Me tarvitsemme kulttuurin tarjoamaa yhteisöllisyyttä
Teatterinjohtaja Tiina Luhtaniemi nosti hienosti kulttuurin merkitystä kirjoituksessaan ”Onko kulttuuri sinulle kirosana?” KS 9.3.21. Kirjoituksen mukaan kulttuurilla on suuri merkitys sekä paikkakunnan talouteen että ihmisten terveyteen. Nyt korona-aikana juuri näistä asioista puhutaan rinnakkain ja ristikkäin. Ne molemmat ovat niitä kaikkein tärkeimpiä asioita.
Onneksi kulttuuri ei ole kaikille kirosana. Näin voi päätellä ainakin kulttuurin ja taiteen edunvalvontajärjestön Kulta ry:n tilaamasta kuntavaaliehdokkaille tehdystä kyselystä, jonka tulokset on uutisoitu Helsingin Sanomissa 11.3.21. Suorastaan 75 prosenttia vastanneista oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että ”Kulttuuri- ja taidetarjonnan lisääminen vahvistaa kunnan taloutta ja työllisyyttä”.
Ammattitaiteilijoiden, teatterintekijöiden, muusikoiden ja muiden alalla työskentelevien merkitys on paikkakunnalle huomattavasti suurempi kuin usein tulee ajatelleeksi. Ammattilaiset opettavat työnsä ohella harrastajia, ammattilaisten työt ovat näille eräänlaisina malleina, mitä kohti voi suunnistaa. Ammattilaiset myös järjestävät näyttelyitä ja esityksiä, jotka kokoavat ihmisiä yhteen.
Korona-aikana erityisesti kulttuurialat ovat joutuneet kurimukseen. Teatterit eivät ole voineet esittää työnsä tuloksia, konsertteja ei ole voinut pitää muualla kuin netissä, tapahtumia ei ole voinut järjestää. Tätä on jatkunut jo vuoden, eikä tulevaisuus vieläkään ole kovin varma mihinkään suuntaan. Meneekö toinenkin vuosi samalla tavalla?
Oletan että viimeistään koronan jälkeen meillä on suuri tarve kokoontua yhteen. Vaikka korona-aikaa ei voi suoraan verrata sota-aikaan, niin esimerkiksi sodan jälkeen erityisesti 1950-luvuilla Suomen kylissä oli valtava kuhina, kun kaikki halusivat osallistua johonkin: harjoiteltiin näytelmiä, laulettiin kuoroissa, järjestettiin juhlia.
Kulttuurialat ovat siis olleet sekä henkisesti että taloudellisesti kovilla korona-aikana. Arvostetaan sitä ja annetaan näille aloille toimintamahdollisuuksia, sitten kun koronakin sen lopulta sallii.
Ritva Sorvali