Historian naisten elämää nykynaisen silmin
Jenna Kostet, Kuuden Katariinan jäljillä. Aula & Co 2023.
Kirjailija Jenna Kostet on työskennellyt pitkiä aikoja Turun linnassa ja siinä samalla tutustunut linnan historiaan ja kiinnostunut siellä asuneista Katariinoista. Pääosa linnan kuuluisista Katariinoista on asunut siellä 1500- tai 1600-luvulla. Näitä ovat Kustaa Vaasan leski Katariina Stenbock, Kustaan pojan Juhanan vihkimätön vaimo Kaarina Hannuntytär, Katariina Jagellonica, Kaarina Maununtytär ja Pietari Brahen vaimo Kristiina Katariina Stenbock.
Useimmat näistä naisista ovat asuneet Turun linnassa vain lyhyen aikaa, Pietari Brahen vaimo kaikkein pisimpään. Useimmille linna on toiminut miehen karkotuspaikkana, jolloin vaimo on tullut sinne mukana. Juhana herttua asui linnassa veljensä Erikin karkottamana sekä Kaarina Hannuntyttären että myöhemmin Katariina Jagellonican kanssa. Kun veljesten osat vaihtuivat Juhana puolestaan karkotti Erikin Turun linnaan, jonne tämä saapui vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa.
Jenna Kosket kuvaa laajasti naisten elämänpiiriä linnassa. Hän kuvaa palveluskuntaa, miten mitkäkin huoneet oli kalustettu, millaiset vaatteet naisilla oli, mitä syötiin, miten lapset hoidettiin, miten pidettiin yhteyttä muuhun Turkuun. Osa naisista on saattanut elää hyvinkin eristyneenä linnan karuissa ja kylmissä huoneissa. Karuutta ja kylmyyttä yritettiin karkoittaa muun muassa ryijyillä ja matoilla.
Myös matkat tuona aikana koettelivat etenkin lasten kanssa matkustavia. Ruotsin puolella pääsi laivoilla, mutta myrskyt ja jääesteeet aiheuttivat ongelmia. Kun Katariina Jagellonica tuli miehensä Juhanan kanssa Puolasta Suomen Turkuun, matka kesti talvioloissa kuukausitolkulla. Matkaa hankaloitti sekin, että tavaraa oli tolkuttomasti, satamäärin palvelijoita ja muuta väkeä samoin. Ja ruokahuolto matkan aikana, miten ihmeessä se hoidettiin, vaikka omat kokit olivatkin matkassa.
Kirjassa on myös luku Turun linnasta 1700-1800-luvuilla. Linna oli tuolloin pääasiassa armeijan käytössä tai vankilana. Venäjän vallan aikana Turku alkoi jäädä sivuun ja Helsinki kasvaa sen ohi, joten myös Turun linnan merkitys väheni. Ilmeisesti useampaan kertaa puhuttiin myös linnan purkamisesta.
Melko paljon Jenna Kostet kuvaa omaa nykyelämäänsä, omia tuntemuksiaan linnassa ja muuallakin. Kirjaa markkinoidaan tietokirjana, joten odotin, että se olisi pysynyt koko ajan historiallisissa faktoissa ja niistä syntyvissä tulkinnoissa. Näitä muista kuin omista tuntemuksista syntyviä tulkintoja olisikin ollut melkoisesti saatavissa, sillä kirjan lähdeluettelo on lähes 14 sivun mittainen. Mutta tämä kirja on tehty paljolti myös nykynaisen omista kokemuksista ja tuntemuksista ja niiden avulla yritetty päästä historian naisten elämään.
Ritva Sorvali