Elimäen kansanoopperassa laulettiin porukalla

Aleksanteri II:n aikaan – kansanooppera. Käsikirjoitus ja sävellys Jouni Sjöblom. Mukana kymmeniä paikallisia laulajia, tanssijoita, näyttelijöitä. Esitys Elimäen museokorttelissa ti 21.8.2018.

Elimäen kansanooppera on tavallaan jatkoa Jouni Sjöblomin aiemmalla Kustaa III:n ajan näytelmälle. Nyt oli tultu reilut puoli vuosisataa ajassa eteenpäin. Juonen taustalla ovat tapahtumat Kouvolan Mäkikylässä vuosina 1853-1870.

Aleksanteri toisen aikana 1855-1881 Suomi sai oman markan, käytiin useita sotia, rakennettiin Kouvolan Mäkikylään varuskunta ja lennätinlinja sekä silta yli Kymijoen. Mäkikylän varuskunnan rakennukset palvelivat myöhemmin kauppahuoneina sekä radanrakentajien sairaalana. Esitys päättyy Helsinki-Pietari radan käyttöönottoon 11.9.1870.

Kansanooppera koostuu pääosin yhteislauluista ja puhekuoroista. Lauluissa puhutaan Oolannin sodasta, Aleksanterin ajasta, Suomen kaartista, Jaalan Rinssistä, kauppias Johan Didrik Petterssonista, nälkävuosista, radan rakentamisesta ja Korian sillasta. Puhekuorojen osuudet kertoivat tarinaa.

Yhdessä lauletut laulut ja puhutut puheet kuuluivat hyvin, esitys oli selkeä. Alkupuolen tanssit olivat hitaanpuoleisia, mutta väliajan jälkeen Kouvolankylän markkinoilla esitys lähti ikään kuin lentoon. Siellä lauletaan ja tanssitaan reippaaseen markkinahenkeen ja kehutaan huimaa kauppamiestä Johan Didrik Petterssonia. Markkinoilla näyttää hurjia taitojaan myös Tykkimäen koulun sirkusseurue karhuineen.

Lopussa esitys taas rauhoittui. Lauletaan nälkävuosista, radan rakentamisesta ja Korian sillasta. Rautatie valmistuu.

Aleksanteri II:n aikaan – kansanooppera kuvaa yhden lyhyen jakson alueemme historiaa. Esitystä on helppo seurata, ja ainakin minulle jäi siitä mieleen esimerkiksi kauppamies Pettersson, joka voisi olla hyvä päähenkilö ihan omaankin näytelmäänsä. Kaupunkimme tarvitsee tarinoita rohkeista yrittäjistä.

Ritva Sorvali