Kymen ekat kirjamessut 2019

Kymen ekat kirjamessut pidettiin Myllykoskella to-su 18.-21.7.19. Neljänä päivänä oli tapahtumia aamusta iltaan, jopa ajoittain päällekkäin. Talkoolaisia näytti olevan kymmenittäin koko ajan puuhassa mukana, kirjahallin seinustoilla seisoi myyntipöytiä. Kävin messuilla perjantaina ja lauantaina.

Perjantaina suunnistin Anjalankosken teatteriin kuuntelemaan Maailmanpolitiikan paneelia, mutta pääsin vain teatteritalon eteiseen, vaikka olin paikalla puoli tuntia ennen alkua. Tämä oli varmaan perjantain odotetuin tapahtuma. Ylen kirjeenvaihtajat Mika Hentunen, Kerstin Kronvall ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola keskustelivat ilmastonmuutoksesta, maailman epävarmuudesta, netin tuomista mahdollisuuksista sekä uhista ja mahdollisesta edessä olevasta kansainvaelluksesta.

Mika Hentunen kertoi, että ilmastonmuutos on hyvin esillä Amerikassa ja että 25 osavaltiota on päättänyt pysyä Pariisin ilmastosopimuksessa Trumpista huolimatta. Amerikassa on huomattu myös ilmastonmuutoksen tarjoamat mahdollisuudet teollisuudelle. Investoinnit suuntautuvat sinne. Amerikassa on mielenkiintoista sekin, että se nuortuu koko ajan. Alle 30-vuotiaita on enemmän kuin vanhempia.

Venäjä on Kerstin Kronvallin mukaan jämähtänyt myymään fossiilisia polttoaineita eikä ole kehittänyt omaa tuotantoa. Kun öljyn ja kaasun myynti vähenee tai mahdollisesti loppuu, Venäjällä on talouskatastrofi.

Nationalismi nousee sekä Venäjällä että Amerikassa, Amerikka ensin -huuto kuuluu. Nationalismi tarkoittaa sitä, että me olemme parempia kuin muut ja ansaitsemme enemmän kaikkea hyvää. Hentusen mukaan monet amerikkalaiset ovat naulanneet mielipiteensä Trumpista eivätkä mitkään skandaalit saa heitä sitä muuttamaan.

Mika Aaltola puhui muun muassa siitä, että jokaisella on oikeus omiin arvoihinsa, mutta ei toisten loukkaamiseen. Jonkin verran keskusteltiin nimittäin myös tänä kesänä esille nostetusta aiheesta, että onko Suomessa mielipiteenvapaus ja sanomisen vapaus. Aaltolan mukaan pitäisi mieluummin hillitä kuin villitä asioiden etenemistä, jotta viidakon lait, sattumanvaraisuus ja ennustamattomuus eivät yllättäisi. 

Kaikissa maissa ihminen haluaa ankkuroitua johonkin omaan, omaan kylään, kaupunkiin, maahan, maailmaan. Suomella voisi olla rooli välittäjänä eri kiistoissa, se voisi olla jopa Suomen vientituote. Panelistit myös muistuttivat, että kukaan ei tule tuomaan Suomelle mitään ilmaiseksi, niinpä esimerkiksi kiinalaisten investointeja pitää tarkastella kriittisesti.

Nykyään kaikki asiat pitää ostata tarinallistaa ja vielä kertoa ne yleisöön menevällä kielellä. Trump osaa tämän, ehkä Putinkin. Meidänkin pitäisi osata. Tarinat taistelevat keskenään kuulijoista, kannattajista, äänestäjistä, vallasta.

Kirjoita elämäntarinasi  

Psykologi Pirkko Lahti oli Katriina Hakaniemen haastateltavana lauantaiaamuna. Molemmat puhuivat siitä, kuinka muisti korjaa meidän muistojamme myönteiseen suuntaan. Kuitenkin me mieluummin kerromme kielteisiä kuin myönteisiä muistoja.

Pirkko Lahti korosti sitä, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika juoksee ohi. Mutta useimpiin asioihin voi vaikuttaa, joka päivä oppii jotain uutta. Vanhuudessa on sekin hyvä puoli, että ei tarvitse välittää, miltä näyttää.

Pirkko Lahti yllytti kirjoittamaan kokemuksistaan, ja mitä henkilökohtaisemmin kirjoittaa, sitä koskettavampaa tekstiä syntyy. Kirjoittamalla voi sanoittaa tunteitaan kuten puhumallakin. Ja kun on kirjoittanut omasta elämästään, lapsille ja lapsenlapsille jää jotain mustaa valkoiselle heidän juuristaan, heidän isovanhemmistaan.

Kirjoittamisesta on sekin hyöty, että saa huonot asiat ulos itsestään, kun ne ovat siinä paperilla. Kirjoittamisella on suuri itseä koostava ja terapoiva vaikutus. Kun kirjoittaa kynällä siniseen vihkoon, välineet voi pitää aina mukana käsilaukussa, koska tahansa voi jatkaa tarinaa.      

Terapian tarkoitus on saada ihmiset puhumaan tai kirjoittamaan. Kaikesta ei kuitenkaan kannata puhua tai kirjoittaa. Tämä meidän pitää ainakin nyt some-aikana ymmärtää, että emme aja itseämme hankaluuksiin.

Sitäkin voi Pirkko Lahden mukaan miettiä, mikä on tervettä ja mikä sairasta. Esimerkiksi suru ei ole mikään sairaus vaan terve reaktio tiettyihin tapahtumiin. Myös ahdistus voi ohjata ihmistä oikeaan suuntaan, joten sitä pitää kuunnella.

Paras perintö lapsille voisi olla opettaa heidät selviytymään kriiseistään esimerkiksi juuri puhumalla. Se on parempi perintö kuin raha. Lapsen voi saada puhumaan esimerkiksi sanomalla, että minusta käyttää kuin sinä olisit surullinen.

Tarja Jussila kirjoittaa 1800-luvun Anjalasta 

Lauantaina 20.7. julkaistiin Anjalan kartanossa Tarja Jussilan kirja Torpparin tytär. Kirja kertoo Jussilan oman suvun jäsenistä, jotka elivät 1800-luvun lopulla. Päähenkilö on Liisa, joka pääsee ensin piiaksi pappilaan ja myöhemmin Kotkaan konttoristiksi. Tarja Jussila kertoo Liisan tiestä tuon ajan maailmalle, sosiaalisesta noususta siisteihin sisähommiin ja nuorten naisten mahdollisuuksista.

Tarja Jussila on eläytynyt sukulais-Liisansa elämään, toiveisiin, haaveisiin, käytännöntilanteisiin ja kirjoittaa asioista Liisan kannalta. Kirjassa kulkee tavallaan toisena tarinana kuvitus kuvateksteineen. Ne ovat faktaa, mutta romaani muuten on fiktiota, kuvitelmaa.

Nelipäiväiset Kymen kirjamessut oli valtava ponnistus järjestäjille, mutta yleisöä näytti olleen melkoisesti ainakin perjantaina ja lauantaina niissä tapahtumissa, joissa kävin.

Ritva Sorvali