Hennalaa pitää tutkia lisää

Olen Hannu Takalan ESS 8.5.18 kanssa samaa mieltä siitä, että tutkimuksiin pitää suhtautua kriittisesti. Mutta omaa tervettä järkeäkin voinee käyttää, ainakin maallikko. Marjo Liukkonen luettelee Hennalan naissurmat -tutkimuksessaan useammassakin kohdassa lahtelaiset liikemiehet, jotka oltuaan vuoden Hennalassa vartijoina tai muissa töissä, ostivat tai rakennuttivat itselleen omat liikehuoneistot Lahteen jo vuonna 1920 tai heti 1920-luvun alussa.

Kun muu Suomi kärvisteli nälkäkuoleman partaalla, ellei ollut kuollut sodassa, teloituksissa tai vankileireillä, millä ihmeen konstilla nämä muutamat liikemiehet keräsivät omaisuuden juuri vanginvartioina? Niinpä maallikon järkeä käyttäen olen valmis uskomaan Marjo Liukkosen löytämää aikalaistodistajaa, joka kertoi muun muassa, että eräskin myi vangeille tupakkaa kiskurihinnalla. Tapahtuihan tätä viime sotienkin aikana; moni rikastui mustalla pörssillä. Ehkä tutkijat eivät saa samalla tavalla käyttää omaa järkeään, mutta maallikko saa.

Palaisin vielä Takalan alkuperäiseen arvosteluun ESS 8.4.18, jossa hän epäilee, että olisivatko tavalliset sotilaat olleet tietoisia yliopistopiireissä tiedetystä eugeniikasta eli rodunjalostustieteestä. Marjo Liukkonen kuitenkin esittelee kirjansa sivulla 126, että Lahden valkoisia toukokuun alussa 1918 komentaneen ”Majuri Kalmin pataljoona oli harvinaisen koulutettu verrattuna koko kansan koulutustasoon, miehissä oli maistereita, opettajia, kanttoreita, taitelijoita ja agronomeja”. Eli ainakin tämä joukkio, joka Hennalassa johti muun muassa naisten teloituksia, ilmeisesti tiesi eugeniikasta. Eli tiesi mitä teki ja miksi teki.

Takala kertoo, että Lahden naissurmia on käsitelty runsaasti 1960-luvulta lähtien. Minä kuitenkin luen niistä ensimmäisen kerran Marjo Liukkosen tutkimuksesta, vaikka olenkin historiafani. Joten jatketaan keskustelua, ja aihe on sen arvoinen, että muutkin voivat osallistua. Kaikkein tärkeintä on, että Hennalaa pitää tutkia lisää.

Ritva Sorvali

Kouvola