Mistä lapsi tietää olevansa translapsi?

Luin ihmeekseni monen asiantuntijan kirjoituksen ”Translapsia ja -nuoria ei saa jättää heitteille” (HS 10.6.19). Artikkelissa puhuttiin muun muassa hormoniblokkihoidosta, joilla voidaan vaikuttaa lapsen tai nuoren fyysiseen kehitykseen. Kirjoittajat tuntuivat olevan sitä mieltä, että ”hormonibokkerihoito tulee olla mahdollista aloittaa tarvittaessa ja riittävän varhain virallisen terveydenhuollon piirissä”.

Mitä tämä oikein on?  Mistä ihmeestä lapsi tietää olevansa jokin translapsi? Mistä hän tietää edes tuollaisia termejä olevan olemassa? Tytöt ja pojat ovat kautta aikain kyselleet erilaisia kysymyksiä olemuksestaan, se on aikaisemmin kuulunut normaaliin lapsuuteen ja nuoruuteen. Missä vaiheessa näistä lasten kysymyksistä on tullut lääketieteellinen asia? Ja mihin tutkimuksiin perustuen voidaan väittää, että lapsille annettavilla hormonihoidoilla ei olisi ”peruuttamattomia vaikutuksia”?  

Olemme monessa asiassa menneet suvaitsevampaan suuntaan. Naisten ja miesten ammatit alkavat sekoittua, miehiä on hoitajina, tyttöjä automekaanikkoina, isät hoitavat lapsia, äidit käyvät töissä. Roolileikeissä lapset harjoittelevat sekä tyttöjen että poikien rooleja, hyväksymme, että poika voi itkeä, ja että tyttö voi riehua.

Miksi puhutaan ihan vakavissaan joistain translapsista ja -nuorista, joita pitäisi jotenkin hormonaalisesti hoitaa? Jos hyväksymme sekä tytöille että pojille mahdollisimman suuren vapauden toteuttaa itseään haluamallaan tavalla, eikö se riitä? Miksi haluamme ohjata lapsia ja nuoria hormonihoitojen maailmaan, josta he eivät kenties koskaan pääse eroon?

Ritva Sorvali

Kouvola