Vanhukset ja maahanmuuttajat

Asko Sahlberg, Amandan maailmat. Like 2017.

Amandan maailmat kuvaa vanhusten ja pakolaisten kohtaamista. Amanda on 84-vuotias ja asuu yksin alkeellisessa mökissään. Naapuritontilla huomattavasti isommassa talossa asuu leskimies Jansson, joka aina aika ajoin käy katsomassa Amandan rintoja. Naapurit hoivailevat tällä tavalla toisiaan. Virkaihmiset yrittävät vängätä Amandaa mukavuuksien äärelle, mutta tämä haluaa jatkaa mökissä asumista.

Amandan elämään syntyy vipinää, kun poika varastaa hänen rahansa pankkiautomaatilla. Amanda lähtee etsimään poikaa ja löytääkin ja tuo hänet kotiinsa. Kyseessä on maahanmuuttajataustainen poika Samir, josta tulee asukki Amandan mökin kamariin. Amanda ryhtyy höösäämään poikaa, ja aluksi kaikki näyttää menevän hyvin. Sittemmin käy ilmi, että pojalla on vihamiehiä, joita tämä pakoilee.

Janssoninkin elämään syntyy liikettä. Kaksi kaunista nuorta naista, Dudu ja Fadme, muuttavat hänen luokseen asumaan, ja Jansson aloittaa laihduttaakseen ahkeran sauvakävelyn. Hieman myöhemmin Janssonilla käy varkaita, ja tämä ymmärtää, että naiset ovat olleet osa varkausporukkaa. Jansson lopettaa sauvakävelyn.

Sahlbergin kuvaamat vanhukset elävät omassa pienessä yhteisössään kaupungin laidalla. He saavat turvaa toisistaan etenkin kun porukkaan liittyy vielä kolmas, Valdemar. Heillä oli tarkoitus saada turvaa myös Samirista, mutta toisin kävi. Vanhusten luomaa idylliä vaanivat raakalaiset, nahkatakkiset nuoret miehet. Nämä heittävät kiviä ja polttopulloja muun muassa pakolaiskeskukseen. Eräänä yönä Amandankin mökki sytytetään tuleen.

Amandan maailmassa autetaan apua tarvitsevaa. Mutta Samirin pelko tarttuu osittain myös Amandaan ja hän alkaa nähdä unia. Näissä unissa tapahtumat ovat vielä hurjempia kuin todellisuudessa. Amanda näkee myös pyhimyksiä ja varjoja. Pyhimykset ovat hänen turvansa.

Ilmeisesti Asko Sahlberg haluaa näyttää, että vanhukset pystyvät ottamaan vastaan uutta ja oppimaan uusia tapoja, tutustumaan uusiin ihmisiin. Jopa sellaiset vanhukset, jotka ovat tavallaan vetäytyneet omiin loihinsa, kuten Amanda ja Jansson. Ja haluaako Sahlberg sanoa, että jos nämäkin ihmiset pystyvät muuttumaan, miksi emme me nuoremmatkin? Vanhukset näyttävät meille mallia.

Ritva Sorvali