Onko Kouvola ollut tumput suorina sotessa?

Ollaanko Kymenlaaksossa etukenossa soten suhteen? Pohjois-Kymen sairaalaa (Poks) ajetaan täyttä päätä alas, vaikka ainakin osa sote-lainsäädännöstä on vielä päättämättä. Miksi Kymenlaaksossa on ruvettu ikään kuin vapaaehtoisesti toimimaan tällä tavalla, ja miten Kouvolan edustajat sekä eduskunnassa että Careassa tämän asian näkevät? Onko tämä etupainotteisuus ollut hyvä Kouvolan kannalta?

Kouvolan Sanomien jutussa ”Ratamon palveluihin tiukka rajaus”(KS 22.12.2017) sanotaan, että uuteen Ratamokeskukseen siirtyy noin 23.000 lääkärin vastaanottokäyntiä Kymenlaakson keskussairaalasta. Mitä tämä tarkoittaa? Pitääkö lähes kaikki Poksin lääkärikäynnit siirtää ensin Kotkaan, ja Kotkasta sitten Ratamon valmistuttua sinne? Miksi näitä palveluita ei voi Ratamon rakentamisen aikana järjestää Poksissa? Sairaalan rakentamista uuteen paikkaan perusteltiin muun muassa sillä, että ei tarvita väistötiloja vaan toiminta jatkuu Poksissa siihen asti, kunnes uusi sairaala valmistuu. Joten miksi nämä edestakaiset siirrot? Vai ovatko ne siirtoja?

Sotella tavoitellaan säästöjä. Kymenlaaksossa tähän kuitenkin pyritään ilmeisesti vain pohjoisessa pienentämällä Ratamo puoleen alkuperäisestä suunnitelmasta. Miksi vain Kouvolassa pitää vähentää vuodepaikkoja ja palveluja, kun Kotkassa samanaikaisesti laajennetaan sairaalaa ja korjataan vanhaa osaa? Miten Kouvolan edustajat Careassa näkevät tämänkin asian?

Nyt on uutisoitu Meri-Lapin irtiottoa sotesta. Lappi perustelee päätöstään sekä palvelujen saatavuudella että elinkeinopolitiikalla. Meiltä löytyy aivan samat perustelut, mutta jostain syystä livettiin suunnitelmasta, jolla olisi Meri-Lapin tyyliin sovittu palveluista jonkin yksityisen terveysjätin kanssa.

Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki kirjoitti (KS 6.12.2017): ”Yksityisten toimijoiden toimintatapa… nojaa vuorovaikutteisiin johtamismalleihin, nykyteknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen, joustaviin paikallisiin ratkaisuihin sekä ennen kaikkea asiakkaiden kuuntelemiseen. Palvelu tuodaan asiakkaan lähelle, eikä asiakasta pakoteta matkustamaan palvelun lähelle.”

Tuo kaikki kuulostaa todella hienolta, mutta minkä ihmeen takia julkinen taho ei voi toimia edellä kuvatulla tavalla? Miksi pitää sulloa koko Suomi samaan muottiin ja ylhäältä määrätä mikä kukakin saa tuottaa ja viedä palvelut mahdollisimman kauas asiakkaista. Ymmärrän mainiosti, että joka niemennenässä voi tehdä sydänleikkauksia, mutta eikö yksinkertaisempia leikkauksiakin voi jakaa tyyliin yhdelle lonkat toiselle polvet. Tuolloin kohtalaisen lähellä jokaista suomalaista olisi tarvittaessa edes jonkinlaista apua, jos kiire tulee.

Pelkästään paikallisten lehtiuutisten varassa näyttää siltä, että Kouvola on suuri menettäjä sotesodassa. Onko näin? Ja jos on, ovatko Kouvolan edustajat olleet tumput suorana Careassa, kuten Riku Mänttäri kirjoittaa (KS 19.12.2017)? Eli onko tämä oma moka vai ketä pitäisi syyttää?

Mutta hyvä, että jotain alkaa tapahtua ja Ratamoa ruvetaan – vaikkakin karsittuna – rakentamaan. Kouvolassa Ratamon rakentamista on odotettu jo vähintään viisi vuotta, joten sen alkaminen vaikuttaa todennäköisesti piristävästi koko kaupungin elämään.

Ritva Sorvali (vihr.)

Kouvola