Kouvolasta kasviskaupunki

Kirjailija Risto Isomäki kirjoitti Helsingin Sanomissa 27.12.20 pandemioiden torjunnasta otsikolla ”Ihminen voittaa”. Hän uskoo, että koronakriisin opeilla syntyy kestävämpi maailma.

Isomäen mukaan epidemiat kehittyvät eläintehtaissa, joissa eläimiä kasvatetaan yhdessä suuria määriä samaa lajia lähes kiinni toisissaan. Artikkelin mukaan maailmassa kasvatetaan vuosittain lähes 10 kertaa enemmän eläimiä kuin maapallolla on ihmisiä. Eläintehtaiden olosuhteet ovat monesti sen verran hirvittävät, että esimerkiksi 80 prosenttia antibiooteista menee eläinten hoitoon.

Kun virus syntyy tällaisessa eläintehtaassa, se siirtyy nopeasti isännästä toiseen ja samalla muuntuu ja ärhäköityy. Risto Isomäki näkee luopumisen laajamittaisesta eläintuotannosta parhaana keinona pandemioiden torjuntaan. Samalla tulee torjuttua myös ilmastonmuutosta, sillä eläinten ruokkimiseen tarvittavat valtavat maa-alueet vapautuvat järkevämpään käyttöön. 

Vähittäinen siirtyminen eläintuotannosta kasvispainotteiseen tuotantoon on jo aloitettu Suomessa. Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlassa nähtiin haastattelu närpiöläisistä viljelijöistä, jotka poimivat joulukuussa kurkkusatoa kasvihuoneen katosta roikkuvista kurkuntaimista. Samalla kerrottiin, että tämä kurkkutarha tuottaa noin 80 prosenttia Suomen kotimaisesta kurkkutuotannosta.

Kasvihuoneita on pidetty energiatuhlareina, mutta kun maanviljelijä ottaa käyttöön maalämmön, aurinkopaneelit ja mitä kaikkea vielä keksitäänkään, kannattavuus todennäköisesti lisääntyy. Ja lieneekö kokeiltu, miten navetat ja maatilan muut tilat saadaan muuntumaan kasvihuoneiksi, jotta isoilta uusilta investoinneilta vältyttäisiin?

Kouvolassa on paljon maatiloja. Missä vaiheessa kasvispainotteiseen tuotantoon siirtyminen mahtaa olla täällä meillä? Esimerkiksi Risto Isomäen haastatteluista ja kirjoituksista olen ymmärtänyt, että maanviljelijä pääsee vähemmällä työllä parempiin tuloihin siirtymällä tuottamaan kasviksia, joita kasvihuoneessa voinee tuottaa lähes ympäri vuoden. Viljelijä ei enää olekaan kokonaan säiden armoilla.

Koronan aikana viljely parvekkeilla, pihoilla ja palstoilla on lisääntynyt. Vanhat konstit on otettu käyttöön. Uskon että myös nuoret maanviljelijät tunnustelevat tilannetta uusin silmin ja tarttuvat tulevaisuuden haasteisiin. Luonnollisesti siirtyminen tapahtuu vähitellen, opetellen ja sopeutuen.

Voisiko Kouvola suorastaan profiloitua kasviskaupunkina? Onko Kouvolan Kinnolla osaa tai arpaa maatalouden rakennemuutoksessa?

Ritva Sorvali

Kouvola