asiantuntijoita. Tiettävästi valiokunta odottelee vielä joitakin lausuntoja ja ryhtyy sitten omalta osaltaan päättämään asiaa.

Nähdäkseni on tärkeää saada paikalliset kansanedustajat aktivoitumaan ja vaikuttamaan oman ryhmänsä kautta esimerkiksi valiokunnan jäseniin.

Kansanedustajilla on varmaan ties mitä vaikutuskanavia ja verkostoja, joten heidän saamisensa suosiolliseksi tälle asialle on sen menestymisen elinehto.

Yllytän napakoiden kirjoittajaa ja muitakin asiasta huolta kantavia lähestymään tuntemiaan kansanedustajia. Kyseessä on lainmuutosasia ja samalla paikallinen edunvalvonta-asia, joten eduskuntaan äänestämämme kansanedustajat ovat avainasemassa.

Ritva Sorvali

Kouvola 

Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenille

Mitä vaihtoehtoja Kouvolan käännöstieteelle on tarjottu?

Lähetin teille muutama viikko sitten informaatiota Kouvolan käännöstieteen laitoksesta. Olen erittäin kiitollinen siitä, että olette käsitelleet asiaa ja kuulleet asiantuntijoita.

Luonnollisesti hankkeen puuhamiehet Helsingin ylipisto ja opetusministeriö myös asiantuntijoina kannattavat laitoksen siirtoa Helsinkiin. Todennäköisesti myös muut Helsingin toimijat ovat samalla kannalla.

Kouvolan käännöstieteen laitos itse on tähän asti kaikissa mittelöissä taistellut laitoksen Kouvolassa säilyttämisen puolesta. Tätä taistelua on käyty vuodesta 1996, eli 14 vuotta. Samaan suuntaan ovat julkisesti puhuneet niin henkilökunta kuin opiskelijatkin. Erityisesti opiskelijat ovat järjestäneet suorastaan mielenosoituksia niin täällä Kouvolassa kuin Helsingissäkin, keränneet nimilistoja ja lähettäneet karvalakkilähetystöjä Helsinkiin.

Näin tapahtui edellisen suuren taistelun yhteydessä vuonna 2000, jolloin Paavo Lipposen hallitus päätti, että laitos pysyy Kouvolassa. Näin on tapahtunut myös tämän viimeisimmän meneillään olevan manööverin aikana. Viimeksi 6.4.2008 paikallisessa Vartti-lehdessä Kouvolan käännöstieteen laitoksen opiskelijat protestoivat Helsinkiin siirtoa vastaan. Lehti haastatteli paikallisen opiskelijajärjestön Koukin puheenjohtajaa Ranja Alankoa ja sihteeriä Mari Mäkelää.

Myös laitoksen nykyinen johtaja Irmeli Helin on jatkuvasti puhunut laitoksen Kouvolassa säilyttämisen puolesta, antanut tämänsuuntaisia lehtihaastatteluja ja lausuntoja. Esimerkiksi Kouvolan Sanomissa 13.12.2007 hän vetoaa poliitikkoihin, että he pitäisivät Kouvolan käännöstieteen laitoksen puolta. Merkittävää on myös se, että hän omissa nimissään vetosi tässä asiassa kirjallisesti myös eduskunnan oikeusasiamieheen.

Tietenkin pitkä prosessi kuluttaa henkilökuntaa. Kuluttavaa on todennäköisesti myös se, että yliopisto on täyttänyt nihkeästi eläkkeelle jääneiden opettajien virkoja, tällä hetkellä laitoksessa on suorastaan 10 määräaikaista opettajaa, joiden työsuhteet uusitaan vuosittain. Tuntiopettajia on puolenkymmentä. Vakinaisessa virassa on enää vain noin 15 opettajaa ja heistäkin suuri osa on jäämässä lähivuosina eläkkeelle.

Mielenkiintoinen kysymys onkin, mitä muuta keppiä tai porkkanaa yliopisto on missäkin vaiheessa edellä mainittujen virkajärjestelyjen lisäksi mahtanut käännöstieteelle tarjota saadakseen laitoksen taipumaan pyrkimyksiinsä?

Kouvolalaisena luottamushenkilönä tiedän erittäin hyvin, että keppi ja porkkana ovat Helsingin yliopistolle tuttuja vallankäytön välineitä. Esimerkiksi keväällä 2006 yliopisto ilmoitti Kouvolan kaupungille, että käännöstieteen opetus loppuu Kouvolassa ja että kaupungilla on tasan kaksi mahdollisuutta: Jos kaupunki vastustaa hanketta, se ei saa mitään, sillä käännöstiede joka tapauksessa lopetetaan. Jos kaupunki suostuu neuvottelemaan yliopiston kanssa, kaupunki saattaa saada jotain korvaavia toimintoja.

Kaupungille ei annettu mahdollisuutta sanoa EI. Todellisten vaihtoehtojen puutteessa Kouvolan kaupunki alistui ”neuvottelemaan” yliopiston kanssa. Myöhemmin yliopisto käytti kaupungin vaihtoehdottomassa tilanteessa tekemää ratkaisua hyväkseen ja ilmoitti käännöstieteen lakkautusesityksen perusteluissaan, että Kouvolan kaupunki ei asetu vastustamaan hanketta. Myöskään paikallisesta rahoituksesta yliopisto ei halunnut täkäläisten päättäjien kanssa edes keskustella, vaikka siirtopäätösesityksen ensimmäinen perustelu oli raha.

Näin Helsingin yliopisto vuonna 2006 esitteli päättäjille käännöstieteen siirtoasian, ”neuvotteli” Kouvolan kaupungin kanssa ja tulkitsi käytyjä neuvotteluja. Tämän pohjalta voi vain kuvitella, mitkä mahtavat tällä hetkellä olla yliopiston käännöstieteelle tarjoamat ”vaihtoehdot”?

Käännöstiede on kuitenkin kouvolalainen juttu, se on jo 40 vuotta ollut osa Kouvolaa ja voimassa olevan yliopistolain mukaan se voi pysyä täällä jatkossakin.  Käännöstiede on syntynyt täkäläisenä innovaationa ja sen on edelleen mahdollista olla uuden 90.000 asukkaan Kouvolan kaupungin johtotähti. Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut, pohjoisen Kymenlaakson ammattikorkeakouluopetus keskitetään Kouvolan Kasarminmäelle käännöstieteen laitoksen kupeeseen ja alueesta tehdään entistä toimivampi yliopistokeskus. Tämä onnistuu tietenkin vain valtion asiaa tukevilla päätöksillä, kuten esimerkiksi edellä mainitun lain voimassa pysyttämisellä.

Opetusministeriön uusissa yliopisto- ja korkeakoulupoliittisissa linjauksissa korostetaan nimenomaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä. Tähän Kouvolassa on käännöstieteen osalta edellä mainituista syistä erinomaiset mahdollisuudet ja tämä yhteistyö oli jo monella tasolla hyvällä alulla, ennen kuin Helsingin yliopisto aloitti viimeisimmän siirtohankkeensa. Kuvaamani yhteistyön jatkuminen vaatii kuitenkin valtion poliitikkojen tukea.

Arvostan sitä, että pyydätte asiasta Kouvolan kaupungin lausunnon. Aikaisemmin lähettämissäni kirjoituksissa olen puhunut rakennemuutosalueestamme, ja kuten te erittäin hyvin tiedätte, esimerkiksi Kymenlaakson tärkeä työllistäjä Stora Enso uhkaa lähes joka viikko uusilla alasajoilla. Luonnollisesti te valtion edustajina näette asian myös tältä kannalta, koko Suomen kannalta, ja pystytte arvioimaan, missä käännöstieteen myönteiset heijastusvaikutukset ympäristöönsä ovat kaikkein suurimmat.

Uskon myös että te valtion edustajina hyvin tiedostatte sen asian, että käännöstieteen mahdollinen siirto Kouvolasta Helsinkiin merkitsee Kouvolan seudulle ja Kymenlaaksolle paitsi suurta imagotappiota myös melkoista valtion rahan siirtoa rakennemuutosalueelta Helsinkiin.

Oletan että ette halua tukea tällaista hanketta.    

Kouvolassa aurinkoisena vappuna 1.5.2008

Ritva Sorvali

kaupunginvaltuutettu

Seljapolku 11

45120 Kouvola

050-5331144 

Kouvolassa kuohuu yliopiston käännöstieteen laitoksen ympärillä2

Samuli Virtanen puuttui 5.12.2006 tällä palstalla tärkeään asiaan. Yliopistot ovat keskittämässä toimintojaan ja vetämässä haaraosastojaan emolaitosten yhteyteen. Joltain kannalta katsoen tähän on varmaan hyvätkin perusteet, mutta osastojen nykyisten toimipaikkojen osalta suuntaus ei tunnu hyvältä.

Esimerkiksi juuri Helsingin yliopiston alaisen Kouvolan käännöstieteen laitoksen pysyminen Kouvolan Kasarminmäen osaamiskeskuksen ja samalla kampuksen yhteydessä on tärkeää koko alueen kehittymiselle. Käännöstieteen laitos ei ole Kouvolassa keskellä ei mitään vaan tärkeä osa kehittyvää tutkimus- ja kehitysyksikköä.

Tiettävästi kielitoimiala on valittukin Kouvolan osaamiskeskuksen toimialaksi juuri sen takia, että alueella on vuosikymmenet toiminut käännöstieteen laitos, jonka henkilökunta, opiskelijat ja osaaminen ovat edellytyksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnalle.

Senpä takia on erittäin vaikea ymmärtää, että juuri kun Kouvola on saanut kyseisen kielialan osaamiskeskuksen statuksen, yliopisto päättää vetää kielialan koulutuksensa alueelta pois. Joten toivon että asiasta päättävät tahot miettivät vielä uudestaan, mikä olisi pitemmän päälle viisautta tässä asiassa.

Kuten Samuli Virtanen kirjoituksessaan toteaa, asian päättämisestä on paikallisessa lehdessä kerrottu yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista. Nähdäkseni virkamiehet ovat saaneet tehtäväkseen valmistella asiaa, ja ilmeisesti tätä valmistelua on jostain syystä markkinoitu päätöksenä? Päätöksenä on markkinoitu myös opetusministeriön keväällistä päätöstä poistaa laitokselta aluetukiraha.

Mutta jos kuntaministeri hyväksyy Kouvolaan kielitoimialan osaamiskeskuksen, luulisi opetusministerin hyväksyvän Kouvolaan tuota osaamiskeskusta tukevan käännöstieteen laitoksen. Tuolloin ministeriöt toimisivat samaan suuntaan, mikä ilmeisesti kuitenkin on tarkoitus.

Ehkä kokonaistilanne tämän asian osalta on kuluneen vuoden aikana jossain määrin muuttunut, joten hallituksen sisällä olisikin suotavaa keskustella asiasta uudelleen. Yliopisto-opetuksen keskittämisellä on varmaan omat etunsa. Toivon kuitenkin, että kukin tapaus käsitellään yksilöllisesti ja mietitään, mikä asia missäkin tilanteessa painaa enemmän kuin toinen.

Kouvola sijaitsee oikoradan ansiosta reilun tunnin matkan päässä Helsingistä. Joten ei luulisi näin nettiaikana olevan ylivoimaista pitää yhteyksiä emolaitoksen ja Kouvolan laitoksen välillä.

Ritva Sorvali

Kouvola  

Kymenhovista käännöstieteeseen

Pekka Hyvärinen on tällä palstalla jo moneen kertaa (esimerkiksi 29.2. ja 8.3.08) provosoinut minua kirjoittamaan Kymenhovista ja kauppakeskuksista. On totta että tein valtavasti työtä, kun yritin pitää Kymenhovia pystyssä perustelemalla sen Kouvolalle tärkeää kulttuurihistoriallista merkitystä. Kirjoitin tästä asiasta muun muassa kymmeniä lehtikirjoituksia. Valitettavasti en onnistunut säilyttämään taloa.

Nyt kun talo on kaadettu, minulla ei ainakaan toistaiseksi ole mitään intohimoa kirjoittaa tästä asiasta. Olen vain surullinen siitä mitä on tapahtunut ja tapahtuu.

Mitä tulee Hyvärisen vihjailemiin eri kauppakeskusten omistajuuksiin, en ymmärrä mistä hän puhuu. Mutta selvennykseksi sanottakoon kuitenkin, että en ole asiakasomistajana missään kauppakeskuksessa ja vähäiset ostokseni teen pääasiassa lähikaupasta. Eri kauppakeskusten välisen paremmuuden tai huonommuuden arvioiminen ei ole toistaiseksi kiinnostanut minua.

Hyvärinen on monessa kirjoituksessaan siteerannut lausettani ”keskustan liikehuoneistot eivät tule pärjäämään Korjalan suuremmille liikehuoneistoille, paremmille parkkipaikoille ja suuremmalle tarjonnalle”. Olen edelleen sitä mieltä, että näin tässä saattaa valitettavasti käydä. Toivon Kouvolan keskustan liikehuoneistojen säilyvän elinvoimaisina, mutta koska Korjalaan näköjään suunnitellaan yhä uutta liiketilaa, pelkään että keskusta näivettyy.

Juuri sen takia yritin pitää Kymenhovia pystyssä, että mielestäni kaupungin keskustassa pitää olla muitakin vetonauloja kuin uusia kauppakeskuksia. Mielestäni keskustojen vetonaulat ja ominaispiirteet löytyvät yleensä kunkin kaupungin historiasta. Kymenhovin talo oli Kouvolan historian aarrearkku ja siitä olisi ollut mahdollisuus tehdä vaikka millainen turistirysä.

Mutta koska en Kymenhovin asialle valitettavasti voi enää mitään, päähuomioni on tällä hetkellä Kouvolan käännöstieteen laitoksessa. Helsingin yliopisto on tehnyt laittoman päätöksen vetää laitos Kouvolasta Helsinkiin. Nyt yritetään tehdä lainmuutos, jotta tuosta päätöksestä tulisi laillinen. Näin toimitaan yliopistossa.

Opetusministeriö on julkaissut noin 30-sivuisen lausunnon korkeakouluopetuksen lähivuosien suuntaviivoista. Tuossa lausunnossa on paljonkin sellaisia kohtia, joilla voi perustella käännöstieteen Kouvolaan jäämistä. Siteeraan seuraavaksi yhden kappaleen opetusministeriön lausunnosta. Mielestäni esimerkiksi tämä kappale kertoo, että Kymenlaakson rakennemuutosalueella pitäisi toimia nimenomaan siihen suuntaan, että käännöstieteen opetus säilyy Kouvolassa:   

Alueilla, joiden väestön määrä vähenee ikärakenteen muutoksen myötä, vetovoimaisuudessa tai työllistymisessä ilmenee ongelmia, on tarpeen etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka tulevaisuudessakin turvaavat alueen monipuolisen korkeakoulutarjonnan ja elinkeinoelämän tarpeet. Tämä edellyttää alueen yhteistä strategista näkemystä sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistä yhteistyötä

omien vahvuuksiensa pohjalta.

Eli vaikka olin kuvitellut, että opetusministeriö ei näe yliopistoilla olevan aluepoliittista vastuuta, näköjään tuota vastuuta ainakin lausunnon sivuilta löytyy. Myöhemmin samassa lausunnossa kerrotaan, kuinka muutamat yliopistokeskukset, kuten esimerkiksi Pori, ovat onnistuneet kääntämään epäsuotuisan rakennemuutostilanteensa suotuisaksi juuri korkeakoulukampustaan vahvistamalla. Opetusministeriö pitää näitä toimenpiteitä onnistuneina. Miksi tällainen toimenpide ei onnistuisi myös Kymenlaaksossa?

Joten Pekka Hyväriselle tiedoksi, että toistaiseksi suuntaan päähuomioni käännöstieteen asiaan ja jätän kauppakeskuskeskustelun niille, jotka siitä asiasta enemmän tietävät.

Ritva Sorvali

Onko alueellistamisesta siirrytty keskittämiseen?

Takavuosina ainakin eduskuntavaalien alla puhuttiin aluepolitiikasta. Ehdokkaat vakuuttivat pitävänsä huolen siitä, että heidän alueellaan palvelut säilyvät ja niitä mahdollisesti saadaan jopa lisää. Mutta puhuuko nykyisin enää kukaan alueiden elinvoimaisuudesta?

Kouvolan Sanomat 18.10.2006 pohtii pääkirjoituksessaan tätä asiaa käsitellessään Kouvolan käännöstieteen laitoksen tilannetta: ”Aluepoliittisesti opetusministeriön ohjaus on kummallinen, vaikka se saattaakin kohentaa yliopistojen kustannustehokkuutta. Erityisen ikävältä päätös tuntuu senkin takia, että Kouvolan käännöstieteen laitoksen toiminta ja opetuksen taso ovat saaneet kiitosta.”

Kouvolan Sanomien pääkirjoitus mainitsee siirtoehdotuksen yhdeksi syyksi myös sen, että opetus ja tilavuokrat tulevat Kouvolassa kalliiksi. Tämäkin perustelu tuntuu omituiselta, kun vertaa ainakin asuntojen hintoja ja vuokria Helsingissä ja Kouvolassa. Luulisi tilavuokrien tulevan Helsingissä vielä Kouvolaakin kalliimmiksi.     

Väitettä että opetus tulee Kouvolassa kalliiksi, ymmärrän vielä vähemmän.

Opettajien palkat ovat ilmeisesti samat sekä Kouvolassa että Helsingissä. Kääntämistä ei tiettävästi voi opettaa pelkästään massaluennoilla, joten jos siirron tarkoitus on suurentaa ryhmäkokoja ja tuottaa tällä tavalla halvempaa opetusta, kääntämisen opetus nähdäkseni huononee.

Kouvolan kasarminmäelle puuhataan yliopistokampusta, jonka yhtenä johtotähtenä piti oleman yliopiston käännöstieteen laitos. Kasarmialue on edelleen mukana myös valtakunnallisessa osaamiskeskuskisassa. Miten tässä kisassa menestymistä edesauttaa kaavailu käännöstieteen siirtymisestä pois paikkakunnalta?

Käännöstieteen opetus on aloitettu Kouvolassa 1970-luvun vaihteessa. Tuolloin opetusta hallinnoi paikallinen liiketalousinstituutti. Yliopiston alaisuuteen opetus siirtyi kymmenisen vuotta myöhemmin. Ei kai nyt käy niin, että Helsingin yliopisto varastaa hyvän alueellisen idean, siirtää sen Helsinkiin ja sulauttaa itseensä? Törkeää!

Onko valtio päättänyt muuttaa suuntaa, siirtyä alueellistamisesta keskittämiseen?

Ovatko kansanedustajamme nöyrästi hyväksyneet tämän linjan? Yksityisten yritysten siirtoihin on vaikea puuttua, mutta valtion laitosten siirtoihin luulisi eduskunnalla olevan sanansa sanottavana. Miksi kaikki ovat niin hiljaa?

Entä mitä mieltä ovat maakuntaliitto, kuntayhtymä, Palmenia, ammattikorkeakoulu, paikalliset yrittäjäjärjestöt ja muut paikalliset tahot? Julkisia kannanottoja on todella vähän, vaikka neuvottelut esimerkiksi käännöstieteen asiassa ovat vasta alkamassa.

Ritva Sorvali

Kouvola

Käännöstiede menetettiin – miksi?

Kouvolan Sanomissa on viime päivänä ollut uutisia käännöstieteen viimeisestä vuodesta Kouvolassa. Haastatellut opiskelijat olettavat että on vaikea löytää asuntoa Helsingistä ja että sen maksaakseen joutuu käymään töissä opiskelun aikana (KS 2.9.08). Tämäkin asia oli toivottavasti päättäjien tiedossa, kun päätöstä käännöstieteen siirrosta tehtiin.

Kouvolan Sanomien pääkirjoitus 3.9.08 surkuttelee tilannetta ja toteaa muun muassa:”Uuden Kouvolan imagolle olisi tehnyt hyvää, jos kaupunki olisi edelleen voinut ylpeillä yliopistotasoisella koulutuksella”. Tämä on aivan totta, suurkaupunki ilman yliopistoa on eräänlainen torso.

Tämän takia ei voi muuta kuin edelleen ihmetellä, että täkäläiset hallituspuolueiden kansanedustajat eivät ilmeisesti panneet tikkua ristiin käännöstieteen Kouvolassa säilyttämisen puolesta. Ainakin kaikinpuolinen penseys asiaa kohtaan huokui heidän viime keväänä antamistaan lehtihaastatteluista ja heidän mielipiteensä on konkreettisesti luettavissa eduskunnan äänestyspöytäkirjoista. Nimenomaan hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät käännöstieteen Helsinkiin siirron puolesta.

Kouvolan käännöstieteen turvana oli suorastaan yliopistolaki, joka siis viime keväänä eduskunnan päätöksellä ja täkäläisten kansanedustajien myötävaikutuksella kumottiin. Tälle asialle ei kuitenkaan valitettavasti enää voi mitään. Toivottavasti kansanedustajamme sentään pitävät huolen siitä, että luvatut korvaavat toimenpiteet ohjautuvat seudullemme vähinäänkin täysimääräisinä.

Ritva Sorvali

Kouvolan kaupunginvaltuutettu, vihreät

Käännöstiede pysyköön Kouvolassa

Kouvolan käännöstieteen laitos nousee aika ajoin otsikoihin, kun sen rahoitusta ollaan vähentämässä ja laitoksen tulevaisuus on uhattuna. 

Kouvolan Sanomat uutisoi 21.6. ”Käännöstieteen laitoksen tulevaisuus epävarma”. Uutisen mukaan ”Opetusministeriö on aiemmin myöntänyt kolmevuotiskausiksi aluetukea, mutta nyt sitä ei enää jatketa. Sieltä on kuitenkin luvattu vuodeksi rahoitus, jos ryhdymme neuvotteluihin ammattikorkeakoulun kanssa. ”

Voiko opetusministeriö noin vain kesken vaalikauden katkaista aluetuen? Kuinka lopullisesti aluetukien lopettamisesta on jo päätetty, voiko eduskunta tehdä asialle jotain? Kuinka edellisten vaalien lupaukset voidaan unohtaa juuri ennen uusia vaaleja?

Muistaakseni ennen viime eduskuntavaaleja useampikin puolue puhui suureen ääneen

aluepolitiikasta. Esimerkiksi Kouvolan seutu ei ole vielä tointunut Voikkaan tehtaan lopettamisuutisesta, kun valtiovalta jo tarjoilee samansävyisiä uutisia. Kuinka sosiaalidemokraattinen opetusministeri pystyy tällaista edes esittämään?

Kääntäjien ammattijärjestön puheenjohtaja Anita Tuohino kirjoitti tällä palstalla 27.6. ”Kouvolan kääntäjäkoulutuksen lakkauttaminen huolestuttaa kääntäjiä”. On hyvä että valtakunnallinen järjestö on huolestunut opetusministeriön hankkeista.

On myös hyvä, että alan asiantuntija kertoo mitä kääntäminen on. Kirjoituksen mukaan se on sekä opiskeltavan kielen tutkimusta että käytännön kääntämisen opetusta, kääntämisen teoriaa ja käytäntöä. Jos nämä erottaa toisistaan, kokonaisuus kärsii. Yliopiston alaisella käännöstieteen laitoksella tutkimus ja käytännön opetus ovat tukeneet toisiaan. Jos opetus siirretään ammattikorkeaan, tutkimus jää pois.

Tuohinon kirjoituksen jälkeen vakuutuin entistä enemmän siitä, että hankkeet käännöstieteen opetuksen siirtämiseksi ammattikorkeaan ovat menetys sekä itse kääntämiselle että koko Kouvolan seudulle. Yhteistyö oppilaitosten välillä sen sijaan on hyvä asia ja onkin jo käynnissä. 

Käännöstieteen opetus on aloitettu Kouvolassa kouvolalaisten omasta aloitteesta jo vuonna 1969. Kun Kouvolan kaupunki nyt mainostaa itseään kansainvälisenä logistisena kaupunkina, käännöstieteen laitos sopii edelleen erinomaisesti juuri tähän kaupunkiin. Juuri täällä tarvitaan kulttuurien välisen viestinnän asiantuntijoita, joten lopettamispuheiden sijaan Kouvolan käännöstieteen laitoksen asemaa pitää vain vahvistaa.

Hyvät Kaakkois-Suomen sekä nykyiset että tulevat kansanedustajat! Älkää ihmeessä antako lopettaa seudullemme tuiki tarpeellista imagoarvoa tuovaa, hyvin toimivaa ja kärkihankkeidemme etenemistä tukevaa Kouvolan käännöstieteen laitosta!

Ritva Sorvali

Kouvola

Käännöstiede tärkeä koko Kymenlaaksolle

Kouvolan käännöstieteen laitoksen paikkakunnalla säilyminen on tärkeä asia koko maakunnalle. Tiettävästi kaikki asiaa pohtineet tahot kuten ainakin Kouvolan seudun kuntayhtymä ja Kymenlaakson Liitto ovat ilmaisseet julkisesti vankan tukensa laitoksen maakunnassa säilyttämiselle.

Kymenlaaksossa ei ole todellakaan liikaa yliopiston laitoksia. Oikorata lyhentää matkaa Helsinkiin, joten luulisi olevan entistä helpompaa toimia Kouvolasta käsin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Netti on lähentänyt noita yhteyksiä jo pitemmän aikaa.

Pohjois-Kymenlaakso on saanut kestää puuteollisuusyhtiöiden rajuja irtisanomisia eikä todellakaan tarvitse enää valtion negatiivisia päätöksiä. Poliitikkojemme on pidettävä huolta siitä, että valtio ei enää ryhdy meitä rokottamaan esimerkiksi juuri käännöstieteen laitoksen Helsinkiin siirrolla.

Kouvolan kasarminmäelle on rakennuttu yliopistokampusta jo vuosi tolkulla. Käännöstieteen laitos on tärkeä osa tuota kokonaisuutta, oikeastaan sen kärki. Yhteistyö kampuksen eri toimijoiden kesken on tiettävästi jo hyvässä vauhdissa ja sitä on mahdollisuus edelleen kehittää.

Kun ammattikorkeakoulun liiketalous vielä siirtyy kasarminmäelle, on siellä erinomaiset mahdollisuudet kehittää yhteistyötä juuri kieliosaamisen, viestinnän ja liiketalouden välille. Tiettävästi liiketalouden mahdollistamaa yhteyttä liike-elämään kielitiede ja viestintä juuri tarvitsevatkin.

Käännöstieteen laitos ei siis Kouvolan kasarminmäellä elä missään tyhjiössä vaan on oleellinen osa ympäristönsä toimintaa. Se on myös tärkeä vetovoimatekijä, kun mahdolliset uudet toimijat miettivät sijoittumistaan kampukselle.

Esimerkiksi kun Suomen kieliteollisuutta verkotetaan yhteen, hanketta koordinoi Kasarminmäen Osaamiskeskus Kouvolassa (Kauppalehti 29.8.2006). Työryhmä esittää, että Suomeen pitäisi perustaa yritysten ja yliopistojen yhteisesti omistama

monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan tutkimus- ja tuotekehityskeskus.

Toivottavasti tätä keskusta esitetään perustettavaksi juuri Kouvolan kasarminmäelle. Ja jos näin käy, on ensiarvoisen tärkeää, että siellä tuolloin toimii Helsingin yliopiston alainen Kouvolan käännöstieteenlaitos. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten tärkeää yliopiston laitoksen olemassaolo on koko kampuksen kehittymiselle.

Kaikkia kiviä ei liene käännetty sen asian tutkimisessa, mitä mahdollisuuksia käännöstieteellä on logistiikka-alueen kehittämisessä? Kouvolan kehittämisen kivijalkoja ovat kasarminmäki ja logistiikka-alue. Mitä yhteistyötä näiden välille voikaan tulevaisuudessa kehittyä? Siitä, mitä mahdollisuuksia käännöstiede on tarjonnut ja tarjoaa koko maakuntaa ajatellen, voinee joku toinen kertoa.

Lienee itsestään selvää, että Kouvolan käännöstieteen laitos on huomattavasti tärkeämpi Kouvolalle, Pohjois-Kymenlaaksolle ja koko Kymenlaakson maakunnalle kuin Helsingille. Helsingillä on vetovoimaa ilman sitäkin.

Joten poliitikot kehiin lunastamaan viime vaalienkin alla annettuja aluepolitiikkalupauksia. Suomi on muutakin kuin Helsinki.

Ritva Sorvali

Kouvola

Käännöstiedekeskustelut kesken eri puolilla

 

Kiitos kansanedustaja Pekka Kuosmaselle käännöstiede-kirjoituksesta (KS 21.1.2007).

Mielenkiintoista oli lukea, millaisen vastauksen Kuosmanen oli saanut asiasta eduskunnassa tekemäänsä kirjalliseen kyselyyn. Opetusministeri Kalliomäki oli vastauksessaan vedonnut neuvottelujen keskeneräisyyteen ja kertonut ”että korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteiden ohella on myös pyrkimys korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseen”.

Käännöstiedesiassa näyttääkin siltä, että kukaan ei halua ilmoittautua siirtohankkeen syntipukiksi. Pitkin viime syksyä tuli yliopiston suunnalta viestiä, että opetusministeri on tämän päättänyt. Kuosmasen saamasta vastauksesta saattaa lukea, että opetusministerikään ei mielellään ilmoittaudu hankkeen julkikannattajaksi vaan vetoaa yliopistossa käytävien neuvottelujen keskeneräisyyteen.

Mutta mitä tarkoittaa se, että korkeakoulujen kehittämisessä pyritään myös alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseen? Nähdäkseni käännöstiede toimii Kouvolassa nimenomaan alueellisen vaikuttavuuden vahvistajana ja silti opetusministeri on ottanut siltä aluetukensa pois. Ovatko puheet ja teot tämän asian suhteen linjassa vai onko tässä jotain ristiriitaa?

Sekin on koko ajan ihmetyttänyt, että juuri samalla kun Kouvolan Kasarminmäelle kääntämisen opetuksen takia myönnettiin kielialan osaamiskeskusstatus, sieltä meinataan viedä pois kielialan osaaminen. Onko tarkoitus rakentaa kielialan osaamista jotenkin uudelleen ja tyhjän päälle? Ilmeisesti keskustelun tarvetta on tämän asian osalta myös hallituksen puolella.

Kun alueemme kansanedustaja ottaa asiaan julkisesti kantaa, meillä maallikoillakin on mahdollisuus saada sellaisia tiedonmurusia, joita ei muuten mistään osaisi etsiä.

Ritva Sorvali

Kouvola   

                                     Kouvolassa 22.1.2008

Kouvolan käännöstieteestä Suomen päättäjille

Helsingin yliopistolla on tarkoitus siirtää alaisensa Kouvolan käännöstieteen laitos Kouvolasta Helsinkiin. Asia vaatii kuitenkin lainmuutoksen, ja tuo lainmuutos saattaa tulla lähiaikoina hallitukselta sivistysvaliokuntaan.

Sen jälkeen kun viimeksi kirjoitin asiasta, Suomessa on tapahtunut uusia mullistuksia. Haluaisin teidän päättäjien huomioivan vielä seuraavat seikat:

1. Kymenlaakso, jossa Kouvola ja samalla käännöstieteen laitos ovat, on taas tällä hetkellä Kemijärven ohella maamme hallituksen erityisen huolen aiheena. Hallitus on tiettävästi suunnannut meidänkin alueellemme kehittämisrahoja, joiden tarkoitus on lieventää puunjalostusteollisuuden alasajon aiheuttamia ongelmia.

 

Mielestäni ei ole hallituksen tämän hetken politiikkaan sopivaa ajaa alas valtion toimintoja sellaiselta seudulta, joka on joutunut näkemämme ryöpytyksen kohteeksi.

Kääntämisen opetus on aloitettu Kouvolassa jo 1969, ja yliopisto tuli kuvaan vasta 1981. Oletan että valtion päättäjät ovat kanssani samaa mieltä siitä, että tätä koulutusta on syytä jatkaa nimenomaan täällä Kymenlaaksossa. Erityisesti nykyisessä tilanteessa seutumme tarvitsee valtion tukea eikä suinkaan valtion toimintojen poisvetämistä.

Yliopisto perustelee siirtopäätöstään rahavaikeuksilla. Jos raha on oleellisin syy siirtoon, ehkä edellä mainituista kehittämisrahoista voi lohkaista jonkin siivun käännöstieteen laitoksen tukemiseen ja säilyttää laitos synnyinseudullaan.

Kouvolassa käännöstieteen laitos on jo kerännyt ympärilleen kielialan yrittäjyyttä ja ollut kielialan osaamiskeskuksen ydin. Kaikki tämä Kouvolan kasarminmäen kampuksella virinnyt kielialan toiminta uhkaa tyrehtyä, jos laitos siirretään pois.

1. Uusi Kouvolan kaupunki tarvitsee tällä hetkellä kaikki mahdolliset vetonaulatekijät saadaksemme hyvän lähdön syntyvälle 90.000 asukkaan kaupungille. Olemme jo vuosia rakentaneet yliopistokampusta Kouvolan kasarminmäelle, ja erityisesti tässä uudessa tilanteessa tarvitsemme tuon kampuksen vetonaulaksi juuri käännöstieteen laitosta.

 

Toivon että valtion edustajat arvostavat Kouvolan seudulla tehtyä työtä uuden kunnan synnyttämiseksi ja tukevat meitä sen lähtökuopissa. Uskon että päättäjät ymmärtävät, että erityisesti tämänkokoisena kaupunkina Kouvola tarvitsee myös täällä jo yli 40 vuotta toimineen yliopiston laitoksen.

Toivon että nykyiset Suomen valtion päättäjät eivät muuta yliopistolakia vaan säilyttävät siellä pykälän Kouvolan käännöstieteen laitoksesta.

 

Kunnioittaen

Ritva Sorvali /050-5331144,

Seljapolku 11

45120 Kouvola

 

Kouvolassa 8.4.2008

 

 

Käännöstieteen asemasta ja rahoituksesta

 

Luin taannoin julkaistun opetusministeriön linjauspaperin ja löysin sieltä paljon asioita, jotka puoltavat käännöstieteen Kouvolassa oloa. Tässä yksi.

Opetusministeriön linjauksissa sanotaan muun muassa:

Helsingin yliopiston kehittämistä korkeatasoisena ja kansainvälisenä tutkimusyliopistona jatketaan. Yliopistolla on erityisvastuu ruotsinkielisestä ja pienten erityisalojen koulutuksesta edustamillaan aloilla.

Minun nähdäkseni käännöstiede on juuri tällainen pieni mutta Suomelle tärkeä erityisala, jonka opettaminen on aikoinaan alkanut muun muassa Kouvolassa. Opetusministeriö itse linjaa, että Helsingin yliopistolla on erityisvastuu tämäntyyppisistä asioista. Kääntäjät ja heidän järjestönsä ovat olleet erityisen huolissaan tämän alan opetuksesta, jos se siirretään Helsinkiin. Kyseessä on pienissä ryhmissä tapahtuva opetus, jota ei massaluennoilla voi halvasti hoitaa missään.

Kun otit eduskunnassa esille pedagogisen huolen käännöstieteestä, se oli naulankantaan oivallettu näkökulma tähän asiaan. Se on yhtä suuri juttu kuin aluepolitiikka, jota me täällä Kouvolassa tietenkin ajamme ja toivomme otettavan tosissaan huomioon, kun tätä asiaa päätetään. 

Rahoituksesta

Vaikka Helsingin yliopisto ei ”viranomaisneuvotteluissa” huolinut kymenlaaksolaista rahaa, se vetoaa tässäkin asiassa rahaan. Kouvolan kaupunki on ollut ja on edelleen valmis rahoittamaan käännöstiedettä omalta osaltaan, pidämme sitä niin tärkeänä. Miten se on mahdollista, että yliopisto ei huoli meidän rahojamme ja silti vetoaa rahan puutteeseen.

Nyt kun valtio on nimennyt alueemme rakennemuutosalueeksi ja myöntänyt tällaiselle alueelle melkoisen määrän kehittämisrahoja, eikö noitakin rahoja voi käyttää esimerkiksi käännöstieteen Kouvolassa pysyttämiseen, jos se todellakin on rahasta kiinni, kuten yliopisto toisaalla väittää.

Emme mitenkään keksi polkaisemalla uusia menestyviä kehittämishankkeita. Eikö rahaa voi käyttää sellaiseen asiaan, mikä on alueen vetonaula ja jo 40 vuotta alueella menestyksellä toiminut?

Joten käännöstieteen Kouvolassa säilyttämiseen on olemassa mahdollisuus saada paikallista rahoitusta kuten tähänkin asti ja lisäksi käyttää valtion alueelle suuntaamia kehitysrahoja, joten ainakaan rahaan tämän asian ei pitäisi kaatua. Kun Kouvolan kaupunki vuoden 2009 alusta on 90.000 asukkaan kaupunki, alueellinen rahoitus onnistuu todennäköisesti entistä paremmin. 

Yhteenvetoa:

Käännöstieteen Kouvolassa säilymiselle löytyy hyvät perustelut opetusministeriön omista linjauksista ja lisärahoitusta on saatavista alueelta ja valtion alueelle myöntämistä kehittämisrahoista. 

Koonnut

Ritva Sorvali

Kouvolan kaupunginvaltuutettu

050-5331144  

Käännöstieteen kohtaloon olisi voinut vaikuttaa

 

Kiitos Jari Larikalle Kouvolan käännöstiedettä käsittelevästä kirjoituksesta ”Kouvolan käännöstieteen laitoksen kohtalosta” (KS 30.5.08). Kirjoituksessaan hän kertoo, miksi ei kannattanut käännöstieteen säilyttämistä Kasarminmäellä.

Koska yliopisto oli tehnyt käännöstieteen siirrosta laittoman päätöksen, hankkeen puuhamiehet panivat vireille lainmuutoksen. Vasta lainmuutoksen jälkeen yliopiston tekemästä päätöksestä tuli laillinen. Jos eduskunta ei olisi muuttanut lakia, siirtopäätös olisi kumoutunut ja käännöstiede olisi säilynyt Kouvolassa.

Koska Suomessa eduskunta säätää lait, nähdäkseni kansanedustajilla oli sanansa sanottavana tässä asiassa. Kansanedustajat saattoivat äänestyskäyttäytymisellään sanoa, kannattavatko he Kouvolan käännöstieteen laitoksen Kouvolassa säilymistä vai eivätkö kannata. Kuten tiedämme, enemmistö jopa Kymen kansanedustajista äänesti laitoksen Helsinkiin siirron puolesta. Tämä on selkeä mielipide.

Jos paikallinen kansanedustaja kokee jonkin paikallisen asian tärkeäksi, hän puhuu siitä omassa eduskuntaryhmässään ja jos hänellä on ryhmänsä luottamus, hän saa siellä tukea ajatuksilleen. Näin oletan asian menevän.

Paikallisista kansanedustajista vain Sari Palm ja Pentti Tiusanen ovat ilmeisesti toimineet tällä tavalla. He ovat kokeneet, että käännöstiede on tärkeä vetovoimatekijä sekä Kouvolan seudulle että koko Kymenlaaksolle. He ovat puhuneet tästä asiasta omien eduskuntaryhmiensä kokouksissa ja saaneet asialle ryhmänsä kannatuksen. Niinpä sekä kristillisdemokraatit että vasemmistoliitto yksituumaisesti kannattivat käännöstieteen pysymistä Kouvolassa. Näin yksinkertaista tämä näyttää olevan.

Kouvolan käännöstieteen kannalta on surullista, että hallituspuolueiden ja samalla suurten puolueiden paikalliset kansanedustajat eivät pitäneet käännöstieteen laitosta tärkeänä. Jos he olisivat puhuneet laitoksesta omassa eduskuntaryhmässään ja saaneet ryhmänsä kiinnostumaan tästä asiasta, päästö olisi saattanut ollut toinen.  

Käännöstieteen opetus alkoi Kouvolassa jo 1970-luvun vaihteessa silloisessa Kouvolan liiketalousinstituutissa, josta myöhemmin tuli ammattikorkeakoulu. Opetus alkoi siis ilman yliopiston apua ja jo 10 vuotta ennen yliopiston mukaan tuloa.

Kouvolan seudulla asuu tällä hetkellä paljon käännöstieteen opettajia. Kun liiketalousinstituutin jatkajaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulua nyt toivon mukaan todellakin eri tavalla vahvistetaan, voiko ajatella, että 40-vuotisen käännöstieteen opettamisen perinteen kunnioittamiseksi ammattikorkeakouluun haetaan lukuvuodesta 2009-2010 alkaen oma AMK:n käännöstieteen linja?

Ritva Sorvali

Vastine eduskunnan oikeusasiamiehelle Kouvolan käännöstieteen asiassa Dnro 4/4/97

Kouvolan käännöstieteen laitoksen paikka on Kouvolassa 

Kiitän mahdollisuudesta ottaa vielä kantaa Helsingin yliopiston hankkeeseen siirtää Kouvolan käännöstieteen laitos Helsinkiin  

Päätöspöytäkirjassaan 13.12.2006 Helsingin yliopisto myöntää, että Kouvolan käännöstieteen laitoksen tilanteesta on keskusteltu koko 1990-luvun ajan ja viimeksi vuonna 2000 koulutusta yritettiin siirtää Helsinkiin. Samaisessa pöytäkirjassa sanotaan myös, ilmeisesti yhtenä oleellisena  siirtopäätöksen perusteluna, että Kouvolan kaupungin rahoitus käännöstieteen laitokselle lakkaa vuoden 2006 lopussa. Kuitenkin konsistorilla oli päätöstä tehdessään tieto siitä, että Kouvolan kaupunginhallitus oli päättänyt jatkaa laitoksen rahoitusta, mikäli laitos pysyy Kouvolassa.

 

Kouvolan yksikön toimintaa on pidetty kalliina muun muassa vuokrien takia. Tätä on maallikon ollut todella vaikea käsittää, sillä vuokrataso Kouvolassa ja Helsingissä toimii tiettävästi kaikilla muilla aloilla Kouvolan eduksi. Yliopiston mainitsemia kielialan synergiaetuja on varmaan Helsingissä, mutta niin on Kouvolassakin. Kuten olen kantelussani kertonut, Kouvolan kasarminmäelle on kehitteillä yliopistokampus, johon oli hahmoteltu keskeinen rooli juuri Kouvolan käännöstieteen laitokselle. Tässä mielessä alueelle on jo hakeutunut kielialan toimintoja, jotka ovat tietenkin ajatelleet hyötyvänsä yliopiston paikalla olosta. 

Helsingin yliopisto perustelee käännöstieteen siirtopäätöstään muun muassa opiskelijoiden paremmilla sivuainemahdollisuuksilla, jos koulutus olisi Helsingissä. Mutta miksi Kouvolassa opiskelevat käännöstieteen opiskelijat ovat kerran toisensa perään järjestäneet mielenosoituksia ja käyneet Helsingissä puhumassa laitoksen Kouvolassa säilymisen puolesta? Kun laitosta on jo ainakin kahteen kertaa voimallisesti alettu alas, ovat nimenomaan opiskelijat järjestäneet kampanjoita, jotka ovat tähdänneet Kouvolan käännöstieteen laitoksen säilyttämiseen Kouvolassa.

Näin ulkopuoliselle herää tietenkin kysymys, että kenen tarpeiden perusteella koulutusta oikein ollaan Helsinkiin siirtämässä? Ilmeisesti ei ainakaan ensisijaisesti opiskelijoiden tarpeiden perusteella. Ilmeisesti käännöstieteen opiskelijat eivät katso tarvitsevansa niin valtavasti sivuaineita kuin Helsingissä olisi mahdollisuus suorittaa? Ehkä opiskelijat mieluumminkin haluavat keskittyä juuri siihen kieleen, jota ovat hakeneet opiskelemaan. Todennäköisesti Kouvolan opetuksen etuna on ollutkin se, että opiskelijat ovat voineet keskittyä omaan alaansa ja saaneet siihen hyvää lähiopetusta. Tämä ei kuitenkaan jostain syystä tyydytä Helsingin yliopistoa.

Helsingin yliopisto perustelee käännöstieteen Kouvolasta siirtoa myös sillä, että Helsingissä tarjotaan samaa päällekkäistä opetusta. Jos näin on, sopii kysyä, miksi Helsingin yliopisto on tieten tahtoen ruvennut järjestämään Helsingissä käännöstieteen opetusta, kun kuitenkin yliopiston omissa pykälissä sanotaan, että käännöstieteen opetusta järjestetään nimenomaan Kouvolassa? Eli nähdäkseni yliopisto on itse vähitellen tieten tahtoen ajanut asian siihen malliin, että se voi nyt perustella koulutuksen Kouvolasta siirtoa myös opetuksen päällekkäisyydellä. Jos päällekkäisyys on ongelma, miksei Helsingin yliopiston käännöstieteen opetusta siirretä kokonaisuudessaan Kouvolaan, jossa sen yliopiston omien säädösten mukaan pitäisi ollakin? 

Mitä tulee Helsingissä tarjottaviin parempiin edellytyksiin sekä opiskella, opettaa että tutkia, en pysty ymmärtämään kuinka nuo paremmat edellytykset voidaan Helsingissä taata. Kouvolan kaupunki remontoi käännöstieteen laitokselle tilavat ja nykyaikaiset tilat kasarminmäen kampukselle 1990-luvun alussa. Noissa tiloissa laitos on toiminut, kehittynyt ja kerännyt ympärilleen muuta koulutusta ja jo aiemmin mainittuja kielialan yrityksiä. Noihin tiloihin olisi voinut sijoittaa paljon enemmänkin käännöstieteen opetusta, jos yliopistolla olisi ollut tarve sitä Kouvolaan lisätä. Kasarminmäen kampus on ollut ja on yksi Kouvolan kaupungin keskeinen tukijalka sekä kaupungin koulutus- että elinkeinopolitiikassa.

Yliopiston vastineissa korostetaan sitä, että yliopistolaitos on keskellä rakenteellista kehittämistä ja toimintojen kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kouvolan käännöstieteen laitos on jo osa Helsingin yliopistoa, mutta jos se toimii hyvin Kouvolassa, mikään yleinen kehittäminen ei pakottane automaattisesti siirtämään sitä muualle.  Kehittämisen ei tarvinne merkitä kaiken keskittämistä nimenomaan Helsinkiin, vai mielletäänkö yliopiston sanastossa kehittäminen ja keskittäminen synonyymeiksi?

Yliopiston vastineissa puhutaan myös neuvotteluista Kouvolan kaupungin edustajien kanssa. Lehtitietojen mukaan kyse ei ole ollut neuvotteluista vaan sanelupolitiikasta, jossa yliopisto on ilmoittanut itsemääräämisoikeuteensa vedoten siirtävänsä opetuksen Helsinkiin. Kouvolalaisille on annettu sellainen kuva, että kaikki on jo ajat sitten päätetty ja liittyy suurempaan kokonaisuuteen, joten kaupungin edustajat ovat ajatelleet, että asialle ei kerta kaikkiaan voi mitään. Niinpä tuntuu hieman oudolta lukea 3.8.2007 lausunnosta maininta, että ”neuvotteluissa päästiin marraskuussa 2006 Kouvolan kaupungin edustajien kanssa yksimielisyyteen siitä, että kaupunki ei asetu vastustamaan yliopistotasoisen kääntäjänkoulutuksen ja käännöstieteen tutkimuksen siirtämistä Helsinkiin”. Tietämäni mukaan kyse ei todellakaan ollut neuvotteluista vaan yliopiston sanelusta.

Yliopiston lausunnossa puhutaan kalliin kääntäjäkoulutuksen subventoinnista. Tuskin kääntäjäkoulutus on Helsingissä järjestettynä sen halvempaa, jos sitä aiotaan edelleen järjestää pienryhmissä. Jos taas Helsingissä siirrytään massaluentoihin, kustannukset tietenkin halpenevat, mutta tuolloin ei voikaan puhua enää käännöstieteen opetuksesta. Eli yliopiston pitäisi ilmeisesti käydä sisäinen arvokeskustelu, halutaanko koko yliopistossa enää järjestää pienissä ryhmissä tapahtuvaa käännöstieteen koulutusta, vai siirrytäänkö kielten opetuksessa kautta linjan suurempiin opetusryhmiin. Yliopistolain mukaan Helsingin yliopiston sisällä kuitenkin edelleen toimii Kouvolan käännöstieteen laitos, jonka toimipaikka on Kouvolassa.  

 

Käännöstieteen opetus on aloitettu Kouvolan kieli-instituutissa jo 1969 kunnallisena toimintana. Vuonna 1981 Kouvolan kaupunki on sopinut Helsingin yliopiston kanssa käännöstieteen opetuksen siirtämisestä yliopiston alaisuuteen.  Tuolloin laadittiin pykälät, joissa korostetaan sitä, että opetus jatkuu edelleen Kouvolan kaupungissa. Jos kaupungin edustajat olisivat tuolloin tienneet, että yliopiston taka-ajatuksena on ruveta heti kohta vänkäämään opetuksen siirtoa Helsinkiin, tuskin tuota sopimusta olisi edes tehty.

Mielestäni Helsingin yliopiston toiminta Kouvolan käännöstieteen asiassa ei ole ollut Helsingin yliopiston arvon mukaista toimintaa. Kouvolan käännöstieteen laitoksen suojaksi laadittu laki/asetus on edelleen voimassa, ja toivon, että se toimii siinä tarkoituksessa, jota varten se on aikanaan säädettykin eli käännöstieteen opetuksen Kouvolassa säilyttämisen puolesta.  

Kouvolassa 8.11.2007

Ritva Sorvali        

Seljapolku 11, 45120 Kouvola, puh.050-5331144

ritva.sorvali@kouvola.fi

Käännöstieteen rahoitus selvitettävä       Kouvolassa 9.5.2008

Hyvät sivistysvaliokunnan jäsenet!

Olette saaneet eri tahoilta hyvin ristiriitaista tietoa Kouvolan käännöstieteen rahoituksesta ja siitä mitä mikäkin missäkin maksaa. Helsingin yliopisto väittää, että koulutus tulee Kouvolassa huomattavasti kalliimmaksi kuin Helsingissä. Kouvolan kaupunki kertoo omassa lausunnossaan, että ”väitteet, joilla Kouvolan käännöstieteen laitoksen käyttökustannukset olisivat HY:n muihin laitoksiin nähden liian kalliita, ovat perusteluiltaan hataria”.

Lisäksi kaupunki esittelee Kasarminmäen kampuksen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kun eri oppilaitokset jatkossa käyttävät osin samoja tiloja, kustannukset ainakin tilojen osalta tulevat halpenemaan. Merkittävää on myös se, että käännöstieteen noin 400 opiskelijan opiskelukustannukset ovat Kouvolassa Helsinkiin verrattuna edulliset, opiskelija-asuntoja riittää ja ne ovat halpoja.

Kun humanistinen tiedekunta vuonna 2006 perusteli Kouvolan käännöstieteen siirtoa yliopiston konsistorille, ensimmäinen perustelu oli raha. Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut, yliopisto ei kuitenkaan suostunut edes neuvottelemaan Kouvolan seudun päättäjien kanssa täkäläisestä rahoituksesta. Vuosina 2000-2006 Kouvolan kaupunki rahoitti ylipistoa noin 300 000 eurolla vuodessa.

Vuoden 2009 alussa Kouvolan kaupungin asukasluku kolminkertaistuu ja samalla kaupungin mahdollisuus tukea esimerkiksi yliopistoa kasvaa huomattavasti. Mikäli olen oikein ymmärtänyt meneillään olevaan yliopistokeskustelua, yliopistoja kannustetaan hankkimaan ulkopuolista rahoitusta.

Toivon, että valiokunta kiinnostuu käännöstieteen eri paikoissa tapahtuvan opetuksen kustannuksista ja laitoksen tulevaisuuden rahoitusmahdollisuuksista ja pyytää näistä asioista vielä selvitykset.

Kunnioittaen

Ritva Sorvali

050-5331144  

Käännöstieteen päätös väärin perustein

Helsingin Sanomat uutisoi 14.12., että Helsingin yliopisto aikoo siirtää käännöstieteen opetuksen Kouvolasta Helsinkiin. Perusteluna tälle päätökselle mainittiin uutisessa muun muassa se, että Kouvolan kaupungin rahoitus laitokselle lakkaa tämän vuoden loppuun mennessä.

Kouvolan kaupunki ei ole tehnyt rahoituksen lopettamispäätöstä. Päinvastoin. Kouvolan kaupunginhallitus on päättänyt 11.12.2006, että se on valmis jatkamaan yliopiston rahoitusta kuten tähänkin asti, jos laitos säilyy Kouvolassa. Tämä päätös on toimitettu yliopistolle 12.12. 2006.

Joten nähdäkseni Helsingin yliopisto on tehnyt päätöksessä väärän tiedon varassa tai ainakin markkinoi sitä väärillä perusteilla. Yliopisto voi tietenkin tehdä niin viisaita päätöksiä kuin osaa, mutta sen pitää pystyä perustelemaan päätöksensä tosiasioilla.

Ritva Sorvali

Kouvolan kaupunginhallituksen jäsen

Käännöstieteen voi keskittää myös Kouvolaan

Kiitos Ilkka Hyväriselle asiallisesta vastauksesta. Raha oli siis sittenkin tärkein asia käännöstieteen siirtopäätökselle. Harmillista että raha otettiin esille vasta konsistorin päätösistunnossa.

Kun asiasta on pitkin syksyä neuvoteltu, rahasta ei ole saanut edes puhua. Paikallinen lehti Kouvolan Sanomat suorastaan otsikoi kirjoittaessaan 17.10.06 neuvottelujen kulusta ”Käännöstiede ei pysy Kouvolassa edes paikallisen rahoituksen turvin… Paikallinen tai alueellinen lisärahoitus ei muuta asiaa”.

Tämän takia tuntui todella tyrmistyttävältä lukea yliopiston ensimmäistä tiedotetta, jossa päätöstä perusteltiin pelkästään rahalla. Jos rahasta olisi saanut neuvotella, ehkä paikallista rahoitusta olisi löytynyt tarpeellinen määrä. Mutta on todella vaikea toimia, jos neuvotteluissa ja päätöksenteossa on eri perusteet.

Se että kääntäjien koulutusta järjestetään päällekkäin Kouvolassa ja Helsingissä ei ole suinkaan Kouvolan laitoksen vika. Kääntämisen opetus aloitettiin Kouvolassa vuonna 1969, yliopisto tuli kuvaan mukaan vasta1980-luvulla. Sopii kysyä, miksi Helsingin yliopiston kääntämisen opetusta ei ryhdytty keskittämään Kouvolaan, jossa se on alun perin alkanutkin?

Kouvolassa remontoitiin 1990-luvulla yliopiston käyttöön Kouvolan Kasarminmäeltä hulppeat tilat. Tilojen puolesta keskittäminen Kouvolaan olisi siis onnistunut hyvin ja onnistuu edelleen. Oikorata on lyhentänyt matkaa Helsinkiin, joten ei luulisi näin nettiaikana olevan ylivoimaista pitää yhteyksiä reilun tunnin junamatkan päähän.

Kun Kouvolassa alkanut kääntämisen opetus 1980-luvulla siirrettiin Helsingin yliopiston alaisuuteen, vahvistettiin asetuksella, että opetusta järjestetään nimenomaan Kouvolassa.

Ritva Sorvali

kaupunginhallituksen jäsen

Kouvola   

Käännöstieteestä päätetään vasta nyt

Kymenlaaksossa on toitotettu jo pari vuotta, että käännöstieteen siirto Helsinkiin on jo päätetty. Kuitenkin saimme lukea Kouvolan Sanomista 8.4.2008, että asiaa ruvetaan vasta nyt käsittelemään ja päättämään eduskunnassa.

Eduskunnan lähetekeskustelussa oli kaksi kansanedustajaa ihmetellyt hanketta ja puhunut laitoksen Kymenlaaksossa säilymisen puolesta. Koska näitä muualla asuvia kansanedustajia ei oltu aivopesty sillä tiedolla, että asia olisi muka jo päätetty, he suhtautuivat siihen kuin mihin tahansa käsittelyyn tulevaan asiaan.

Käännöstieteen asia on nyt sivistysvaliokunnan käsittelyssä ja näköjään se ottaa lakimuutosehdotuksen ihan tosissaan. Valiokuntaan kutsutaan asiantuntijoita muun muassa Kouvolasta käännöstieteen laitokselta. Valiokunnan työskentelyn aikataulun näkee netistä sivistysvaliokunnan viikko-ohjelmasta.

Tähän asti siirtohanketta ovat ajaneet Helsingin yliopiston ja opetusministeriön virkamiehet. Vasta nyt asia tulee poliitikkojen käsiin. Kuten Pentti Tiusanen ansiokkaasti ilmoittaa KS 9.4.08, asia tulee sivistysvaliokuntaan muun muassa 14.4. ja valiokunnan sivuilta näkee, että ainakin 16.4. kuullaan asiantuntijoita.

On hienoa, että Kouvolan Sanomat seuraa aktiivisesti käännöstieteen siirtohankkeen eduskuntakäsittelyä. Sivistysvaliokuntaan asia tulee vielä monta kertaa ja eduskuntaankin ainakin kaksi kertaa, joten meidänkin seutumme kansanedustajilla on halutessaan täydet mahdollisuudet ruveta ajamaan tätä alueellemme tärkeää asiaa.

Ritva Sorvali

Vastine eduskunnan oikeusasiamiehelle Kouvolan käännöstieteen asiassa Dnro 4/4/97

Kouvolan käännöstieteen laitoksen paikka on Kouvolassa 

Kiitän mahdollisuudesta ottaa vielä kantaa Helsingin yliopiston hankkeeseen siirtää Kouvolan käännöstieteen laitos Helsinkiin  

Päätöspöytäkirjassaan 13.12.2006 Helsingin yliopisto myöntää, että Kouvolan käännöstieteen laitoksen tilanteesta on keskusteltu koko 1990-luvun ajan ja viimeksi vuonna 2000 koulutusta yritettiin siirtää Helsinkiin. Samaisessa pöytäkirjassa sanotaan myös, ilmeisesti yhtenä oleellisena  siirtopäätöksen perusteluna, että Kouvolan kaupungin rahoitus käännöstieteen laitokselle lakkaa vuoden 2006 lopussa. Kuitenkin konsistorilla oli päätöstä tehdessään tieto siitä, että Kouvolan kaupunginhallitus oli päättänyt jatkaa laitoksen rahoitusta, mikäli laitos pysyy Kouvolassa.

 

Kouvolan yksikön toimintaa on pidetty kalliina muun muassa vuokrien takia. Tätä on maallikon ollut todella vaikea käsittää, sillä vuokrataso Kouvolassa ja Helsingissä toimii tiettävästi kaikilla muilla aloilla Kouvolan eduksi. Yliopiston mainitsemia kielialan synergiaetuja on varmaan Helsingissä, mutta niin on Kouvolassakin. Kuten olen kantelussani kertonut, Kouvolan kasarminmäelle on kehitteillä yliopistokampus, johon oli hahmoteltu keskeinen rooli juuri Kouvolan käännöstieteen laitokselle. Tässä mielessä alueelle on jo hakeutunut kielialan toimintoja, jotka ovat tietenkin ajatelleet hyötyvänsä yliopiston paikalla olosta. 

Helsingin yliopisto perustelee käännöstieteen siirtopäätöstään muun muassa opiskelijoiden paremmilla sivuainemahdollisuuksilla, jos koulutus olisi Helsingissä. Mutta miksi Kouvolassa opiskelevat käännöstieteen opiskelijat ovat kerran toisensa perään järjestäneet mielenosoituksia ja käyneet Helsingissä puhumassa laitoksen Kouvolassa säilymisen puolesta? Kun laitosta on jo ainakin kahteen kertaa voimallisesti alettu alas, ovat nimenomaan opiskelijat järjestäneet kampanjoita, jotka ovat tähdänneet Kouvolan käännöstieteen laitoksen säilyttämiseen Kouvolassa.

Näin ulkopuoliselle herää tietenkin kysymys, että kenen tarpeiden perusteella koulutusta oikein ollaan Helsinkiin siirtämässä? Ilmeisesti ei ainakaan ensisijaisesti opiskelijoiden tarpeiden perusteella. Ilmeisesti käännöstieteen opiskelijat eivät katso tarvitsevansa niin valtavasti sivuaineita kuin Helsingissä olisi mahdollisuus suorittaa? Ehkä opiskelijat mieluumminkin haluavat keskittyä juuri siihen kieleen, jota ovat hakeneet opiskelemaan. Todennäköisesti Kouvolan opetuksen etuna on ollutkin se, että opiskelijat ovat voineet keskittyä omaan alaansa ja saaneet siihen hyvää lähiopetusta. Tämä ei kuitenkaan jostain syystä tyydytä Helsingin yliopistoa.

Helsingin yliopisto perustelee käännöstieteen Kouvolasta siirtoa myös sillä, että Helsingissä tarjotaan samaa päällekkäistä opetusta. Jos näin on, sopii kysyä, miksi Helsingin yliopisto on tieten tahtoen ruvennut järjestämään Helsingissä käännöstieteen opetusta, kun kuitenkin yliopiston omissa pykälissä sanotaan, että käännöstieteen opetusta järjestetään nimenomaan Kouvolassa? Eli nähdäkseni yliopisto on itse vähitellen tieten tahtoen ajanut asian siihen malliin, että se voi nyt perustella koulutuksen Kouvolasta siirtoa myös opetuksen päällekkäisyydellä. Jos päällekkäisyys on ongelma, miksei Helsingin yliopiston käännöstieteen opetusta siirretä kokonaisuudessaan Kouvolaan, jossa sen yliopiston omien säädösten mukaan pitäisi ollakin? 

Mitä tulee Helsingissä tarjottaviin parempiin edellytyksiin sekä opiskella, opettaa että tutkia, en pysty ymmärtämään kuinka nuo paremmat edellytykset voidaan Helsingissä taata. Kouvolan kaupunki remontoi käännöstieteen laitokselle tilavat ja nykyaikaiset tilat kasarminmäen kampukselle 1990-luvun alussa. Noissa tiloissa laitos on toiminut, kehittynyt ja kerännyt ympärilleen muuta koulutusta ja jo aiemmin mainittuja kielialan yrityksiä. Noihin tiloihin olisi voinut sijoittaa paljon enemmänkin käännöstieteen opetusta, jos yliopistolla olisi ollut tarve sitä Kouvolaan lisätä. Kasarminmäen kampus on ollut ja on yksi Kouvolan kaupungin keskeinen tukijalka sekä kaupungin koulutus- että elinkeinopolitiikassa.

Yliopiston vastineissa korostetaan sitä, että yliopistolaitos on keskellä rakenteellista kehittämistä ja toimintojen kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kouvolan käännöstieteen laitos on jo osa Helsingin yliopistoa, mutta jos se toimii hyvin Kouvolassa, mikään yleinen kehittäminen ei pakottane automaattisesti siirtämään sitä muualle.  Kehittämisen ei tarvinne merkitä kaiken keskittämistä nimenomaan Helsinkiin, vai mielletäänkö yliopiston sanastossa kehittäminen ja keskittäminen synonyymeiksi?

Yliopiston vastineissa puhutaan myös neuvotteluista Kouvolan kaupungin edustajien kanssa. Lehtitietojen mukaan kyse ei ole ollut neuvotteluista vaan sanelupolitiikasta, jossa yliopisto on ilmoittanut itsemääräämisoikeuteensa vedoten siirtävänsä opetuksen Helsinkiin. Kouvolalaisille on annettu sellainen kuva, että kaikki on jo ajat sitten päätetty ja liittyy suurempaan kokonaisuuteen, joten kaupungin edustajat ovat ajatelleet, että asialle ei kerta kaikkiaan voi mitään. Niinpä tuntuu hieman oudolta lukea 3.8.2007 lausunnosta maininta, että ”neuvotteluissa päästiin marraskuussa 2006 Kouvolan kaupungin edustajien kanssa yksimielisyyteen siitä, että kaupunki ei asetu vastustamaan yliopistotasoisen kääntäjänkoulutuksen ja käännöstieteen tutkimuksen siirtämistä Helsinkiin”. Tietämäni mukaan kyse ei todellakaan ollut neuvotteluista vaan yliopiston sanelusta.

Yliopiston lausunnossa puhutaan kalliin kääntäjäkoulutuksen subventoinnista. Tuskin kääntäjäkoulutus on Helsingissä järjestettynä sen halvempaa, jos sitä aiotaan edelleen järjestää pienryhmissä. Jos taas Helsingissä siirrytään massaluentoihin, kustannukset tietenkin halpenevat, mutta tuolloin ei voikaan puhua enää käännöstieteen opetuksesta. Eli yliopiston pitäisi ilmeisesti käydä sisäinen arvokeskustelu, halutaanko koko yliopistossa enää järjestää pienissä ryhmissä tapahtuvaa käännöstieteen koulutusta, vai siirrytäänkö kielten opetuksessa kautta linjan suurempiin opetusryhmiin. Yliopistolain mukaan Helsingin yliopiston sisällä kuitenkin edelleen toimii Kouvolan käännöstieteen laitos, jonka toimipaikka on Kouvolassa.  

 

Käännöstieteen opetus on aloitettu Kouvolan kieli-instituutissa jo 1969 kunnallisena toimintana. Vuonna 1981 Kouvolan kaupunki on sopinut Helsingin yliopiston kanssa käännöstieteen opetuksen siirtämisestä yliopiston alaisuuteen.  Tuolloin laadittiin pykälät, joissa korostetaan sitä, että opetus jatkuu edelleen Kouvolan kaupungissa. Jos kaupungin edustajat olisivat tuolloin tienneet, että yliopiston taka-ajatuksena on ruveta heti kohta vänkäämään opetuksen siirtoa Helsinkiin, tuskin tuota sopimusta olisi edes tehty.

Mielestäni Helsingin yliopiston toiminta Kouvolan käännöstieteen asiassa ei ole ollut Helsingin yliopiston arvon mukaista toimintaa. Kouvolan käännöstieteen laitoksen suojaksi laadittu laki/asetus on edelleen voimassa, ja toivon, että se toimii siinä tarkoituksessa, jota varten se on aikanaan säädettykin eli käännöstieteen opetuksen Kouvolassa säilyttämisen puolesta.  

Kouvolassa x.11.2007

Ritva Sorvali        

Seljapolku 11, 45120 Kouvola, puh. 050-5331144

ritva.sorvali@kouvola.fi

Lausunnon antaminen opetusministeriölle käännöstieteen asiassa (KH 14, 3.3.2008)

 

Hyvät lausunnon tekijät!

On hienoa, että olette napakasti ottaneet kantaa käännöstieteen siirtoasiaan.

Koska olen viimeiset 10 vuotta melko aktiivisesti seurannut tätä asiaa ja kirjoittanut siitä kymmeniä eri vetoomuksia, en kuitenkaan malta olla ehdottamatta seuraavaa. Te teette tietenkin mitä teette, mutta minun ehdotukseni lyhentäisi lausunnon parisivuiseksi. Koska kokouksessa pöytäkirja pitää jo allekirjoittaa, lähetän omat ajatukseni etukäteen postissa.

Esitän seuraavaa:

Ensimmäisen sivun viimeinen kappale

Käännöstieteen opetuksen uudelleen järjestämiseksi ja laitoksen mahdollisen Kouvolasta lähdön korvaamiseksi on vuosina 2006-2007 käyty useita neuvotteluja eri tahojen kanssa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (KyAMK) on nostettu neuvotteluissa esiin korvaavien koulutusmuotojen järjestäjänä.

Seuraavat kaksi sivua pois kokonaan. Nähdäkseni tässä vaiheessa riittää, että loppupäätelmissä todetaan, että neuvotteluissa esiin nostetut asiat eivät ole toteutuneet. Voi olla että olen väärässäkin, mutta lyhyempänä lausunnossa korostuisi se, että yliopistoa ja opetusministeriötä on kiinnostanut vain käännöstieteen täältä siirto eikä mikään muu.  

Loppupäätelmät

Kasarminmäen…ovat kuitenkin jääneet toteutumatta…

Lisäys loppuun ennen kaupunginjohtajan ehdotusta

Valtioneuvosto on määritellyt Kymenlaakson rakennemuutosalueeksi. Kouvolan kaupunki pitääkin erittäin valitettavana, jos valtio siirtää omia toimintojaan pois rakennemuutosalueeksi määrittelemältään alueelta.

Kouvolan käännöstieteen laitos on vuosikausia ollut kasarminmäen kampuksen keskeinen toimija ja yksi alueen vetonaula. Vuoden 2009 alussa syntyvä uusi 90 000 asukkaan Kouvolan kaupunki todella tarvitsee kaikki oppilaitoksensa ja erityisesti yhteyden yliopistoon. Joten kaupunki toivoo, että opetusministeriö tarkastelee lainmuutosasiaa vielä nykytodellisuuden näkökulmasta ja ottaa huomioon laitoksen suuren merkityksen nykyisen sijaintialueensa kehityksen vauhdittajana. 

Milloin käännöstieteen juna meni?

Kun pientä valoa on näkyvissä käännöstieteen Kouvolaan jäämisen suhteen, paikalliset kansanedustajat kiirehtivät heittämään kylmää vettä asiasta innostuneiden niskaan. Eduskunta ei voi muka pelastaa käännöstieteen laitosta(KS 14.12. s.5). Miksi ei voi?

Perusteena pessimistiselle kannalleen kansanedustajat sanovat, että Kouvolan kohdalta juna meni jo. Milloin tuo juna meni? Milloin olisi ollut vaikuttamisen aika? Ja mitä kukakin on tehnyt vaikuttaakseen asiaan?

Kun keväällä 2006 heti Voikkaan uutisen jälkeen alkoi kuulua huhuja, että yliopisto rupeaa taas vänkäämään käännöstiedettä Helsinkiin, otin tietenkin yhteyttä kansanedustajiimme. Kaikki kertoivat tuolloin kuin yhdestä suusta, että ei asialle voi mitään. Yliopistolla on niin suuri itsehallinto, että se tekee mitä haluaa ja että pykälä, joka aiemmin on ollut käännöstieteen suojana, on kumottu uudella lailla. Näin keväällä 2006. Tuolloinkin juna siis jo ilmeisesti oli mennyt Kouvolan ohitse.

Yliopisto esitti tuolloin hyvin jyrkästi täkäläisille tahoille, että kyse ei suinkaan ole rahasta vaan että he tekevät parhaaksi katsomallaan tavalla ja että heillä on tekemisiinsä laillinen oikeus. Niinpä sekä kansanedustajat että muu paikallinen väki hiljeni. Ajateltiin että ei niille mitään voi, kun niillä on se itsehallintokin.

Kun asiaa joulukuussa 2006 esitettiin yliopiston konsistorin päätettäväksi, ensimmäinen ja tärkein peruste Kouvolan laitoksen lakkauttamiselle oli kuitenkin raha. Eli vaikka Kouvolan kaupunginhallitus teki joulukuussa 2006 päätöksen, jonka mukaan kaupunki oli valmis jatkamaan tukea laitokselle, yliopisto kieltäytyi tuesta ja samaan aikaan kuitenkin väitti rahan puutteen olevan suurin syy lakkautukseen.

Sekä päätösesityksessä että eduskunnan oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa yliopisto perustelee hankettaan myös näin: ”Kouvolan kaupungin edustajien kanssa päästiin syksyllä 2006 yksimielisyyteen siitä, että kaupunki ei asetu vastustamaan kääntäjänkoulutuksen ja käännöstieteen tutkimuksen siirtämistä Helsinkiin….”

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, kaupungille ei annettu mitään muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä yliopiston ratkaisut. Kyse ei nähdäkseni ollut neuvottelusta vaan yliopiston sanelusta. Niinpä pidän lakkautusesityksen perustelemista kaupungin myöntyväisyydellä melko omituisena tapahtumien tulkintana.

Yliopisto kuitenkin perusteli käännöstieteen siirtopäätöshankettaan sekä rahalla että Kouvolan kaupungin myöntyväisyydellä. Paikallisissa ”neuvotteluissa” esimerkiksi rahasta ei kuitenkaan saanut edes puhua, piti vain ilmeisesti kuunnella mitä yliopisto oli suvainnut päättää. Nyt tuo kuuntelu on tulkittu myöntyväisyydeksi. Tuolloinkaan asiaan ei voinut vaikuttaa.

Hyvät kansanedustajat! Milloin oli vaikuttamisen aika tässä asiassa? Mitä teitte tuolloin käännöstieteen hyväksi? Ja löytyykö joukostanne ketään, joka ohimenneistä junista huolimatta haluaa vielä vaikuttaa asiaan?  Kouvolan kohdalla kun noita junia tulee ja menee. Ehkä johonkin junaan voi vielä hypätä mukaan.

Jos esimerkiksi vuonna 2006 olisi vaikuttamisen aika, asia esitettiin tuolloin siinä valossa, että siihen ei voinut mitenkään vaikuttaa. Tilanne on nyt muuttunut. Päinvastoin kuin vuonna 2006 ilmoitettiin, asia vaatiikin lainmuutoksen.

Arvoisat kansanedustajat! Teidät on valittu säätämään lakeja. Te voitte vaikuttaa asiaan, sillä kyseessä on poliittinen päätös.

Ritva Sorvali

      

Ministereille Kouvolan käännöstieteen laitoksesta

Arvoisa Suomen hallituksen ministeri!

Asiani koskee hallitukselle mahdollisesti kevään aikana päätettäväksi tulevaa lainmuutosta, jonka tarkoituksena on lopettaa Helsingin yliopistossa toimiva Kouvolan käännöstieteen laitos ja siirtää käännöstieteen opetus Helsinkiin. Toivon että tuota lainmuutosta ei tehdä vaan että Kouvolan käännöstieteen laitos pysyy Kouvolassa.

Käännöstieteen opetus aloitettiin Kouvolassa kaupungin toimesta vuonna 1969 eli lähes 40 vuotta sitten. Helsingin yliopisto kiinnostui tästä opetuksesta myöhemmin, ja vuonna 1981 opetus siirrettiin valtiolle ja Helsingin yliopiston alaisuuteen. Samalla säädettiin pykälä, jonka mukaan Helsingin ylipistossa toimii Kouvolan käännöstieteen laitos (Laki Helsingin yliopistosta 3,6 ja 11 §).  

Syksyllä 2006 käydyissä paikallisissa neuvotteluissa yliopisto sai täkäläiset tahot uskomaan, että edellä mainittu pykälä on kumottu uudessa yliopistolaissa. Paikallinen kansanliike tyrehtyi mahdottoman edessä. Koska paikalliset poliitikot eivät voineet tehdä asiassa mitään eikä yliopisto myöskään halunnut kuulla edes puhuttavan esimerkiksi paikallisesta rahoituksesta, alistuttiin yliopiston saneluun.

Niinpä yliopiston konsistorille esiteltiin 13.12.2006 päätettäväksi Kouvolan käännöstieteen laitoksen lopettaminen. Keskeisenä perusteena oli kuitenkin – raha – ja myös se, että Kouvolan kaupunki ei asetu vastustamaan hanketta. Kuten olen edellä esittänyt, yliopiston edustajat eivät halunneet edes keskustella paikallisesta rahoituksesta eikä kaupungille annettu mitään vaikutusmahdollisuutta tässä asiassa, koska laitoksen suojaksi säädetty pykälä oli yliopiston kertoman mukaan poistettu.

Eduskunnan oikeusasiamies on nyt kuitenkin 28.11.2007 todennut, että Kouvolan laitoksen suojaksi säädetty pykälä on edelleen voimassa ja että yliopisto on 13.12.2006 tehnyt laittoman päätöksen. Oikeusasiamies haluaa, että yliopisto selvittää 28.2.2008 mennessä oikeusasiamiehelle, mitä yliopisto aikoo asiassa tehdä.  

Koska käännöstieteen laitoksen mahdollinen siirto/lopettaminen siis kuitenkin vaatii lainmuutoksen ja on näin ollen poliittinen päätös, käännyn teidän poliittisten päättäjien puoleen. On nimittäin todennäköistä, että yliopisto aikoo laittaa vireille lainmuutoksen, jolla Kouvolan laitoksen suojaksi säädetty pykälä on tarkoitus kumota.  

Helsingin yliopisto on jo useamman kerran yrittänyt siirtää käännöstieteen opetusta kokonaan Helsinkiin, viimeksi vuonna 2000. Tuolloin Suomen valtion edustajat kuitenkin päättivät, että opetus säilyy Kouvolassa, kuten edellä mainitussa pykälässä säädetään.

Toivon että Suomen nykyinen hallitus pysyy vuonna 2000 toimineen hallituksen päätöksessä ja säilyttää yliopistolaissa Kouvolan laitoksen suojaksi säädetyn pykälän. Perustelen laitoksen Kouvolassa säilyttämistä muutamilla keskeisillä seikoilla:

Miksi käännöstieteen opetus on tärkeää Kouvolalle ja koko Kymenlaaksolle?

1) Käännöstieteen opetus on alkanut Kouvolassa, ja yliopisto on tullut mukaan vasta myöhemmin. Mielestäni ei ole reilua, että Helsingin yliopisto kieltäytyy kehittämästä käännöstiedettä sen aloituspaikassa Kouvolassa ja yrittää jatkuvasti siirtää opetusta Helsinkiin. Kouvola ja Kymenlaakso ovat osa Suomea, lisäksi ne ovat osa Suomen itäraja-aluetta, jossa käännöstieteen opetuksella on suorastaan logistista merkitystä. Ei tuo opetus ole turhan takia juuri täällä alkanut.

2) Kouvolassa on rakennettu ja rakennetaan yhä laajempaa yliopistokampusta Kouvolan kasarminmäelle entisen varuskunnan tiloihin. Siirryttyään sinne remontoituihin tiloihin käännöstieteen laitos on jo yli 10 vuotta toiminut koko alueen vetonaulana ja kerännyt ympärilleen muun muassa kielialan yrityksiä. Kouvolassa käännöstieteen laitos on tärkeä osa kasarminmäen kampusta ja sinne rakennettavaa kielialan osaamiskeskusta ja toimii hyvässä yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Palmenian, Kesäyliopiston ja Lappeenrannan yliopiston alueella toimivien yksiköiden kanssa. Se on siis osa paikallista koulutuskeskusta. Uskon että käännöstieteen merkitys ja sen myönteiset heijastusvaikutukset ympäristöönsä ja paikalliseen yrityselämään ovat Kouvolassa moninkertaiset verrattuna siihen, mitä ne olisivat Helsingissä.

3) Uutena asiana haluan mainita, että Kouvolan seutu on toiminut valtion mallioppilaan tavoin kuntien yhdistämishankkeessa. Kun kuusi kuntaa yhdistyy vuoden 2009 alusta, Kouvolan asukasluku on noin 90.000, mikä tarkoittaa Suomen 10:nneksi suurinta kaupunkia. Mielestäni tällä asialla on merkitystä myös käännöstieteen laitoksen tulevaisuutta mietittäessä. Tämänkokoinen kaupunki on jo varteenotettava neuvottelija myös tässä asiassa ja tarvitsee juuri käännöstieteen tyyppistä vetonaulaa kehittyäkseen merkittäväksi kaupungiksi.

4) Yliopisto on perustellut laitoksen siirtohankettaan muun muassa sillä, että samoja asioita opetetaan sekä Kouvolassa että Helsingissä. Jos näin todella on, ja jos tämä on huono asia, päällekkäisyys on kokonaan Helsingin yliopiston oma vika. Miksi se on ruvennut siirtämään käännöstieteen opetusta Helsinkiin, vaikka pykälässä sanotaan, että yliopistossa toimii Kouvolan käännöstieteen laitos? Miksi yliopisto ei ole lisännyt käännöstieteen opetusta Kouvolassa, jolloin mitään päällekkäisyyttä ei olisi?

5) Yliopisto perustelee siirtoa myös sillä, että Helsingissä opiskelijoilla olisi paremmat sivuainemahdollisuudet. Varmaan näin onkin. Mutta miksi siirtämisen suurimpia ja äänekkäimpiä vastustajia ovat koko ajan olleet juuri käännöstieteen opiskelijat? Nämä ovat järjestäneet mielenosoituksia ja keränneet adresseja Kouvolan laitoksen puolesta. Ilmeisesti kielen täysipainoinen opiskelu on niin vaativa laji, että se ei tarvitse rinnalleen kovin laajoja sivuainemahdollisuuksia. Opiskelijat ovat joka tapauksessa ilmaisseet halunsa pysyä Kouvolassa.

6) Yhteenvetona voi todeta, että uusi Kouvolan kaupunki ja koko Kymenlaakso tarvitsevat tällä hetkellä valtion tukea eivätkä suinkaan valtion toimintojen poisviemistä. Kun yliopisto alkoi ajaa tätä viimeisintä manööveriään keväällä 2006, seutumme oli vielä pökerryksissä Voikkaan uutisesta. Niinpä ensimmäinen reaktio yliopiston hankkeille oli, että ei voi olla totta. Että tässä tilanteessa, jossa Voikkaan tehtaan lopettamisen ja sen seurannaisvaikutusten takia jopa 1000 paikkakuntalaista jää työttömäksi, valtion laitos ilmoittaa vastaavanlaisesta uutisesta. Tuolloin tuli mieleen, että eikö yliopisto elä ollenkaan tässä maailmassa vaan jonkinlaisessa omassa norsunluutornissaan?

Joten toivon, että te maamme johtavat poliitikot, jotka olette tietenkin yliopistoa paremmin perillä siitä, mitä missäkin päin Suomea tapahtuu, teette päätöksenne tämän tietämyksenne pohjalta. Teillä on myös kokonaisvastuu koko Suomesta eikä vain Helsingin seudusta. Toivon että arvostatte paikallista innovaatiotamme niin paljon, että annatte sen toimia aloituspaikkakunnallaan ja olla samalla uuden suurkaupunkimme johtotähtenä ja alueemme koulutuksen ja elinkeinoelämän vetonaulana. Me todella tarvitsemme käännöstieteen laitoksemme   

Kunnioittaen

Ritva Sorvali

Seljapolku 11

45120 Kouvola

p. 050-5331144  ritva.sorvali@kouvola.fi

Olisiko käännöstieteen kohtaloon voinut vaikuttaa?

Kiitos Jari Larikalle Kouvolan käännöstiedettä käsittelevästä kirjoituksesta ”Kouvolan käännöstieteen laitoksen kohtalosta” (KS 30.5.08). Kirjoituksessaan hän kertoo, miksi ei kannattanut käännöstieteen säilyttämistä Kasarminmäellä.

Koska yliopisto oli tehnyt käännöstieteen siirrosta laittoman päätöksen, hankkeen puuhamiehet panivat vireille lainmuutoksen. Vasta lainmuutoksen jälkeen yliopiston tekemästä päätöksestä tuli laillinen. Jos eduskunta ei olisi muuttanut lakia, siirtopäätös olisi kumoutunut ja käännöstiede olisi säilynyt Kouvolassa.

Koska Suomessa eduskunta säätää lait, nähdäkseni kansanedustajilla oli sanansa sanottavana tässä asiassa. Kansanedustajat saattoivat äänestyskäyttäytymisellään sanoa, kannattavatko he Kouvolan käännöstieteen laitoksen Kouvolassa säilymistä vai eivätkö kannata. Kuten tiedämme, enemmistö jopa Kymen kansanedustajista äänesti laitoksen Helsinkiin siirron puolesta. Tämä on selkeä mielipide.

Jos paikallinen kansanedustaja kokee jonkin paikallisen asian tärkeäksi, hän puhuu siitä omassa eduskuntaryhmässään ja jos hänellä on ryhmänsä luottamus, hän saa siellä tukea ajatuksilleen. Näin oletan asian menevän.

Paikallisista kansanedustajista vain Sari Palm ja Pentti Tiusanen ovat ilmeisesti toimineet tällä tavalla. He ovat kokeneet, että käännöstiede on tärkeä vetovoimatekijä sekä Kouvolan seudulle että koko Kymenlaaksolle. He ovat puhuneet tästä asiasta omien eduskuntaryhmiensä kokouksissa ja saaneet asialle ryhmänsä kannatuksen. Niinpä sekä kristillisdemokraatit että vasemmistoliitto yksituumaisesti kannattivat käännöstieteen pysymistä Kouvolassa. Näin yksinkertaista tämä näyttää olevan.

Kouvolan käännöstieteen kannalta on surullista, että hallituspuolueiden ja samalla suurten puolueiden paikalliset kansanedustajat eivät pitäneet käännöstieteen laitosta tärkeänä. Jos he olisivat puhuneet laitoksesta omassa eduskuntaryhmässään ja saaneet ryhmänsä kiinnostumaan tästä asiasta, päästö olisi saattanut ollut toinen.  

Käännöstieteen opetus alkoi Kouvolassa jo 1970-luvun vaihteessa silloisessa Kouvolan liiketalousinstituutissa, josta myöhemmin tuli ammattikorkeakoulu. Opetus alkoi siis ilman yliopiston apua ja jo 10 vuotta ennen yliopiston mukaan tuloa.

Kouvolan seudulla asuu tällä hetkellä paljon käännöstieteen opettajia. Kun liiketalousinstituutin jatkajaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulua nyt toivon mukaan todellakin eri tavalla vahvistetaan, voiko ajatella, että 40-vuotisen käännöstieteen opettamisen perinteen kunnioittamiseksi ammattikorkeakouluun haetaan lukuvuodesta 2009-2010 alkaen oma AMK:n käännöstieteen linja?

Ritva Sorvali

Onneksi olkoon käännöstieteen opiskelijat!

Onneksi olkoon Kouvolan käännöstieteen laitoksen opiskelijat. Kouvolan Sanomista olemme  16.11. ja 17.11. saaneet lukea, että käännöstieteen laitokselle otetaankin uusia opiskelijoita myös ensi kesänä. Näin tapahtuu, vaikka tiedekunta oli paria päivää aikaisemmin ilmoittanut, että ei oteta.

Opiskelijat ovat tiettävästi koko ajan pitäneet kiinni vaatimuksestaan, että laitos on säilytettävä Kouvolassa. Opiskelijat ovat käyneet Helsingissä osoittamassa mieltään ja antaneet julkisuuteen laitoksen täällä säilymistä vaativia lausuntoja. Onneksi meillä on nämä nuoret, jotka eivät vielä sokeasti kumartele auktoriteetteja vaan sanovat ääneen oman mielipiteensä. Hienoa!

Yliopiston uusi päätös kertoo myös siitä, että yliopisto ei ehkä sentään olekaan mikään yhdestä puusta veistetty hitler, jossa olisi asioista vain yksi mielipide. Ilmeisesti yliopiston sisällä tosiaankin keskustellaan asioista. Lisäksi yliopistokin toimii valtion rahoilla, joten sen on kuunneltava myös rahoittajaansa.

Toivonkin että joku ensi kevään vaalien kansanedustajaehdokkaista lopultakin herää puolustamaan käännöstieteen laitoksen Kouvolassa säilymistä. Ymmärrän tämän viimeisimmän käänteen nimittäin niin, että Kouvolan laitos sai nyt lisäaikaa toiminalleen, ja vasta uusi eduskunta ja sen eri elimet tekevät lopullisemmat päätökset tässäkin asiassa.

Kaikille lienee selvää, että Kouvolan käännöstieteen laitos on merkittävä osa Kouvolan Kasarminmäen opiskelijakampuksen kokonaisuudesta, oikeastaan sen kärki. Tätä kampusta on jo vuosikausia suunniteltu ja tarkoitus on luoda alueelle opiskelijayhdyskunta, jossa eri koulut toimisivat rinnakkain ja toisiaan hyödyntäen.

Tässä kokonaisuudessa yliopiston käännöstieteellä on merkittävää vetovoimavaikutusta, kun muut toimijat puolestaan miettivät sijoittumistaan Kasarminmäelle. Ei todellakaan ole yhdentekevää, onko alueella yliopisto-opetusta vai eikö ole. Joten jatkossa kannattanee käännöstieteen Kouvolassa säilymisen perusteluissa entistä enemmän korostaa sen merkitystä koko kampuksen kokonaisuudessa.

Sen sijaan että tämän tästä nostetaan esiin laitoksen Kouvolasta siirto, yliopiston opetusta pitää ruveta Kouvolan kampuksella lisäämään. Erinomainen lisäehdotus tähän suuntaan on käännöstieteen laitoksen oheen sijoitettava Kiinan kielen ja kulttuurin opetuksen mahdollisimman pikainen aloittaminen Kouvolassa.

Ritva Sorvali

Kouvola       

Opetusministerille Kouvolan käännöstieteen laitoksesta ministeriön omien linjausten innoittamana

Arvoisa Opetusministeri!

Olen lähestynyt Teitä jo muutaman kerran ja yrittänyt kiinnittää Teidän huomiotanne Kouvolan käännöstieteen laitoksen suureen merkitykseen sekä Kouvolan Kasarminmäen kampuksen että koko Kouvolan alueen kehitykselle. Löysin netistä opetusministeriön linjaukset lähivuosille korkeakouluverkon kehittämiseksi ja löysin sieltä runsaasti omia ajatuksiani tukevia mainintoja. Vaikka tietenkin tiedätte nämä linjaukset, nostan sieltä esiin muutaman asian 

 

 

OPETUSMINISTERIÖ 7.3.2008

KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄ-

MISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2008–2011

Opetusministeriö esittää tässä asiakirjassa valtakunnallisen korkeakoulupolitiikan linjauksiin pohjautuvat suuntaviivat siitä, millaisiin tavoitteisiin ja ratkaisuihin korkeakoulujen tulisi rakenteellisessa kehittämisessä pyrkiä. Tässä muistiossa esitettyjen kehittämisehdotusten vaihtoehtoina tulevat kysymykseen muutkin ratkaisut, jotka tiivistävät korkeakouluverkkoa ja kehittävät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteita, parantavat opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä vahvistavat korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Alueilla, joiden väestön määrä vähenee ikärakenteen muutoksen myötä, vetovoimaisuudessa tai työllistymisessä ilmenee ongelmia, on tarpeen etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka tulevaisuudessakin turvaavat alueen monipuolisen korkeakoulutarjonnan ja elinkeinoelämän tarpeet. Tämä edellyttää alueen yhteistä strategista näkemystä sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistä yhteistyötä

omien vahvuuksiensa pohjalta.

Mielestäni edellä mainituissa linjauksissa pidetään tärkeänä juuri niitä asioita, joita olen nostanut esiin Kouvolan käännöstieteen laitoksen asiassa. Kymenlaakso on muuttotappioaluetta ja väestö vanhenee täällä pikavauhtia. Myös vetovoimaisuudessa ja työllisyydessä on ongelmia. Niinpä alueemme kehityksen kannalta yliopiston läsnäolo paikkakunnalla on erityisen tärkeää. Käännöstieteen läsnäolo alueella mahdollistaa myös nykyään tärkeänä pidetyn yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön.  

 

Helsingin yliopiston kehittämistä korkeatasoisena ja kansainvälisenä tutkimusyliopistona jatketaan. Yliopistolla on erityisvastuu ruotsinkielisestä ja pienten erityisalojen koulutuksesta edustamillaan aloilla. Yliopisto jatkaa kehittämistyötään valitun neljän kampuksen toimintamallia edelleen kehittämällä.

Kouvolan käännöstieteen laitos on osa Helsingin yliopistoa, jolla on linjauksen mukaan vastuu muun muassa pienten erityisalojen koulutuksesta. Käännöstieteen opetus on alkanut Kouvolassa ja on aivan oma lajinsa kielten opetuksen sisällä. Niinpä pidän tärkeänä sitä, että Helsingin yliopisto jatkaa tätä työtä ja nimenomaan sen aloituspaikkakunnalla eli Kouvolassa. Jos Kouvola ei kuulu linjauksessa mainittuihin neljään kampukseen, lisättäköön se sinne viidenneksi.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisäarvoa tuottavan yhteistyön tiivistäminen voidaan parhaiten toteuttaa sopimuspohjaisesti strategisten liittoutumien avulla niin, että korkeakoulujen yhteisessä strategiaryhmässä on korkeakoulujen johdon lisäksi mukana alueen ja elinkeinoelämän edustajia. Liittoutumat ovat perusteltuja erityisesti alueilla, joissa väestön ikärakenteen muutokset ovat suhteellisen voimakkaita.

Kouvolan Kasarminmäelle on jo vuosikausia suunniteltu ja rakennettu yliopistokampusta, jossa Kouvolan käännöstieteen laitos on ollut koko ajan tärkeä osa. Alueella on muun muassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laitoksia, Lappeenrannan teknisen yliopiston toimintoja, kielialan osaamiskeskus ja kielialan yrittäjyyttä. Erityisesti kaikki kielialaan liittyvä aktiivisuus on syntynyt sinne nimenomaan Kouvolan käännöstieteen laitoksen vetämänä. Jos laitos siirretään Helsinkiin, surkastuu muukin alueen kielialan toiminta. Oletan, että Ministeri ei halua tällaisen kehityksen toteutuvan.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun väliset strategiset liittoutumat ovat perusteltuja: 

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ovat tiivistäneet strategista yhteistyötään. Yhteistyön laajentamista Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa on edistettävä.

Pidän erittäin hyvänä Kaakkois-Suomen eri koulumuotojen yhteistyötä ja keskinäistä liittoutumista. Mutta tämän liittoutuman yksi tärkeä linkki on juuri Kouvolan käännöstieteen laitoksen mahdollistama linkki Helsingin yliopistoon.

3.4. YLIOPISTOKESKUKSET JA MUUT ALUEELLISET KESKITTYMÄT

Yliopistokeskukset (Lahti, Kajaani, Kokkola, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki) syntyivät 2000-luvun alkupuolella vastauksena alueellisiin kehittämistarpeisiin. Yliopistokeskukset ovat usean yliopiston verkostomainen yhteistyörakenne. Yliopistokeskusten toimintaa on kehitetty pääosin alueen rahoituksella ja rakennerahastovaroin.

Nämä yliopistokeskukset ovat syntyneet vastauksena alueellisiin tarpeisiin. Näitä alueellisia tarpeita on tällä hetkellä erityisen runsaasti Kymenlaaksossa, kuten Ministeri hyvin tietää. Niinpä esitän, että edellä mainittuihin yliopistokeskuksiin lisätään Kouvolan Kasarminmäen kampus. Kouvolan kaupunki on tukenut Kouvolan käännöstieteen laitosta melkoisella summalla (vuosittain 300 000 euroa) ja on ilmoittanut olevansa jatkossakin valmis sitä tukemaan. Kun Kouvolan alueelle vuoden 2009 alusta muodostuu noin 90.000 asukkaan kaupunki, tuolla kaupungilla on vielä parempi mahdollisuus tukea yliopiston seudulla pysymistä ja myös tarve saada siitä apua omiin kehittämishankkeisiinsa.

Kuten Ministeri varmaan huomasi, Helsingin Sanomissa julkaistiin 8.3.2008 juttu Porin kaupungin 450-vuotisjuhlasta. Uutisessa korostettiin sitä, kuinka Pori on selvinnyt rakennemuutoksesta ja noussut viiden yliopiston koulutuskeskukseksi. Entisestä teollisuuskaupungista on tullut yliopistokaupunki. Tällä hetkellä melkoisessa rakennemuutoksessa kamppailee Kouvolan seutu ja koko Kymenlaakso, joten toivon Ministeriltä ymmärrystä aluettamme kohtaan ja myötämieltä sille ajatukselle, että myös meillä täällä on tarve tulla koulutuskeskittymäksi.    

Ammattikorkeakoulujen tehtävissä korostetaan aluevaikuttavuutta ja työelämän tarpeita. Korkeakoulujen profiilien selkeyttäminen on avannut mahdollisuudet yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden uudenlaiselle yhteistyölle. Tämä merkitsee, että alueilla voi perustellusti olla yliopistokeskuksia laajemminkin tarvetta verkostopohjaiseen alueelliseen yhteistyöhön.

Yliopistot muodostavat yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteisiä laitoksia. Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset (ml. tutkimusasemaverkosto) tiivistävät yhteistyötään yhteisillä tutkimusohjelmilla, kampuksilla ja muilla toimintarakenteilla. Tämä otetaan lähtökohdaksi sektoritutkimuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman valmistelussa.

Kuten olen aikaisemmin todennut, meillä on Kouvolassa kehittyvä kampus, jossa eri toimijat voivat läheisessä yhteistyössä kehittää kaupunkiimme uutta vetovoimaa. Teillä Arvoisa Ministeri on mahdollisuus olla meidän rakennemuutosalueemme kehityksen vahdittaja säilyttämällä Kouvolassa ripaus yliopistoa ja näin tukemalla sitä työtä mitä me täällä olemme alueemme hyväksi tehneet.

Olen siteerannut osittain melko pitkästikin opetusministeriön omia linjauksia, sillä huomasin ilokseni, että ne tukevat monelta osin juuri rakennemuutosalueiden kehityksen huomioimista ja siihen panostamista, että yliopistoja ja korkeakouluja tuetaan juuri näillä paikkakunnilla. Eli olen löytänyt ministeriön linjauksista tukea omille ajatuksilleni, joten toivon että ajamani asia, Kouvolan käännöstieteen laitoksen Kouvolassa pysyminen, tämänkin takia varmistuu.

Toiveikkaana

Kouvolassa 11.3.2008

Ritva Sorvali

Kouvolan kaupunginvaltuutettu

Seljapolku 11

45120 Kouvolan Kaupunki

050-5331144 

PS Kouvolan kaupunki on opetusministeriön pyynnöstä antanut 3.3.2008 lausuntonsa käännöstieteen asiaan eikä kaupunki tietenkään hyväksy laitoksen Kouvolasta siirtoa. Olen tietenkin kaupungin kanssa samaa mieltä tästä asiasta.