Pohjoisen ihmisten epätoivoista elämää
Anne Vuori-Kemilä, Mustaa jäätä. Karisto 2020.
Mustaa jäätä kertoo kahden naisen tarinan. Isompi eli Raili on tavallaan ajettu pois lapsuudenkodistaan ilmeisesti jostain Oulua pohjoisempaa. Hänen lapsuudenkodissaan oli lapsia syntynyt suunnilleen vuoden välein, vanhemmat lapset olivat hoitaneet nuorempia. Raili oli kuitenkin kiinnostuneempi autoista ja muista koneista kuin huushollista tai lastenhoitamisesta. Raili ei sopinut tuohon kotiin.
Siiri oli pieni hento nainen, joka työskenteli kirjastossa. Hän oli lopulta löytänyt Eskon, mennyt naimisiin, saanut kahdeksan vuoden odottelun jälkeen Timon ja yritti nyt vastata sekä anopin, Eskon että Timon toiveisiin. Onneksi Esko antoi hänen olla töissä kirjastossa. Sieltä Raili hänet löysi ja pyysi autoajelulle. Siitä se alkoi, kahden naisen ystävyys ja yhteiselo.
Sekä Raililla että Siirillä on huono omatunto monista asioista. Kirjailija paljastaa niitä vähitellen. Siiri haluaisi olla poikansa kanssa, mutta Esko estää kaikki yhteydenotot. Siiri näkee, että Railia painaa jokin, ja yllyttää tätä menemään kotikyläänsä selvittämään asioita. Siellä on isä ja Jaakon tapaus.
Railin ja Siirin lisäksi kirjassa on kolmas näkökulmahenkilö, Antti. Antti on Siirin pojan Timon ikäinen, asustelee naapurissa ja seuraa Railin ja Siirin elämää. Romaanissa eletään noin parikymmentä vuotta, joten Antti ehtii lopulta aikuiseksi. Aikuinen Antti löytää kirjan alussa Siirin ja Railin kuolleina näiden asunnosta. Eli romaani alkaa lopusta ja lähtee sitten selittämään sitä, miten tähän on tultu.
Kirjan nimi on Mustaa jäätä. Nimi kuvaa hyvin kirjan sävyjä, aiheita ja ihmisiä. Kaikilla elämä on jotenkin jähmeää, he ovat ikään kuin jäässä. Myös mustaa on paljon, Raili on ruumisauton kuljettaja, lähes aina mustassa puvussa. Siiri suree tilannettaan, yrittää ottaa ilon viinasta ja joutuu piirille. Myös Antin elämä on jotenkin jäissä, vaikka hän yrittääkin kirjoittaa.
Kuvaako Mustaa jäätä pohjoisen ihmisten epätoivoista elämää? Taistelua talvea, uskontoa, kommunismia, toisten kyräilyä ja kaikenlaista toivottomuutta vastaan.
Ritva Sorvali