Valot kirkastivat joulushown
Joulushow 2021. Ensi-ilta 10.11.2021 Kouvolan Teatterin suurella näyttämöllä. Käsikirjoitus Kouvolan Teatterin oma porukka. Esiintyjät: Johanna Heimonen, Henry Holopainen, Tommi Kekarainen, Veli-Matti Karén, Sami Kosola, Satu Lemola, Annina Rubinstein, Raimo Räty, Markus Waara, Tiina Winter. Ohjaus Veli-Matti Karén.
Kouvolan Teatterin perinteiset joulushown esitykset ovat alkaneet. Koosteessa on jotain aiemmilta vuosilta, mutta myös uutta on keksitty. Kokonaisuus esitetään laulaen, tanssien, soittaen, näytellen ja valoilla. Oikeastaan kyseessä on myös valoshow. Valot täyttävät koko näyttämön, valosävyt vaihtuvat, elävät, valot tavallaan luovat viimeisen silauksen monelle kohtaukselle. Erityisesti valot jäivät mieleen ennen väliaikaa nähdyssä kohtauksessa.
Vanhaa tuttua oli jouluevankeliumi, tosin uudessa muodossa. Samoin tienapojat esittivät laulunsa mutta osin uusin sanoin ja uusin henkilöin. Joulupukki taisi seikkailla useammassakin kohtauksessa, ja tonttutanssi oli taas mukana.
Uutta koin esimerkiksi deittikohtauksessa, jossa kaksi henkilöä yritti löytää seuraa deittipalstan kautta, kumpikin kehui tietenkin itseään ja koki samalla noloutta. Myös teamskokous oli huvittava ainakin niiden mielestä, jotka olivat vastaaviin kokouksiin osallistuneet. Tietynlaista komiikkaa oli myös lapsen haastattelussa, jossa lapselta odotettiin jotain viisasta ja maailmaapelastavaa vastausta.
Monissa kohtauksissa oli sekä tuttua että uutta. Esimerkiksi laulajakavalkadi oli mainio. Siinä ainakin kymmenkunta tunnettua laulajaa kävi laulahtamassa pienen pätkän tuotannostaan. Pieru-kohtaus taisi olla pääosin uusi, siinä tilanteet kääntyivät yllättäen aivan päälaelleen. Vaikuttavasti ja vakavasti työryhmä esitti myös P. Mustapään runon Me istuimme kirkossa kaikin, etupenkissä hytisten.
Joulushowssa parasta on tunnelmien nopea vaihtuminen, suitsait siirrytään huvittavasta vakavaan ja päinvastoin. Myös keinot vaihtuvat. Ja esityspaikat vaihtuvat. Aika monta kertaa näyttämö jaettiin kahtia, ja kohtaukset siirtyivät etunäyttämölle verhon eteen. Verhojen eteen työnnetyt kohtaukset tietysti näkyivät ja kuuluivatkin paremmin, esimerkiksi etualalla laulettujen laulujen sanat kuuluivat paremmin. Jotkin alkupuolen laulujen sanat sekoittuivat osittain orkesterin pauhun alle.
Kun kaikki edellä kuvattu valaistaan revontulien tapaisella valomerellä, mikä on katsellessa.
Ritva Sorvali