Anni Swanin elämä -kirjailijan ja naisen elämä

Riitta Konttinen, Tarinankertoja. Siltala 2022.

Tarinankertoja on massiivinen yli 400-sivuinen opus kirjailija Anni Swanin (1875-1958) elämästä. Anni Swan oli kolmanneksi nuorin Swanin yhdeksän tyttären sarjasta. Tyttäret olivat perineet äitinsä mustat hiukset, niinpä tyttökaartista käytettiin myös nimeä yhdeksän mustaa joutsenta. Vaikka tyttöjen koulutus ei Anni Swanin nuoruuden aikana ollut vielä yleistä eikä monelle edes mahdollistakaan, sillä tyttöjen koulumaksut olivat kaksinkertaiset poikien koulumaksuihin verrattuna, kaikki Swanin tyttäret saatiin tavalla tai toisella koulutettua.

Avioliittojen kautta Swanin sisarukset tulivat osaksi sekä Järnefeltien että Sibeliusten sukua, joilla kaikilla oli koti Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä. Niinpä Anni oli esimerkiksi hoitamassa Sibeliusten lapsia Aino-äidin apuna, kun isä Jean kiersi konserttimatkoillaan.

Riitta Konttinen kuvaa myös Anni Swanin vanhempien taustoja, mistä käy ilmi, että useimmissa perheissä näytti tuolloin olleen vähintään kymmenkunta lasta. Kaikilla oli paljon sukulaisia. Sukulaisten yhteydenpitoa Konttinen kuvaa kiitettävästi. Konttinen pitää hyvä sitäkin, että Anni Swanista on jo aiemmin tehty ainakin kaksi elämäkertaa. Kirjan lopulla onkin melkoinen lähdeluettelo sekä henkilöluettelo. Todennäköisesti henkilöluettelosta löytyvät kaikki 1900-luvun alkupuolen suomalaiseen kirjallisuuteen ja muuhunkin taiteeseen vaikuttaneet henkilöt.

Tässä elämäkerrassa on satamäärin kuvia. Kuvat ovat aikansa kuvien värisiä, rusehtavia, mustavalkoisia tai värikuvia. Jonkin verran on myös piirroksia ja kuvia kirjojen kansista ja muusta kuvituksesta. Useimmissa kuvissa on liuta henkilöitä jonkun olohuoneessa, talon edessä tai muuten ulkoilmassa. Runsaasti on myös kuvia taloista ja maisemista. Tarkat kuvatekstit täydentävät kuvien kertomaa.

Oletan, että Tarinankertoja on melkoinen aarrearkku kirjallisuudenopiskelijoille ja tämän alan tulevaisuuden tutkijoille. Kirja on kirjoitettu lähteitä kunnioittaen, ne tarkasti mainiten, mutta samalla oivaltavasti ikään kuin henkilöiden tunnelmia tavoitellen. Henkilöiden tunnelmien ja tunnetilojen oivaltamista ovat varmaan suuresti auttaneet lukuisat sekä julkaistut kirjeet että julkaisemattomat yksityiset kirjekokoelmat. Lähteinä on lueteltu myös Anni Swanin päiväkirjoja eri vuosilta.

Koska kohteena on naiskirjailija ja vielä lastenkirjailija, naisen elämä noina aikoina kaikkine osa-alueineen nousee tietenkin isoon rooliin. Sen lisäksi että kyseessä on Anni Swanin elämä, kirjan voi lukea laajemminkin naisen elämänpiirin kuvana etenkin ajalta noin 100 vuotta sitten. Näitä kuvauksia tarvitaan.

Tämän kirjan ainoa vika lienee se, että se painaa pitkälti yli kilon. Sitä ei voi lukea sängyssä tai sohvassa loikoillen vaan se on pakko lukea pöydän ääressä tai siten että kirja on jollain tuetulla tasolla, sillä kenenkään ranne ei kestä pitemmän päälle kirjan painoa. Painoa kirjaan lisää ainakin se, että runsaan kuvituksen takia on pitänyt käyttää kohtalaisen laadukasta ja samalla painavampaa paperia.

Mutta kun kiinnostuu kirjasta, keksii kyllä tavan lukea sitä.

Ritva Sorvali