Anjan elämä ei tyhjene yhdellä katsomisella

Esko-Pekka Tiitinen, Anjan lähes erinomainen elämä. Dramatisointi Kimmo Hirvenmäki. Ohjaus Tiina Luhtaniemi. Anjana Johanna Heimonen. Monologin ensi-ilta Kouvolan Teatterissa 26.9.20.

Kouvolan Teatterin uusin esitys Anjan lähes erinomainen elämä kertoo suomalaisesta naisesta, jonka elämä ei ole aivan tavanomainen. Tavallaan se kuitenkin on sitä, sillä nainen asuu maaseudulla, puhuu miehestään, pojastaan, sisarestaan.

Anja on jopa niin tavallisen oloinen, että varmaan kaikille katsojille tulee hänestä mieleen joku oman suvun nainen, äiti, mummo, täti tai oma elämä. Monologi käy pääosin kronologisesti läpi Anjan elämää, joka osuu sotienjälkeiseen Suomeen. 

Anja on ruvennut äänittämään elämäänsä nauhalle. Esityksessä kuunnellaan välillä noita nauhoja. Muutaman kerran esityksen katkaisee myös suomalainen laulu, iskelmä. Nämä jaksot, nauhat ja laulut tuovat hyvää vaihtelua monologiin.

Tekstiä kannattaa kuunnella tarkkaan, sillä esityksen rakenne on taitavasti tehty. Anjan elämästä paljastuu uusia puolia aivan viime metreille asti. Kun esitys loppuu, katsoja jää pohtimaan, että kuka tämä Anja oikein oli, mitä se hänen lähes erinomainen elämänsä oikein pitikään sisällään.  

Johanna Heimonen esittää Anjaa ilmeikkäästi, ajatuksella, oikeastaan ajatus edellä. Katsoja tavallaan näkee, mitä Anjan mielessä liikkuu, mihin suuntaan hän milloinkin on menossa. Heimonen käyttää koko pienen puolen näyttämöä hyväkseen ja pari kertaa koko katsomoakin.

Ohjaus on tehnyt esityksestä rauhallisen, Anjalle annetaan aikaa. Katsojakin saa aikaa etenkin laulujen ja nauhojen aikana, lauluja olisin kuunnellut pitempäänkin.

Anjaa jää miettimään pitkäksi aikaa. Moni asia jää tavallaan auki, niihin haluaisi selityksen. Niinpä pitänee mennä katsomaan uudelleen: Anjan tarina ei kerralla tyhjene.

Ritva Sorvali