Koululle enemmän vastuuta syrjäytymisvaarasta
Helsingin Sanomat kertoi 25.10.2017 artikkelissaan ”Syrjään jääminen tulee kalliiksi”, että Suomessa on jo 69 000 syrjään jäänyttä nuorta. Kulut tästä joukosta ovat lehden mukaan vuosittain noin 1.4 miljardia euroa. Yksi syrjäytynyt nuori tulee elämänsä aikana maksamaan yhteiskunnalle noin 400 000 euroa.
Mikä neuvoksi? Kotitaustaan ei paljon voine vaikuttaa, mutta kouluun voi. Nuoret ovat peruskoulussa yhdeksän vuotta, keskeisimmät kehitysvuotensa. Samaisessa artikkelissa sanotaankin, että koululle pitää opetuksen ohella antaa tehtäväksi myös ”nuorten integroiminen elämään”. Eli koulun pitää myös kasvattaa.
Miten koulu kasvattaa, jos valta koulussa on luiskahtanut esimerkiksi kovaääniselle häirintäryhmälle eikä nuori opettaja saa edes ääntään kuuluviin? Jossain ikävaiheessa kun on hienoa näyttää nimenomaan osaamattomuuttaan ja kiinnostumattomuuttaan eikä osaamistaan.
Oletan että koulun häiritsijäkellokkaat saattavat hyvinkin pärjätä elämässä, heillä voi olla itsetuntoa ja ehkä myös koti tukenaan. Mutta heidän uskollisille seurailijoilleen voi käydä huonommin. Nämä tarvitsevat koulun erityistukea eikä heitä saa luovuttaa kellokkaiden uhreiksi.
Mutta koulu tarvitsee tätä varten resursseja. Voi olla että useimmissa luokissa pitää olla vähintään kaksi aikuista, jotta kaikki nuoret pääsevät oppimisen vauhtiin. Koulu itse tietänee parhaiten, mitä tarvitsee. Mutta jotta syrjäytymisen hinta ei enää ainakaan nouse, koulun pitää – tavalla tai toisella – ottaa homma haltuun.
Ritva Sorvali
Kouvola