Miten sote ottaa huomioon alueiden erilaisuuden?

Hallitus ajaa nyt sotea maaliin koko arvovallallaan. Onhan se totta, että tätä on tehty kymmenisen vuotta, mutta miksi venkoilu eri suuntiin tuona aikana?

Edellinen hallitus teki sotea vahvojen peruskuntien pohjalta. Tuolloin esimerkiksi uudessa isossa Kouvolassa päästiin jo pitkälle oman ja suorastaan viimeisten oppien mukaisen integroidun soten kehittämisessä. Oltiin valtakunnan etujoukoissa. Aivan viime hetkellä keskustajohtoinen valtio kuitenkin veti maton alta tältä suunnitelmalta.

Pystyvätkö pääkallonpaikan toimijat kuvittelemaan, miltä tämä tuntui? Uskon että vastaavanlaisia tuntemuksia on muuallakin ympäri Suomea. Sillä eri kaupungeissa on osattu toimia ihan omalta pohjalta viisaasti ja taloudellisesti. Nyt valtio kuitenkin kertoi, että teidän tekemisillänne ei ole merkitystä. Me tiedetään paremmin.

Kun Suomi jaettiin samanoloisiin maakuntiin, aloitettiin samalla maakuntien sisäinen sisällissota siitä, miten palvelut niissä sijoitetaan? Sote-rahoitus on ollut noin puolet kuntien budjeteista. Jokaiselle maakunnan sisäiselle kunnalle on tämänkin takia tärkeää, että kuntaan jää sote-palveluja. Jos sotepalvelut keskitetään yhteen paikkaan, muut alueet kuihtuvat. Tämäkö on ollut todellakin erityisesti keskustapuolueen tavoite?

Kun sote-esitystä vielä kevään aikana hiotaan, toivottavasti alueiden erilaisuus otetaan lopultakin huomioon. Ymmärrän mainiosti suurten kaupunkien kritiikin nyky-sotea kohtaan. Nyky-sote mitätöi sen omaehtoisen kehitystyön, mitä milläkin alueella on omien tarpeiden pohjalta tehty.

Ritva Sorvali

Kouvola