Laulut ja tanssit huipussaan Kouvolan Teatterin Kevätrevyyssä

Kevätrevyy. Ensi-ilta Kouvolan Teatterissa 27.4.2023. Käsikirjoitus: työryhmä. Ohjaus Satu Taalikainen. Rooleissa: Johanna Heimonen, Veli-Matti Karén, Tommi Kekarainen, Satu Lemola, Panu Poutanen, Annina Rubinstein, Satu Taalikainen, Markus Waara ja Tiina Winter. Bändi: Ilkka Kahri, Sami Laakso ja Harri Ruotjoki.

Kouvolan näyttelijät osaavat laulaa ja tanssia. Se on selvä. He osaavat myös heittäytyä tilanteisiin, antaa mennä, hullutella. Tästä kaikesta oli kyse uudessa Kevätrevyyssä. Osa kohtauksista oli Joulushown kohtauksia, jotka oli mukailtu kevääseen ja vappuun, osa oli uusia.

Pidin taas alkulaulusta, jossa tullaan junalla Kouvolaan. Junalaulut tulevat lähelle, tuntuvat omilta, kun rautatiekaupungissa ollaan. Krisse Salminen prinsessapukuineen ja itsekehupuheineen oli veikeä lisämauste tähän kohtaukseen.

Puheosuudet ja laulut vaihtelivat hienosti pitkin esitystä, siirryttiin tunnelmasta toiseen. Vappuun ilmeisesti kuuluu jotain puolituhmaa ja turhankin osoittelevaa viinan ja seksin suuntaan. Onko se edes tarpeen? Oli miten oli, nämä kohtaukset eivät olleet suosikkejani. Onneksi niitä oli vain vähän.

Suorastaan mahtava oli yhteislaulu ennen väliaikaa. Tuolloin tuntui, että kuinka esitys voi tämän jälkeen edes jatkua, voiko tätä vielä ylittää. Mutta eipä mitään, väliajan jälkeen laulettiin jälleen yhdessä, nyt iki ihana Jos Rakastat.

Huvittavaa oli outojen suksenjälkien tiirailu Veturin tienoilla sekä muukin paikallinen venkoilu. Yhtenä esimerkkinä tästä toimi uusvanhojen kansanedustajien tenttaaminen. Romeo ja Julia eivät sytyttäneet, kohtaus oli turhan pitkäkin. Mutta kun liikunnallinen Aira tupsahti Kouvolaan, alkoi taas tapahtua. Kouvola oli muutenkin esillä monessa laulussa ja sketsissä. Tätä pidin hyvänä.

Laulu- ja tanssipitoinen loppukohtaus lopetti esityksen ja lopetti sen maanmainiosti puvustettuun ja tanssiharjoiteltuun euroviisukappaleeseen. Tuntui suorastaan ylpeältä istua oman kaupungin teatterin katsomossa todistamassa tätä, nyt mennään eikä meinata -tunnelmaa.

Ritva Sorvali