Arpapeliä ihmisten kohtaloilla

Aki Kaurismäki, Toivon tuolla puolen. Uusi kotimainen elokuva. Elokuvaryhmä Edvinin esitys 20.3.2017.

Toivon tuolla puolen kertoo sekä pakolaisista että kantasuomalaisista, jotka yrittävät molemmat pärjätä tässä maassa. Alussa näiden tarinat kulkevat erillään, mutta yhdistyvät jo elokuvan puolivälissä.

Tässäkin elokuvassa musiikki on tärkeässä roolissa kuten aiemminkin Kaurismäellä. Jotkin laulujen sanat jäävät jopa mieleen kuten ”Vaikka Jumala armahtaa, tämä maa ei milloinkaan” ja ”Sä olet lehti ruokalassa, resuiseksi selattu”. Nämä säkeet kertovat myös elokuvan teemoista.

Nuoren pakolaismiehen pompottelu yhä uusiin kuulusteluihin, odottelu toimettomana vastaanottokeskuksessa ja kielteisen päätöksen saaminen kerrotaan tarkkaan. Toisaalla kuvataan suorastaan tuskastuttavan pitkään vanhojen suomalaismiesten korttipeliä. Olen nyt miettinyt muutaman päivän, minkä takia nämä rinnastukset?

Senkö takia, että myös turvapaikkahakemusten käsittelyssä on käynnissä jonkin sortin peli? On ainakin osittain sattumanvaraista, kuka saa myönteisen kuka kielteisen päätöksen. Kuinka Suomessa edes voidaan tietää lähtömaiden tarkat tilanteet puhumattakaan siitä, kuinka voidaan ennakoida, mitä siellä tapahtuu tulevaisuudessa: korttipeliä koko homma.

Pakolaisista päärooleissa on kaksi nuorta miestä, toinen on ammatiltaan mekaanikko toinen sairaanhoitaja. Tapahtumien käänteissä käy ilmi, että mekaanikko osaa myös soittaa liikuttavan sävelmän ja että hän on valmis tekemään mitä vain. Kaurismäki tuntuu kysyvän, että eikö näille miehille olisi käyttöä?

Melko irrallisiksi jäävät yölliset Odinin soturit, jotka väkivaltaisesti vainoavat elokuvan päähenkilöä. Mikä heitä ajaa tähän toimintaan, kateusko, oman tilanteen toivottomuus vai mikä? Jotain hyvin surullista heissä kuitenkin on. Suomalaisen miehen kuva on tämän elokuvan mukaan kaiken kaikkiaan hieman surunvoittoinen.

Edelleen Kaurismäki kuitenkin uskoo ihmiseen. Rohkeutta ja ymmärrystä löytyy usein sieltä, mistä sitä kaikkein vähiten odottaisi. Monet elokuvan kohtaukset ovat eräänlaisia toisintoja Kaurismäen aiemmista elokuvista. Elokuvat ikään kuin keskustelevat keskenään.

Ritva Sorvali