Hulttio Mannerheim
Teemu Keskisarja, Hulttio. Gustaf Mannerheimin painava nuoruus. Siltala 2016.
Teemu Keskisarja nostaa todellakin esille nuoren hulttio-Mannerheimin. Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin nuoruus näyttää tämän kirjan mukaan olleen juuri hulttiomaista. Kouluissa piti kiusata muita, luntata ja laiskotella.
Ja etenkin Haminan kadettikoulun ajoilta nousee esille loputon rahan ruinaaminen milloin keneltäkin sukulaiselta. Kun Mannerheimin isä oli tuhlannut perheen omaisuuden ja äiti kuollut, jäivät kaikki seitsemän sisarusta sukulaisten hoteisiin. Sukulaiset, mummot, tädit, sedät ja enot auttoivat näitä eteenpäin.
Niinpä kun Mannerheim Haminan kadettikoulussa juopotteli, pelasi tai velkaantui muilla tavoin, ei auttanut muu kuin kirjoittaa jollekulle sukulaiselle. Tämä sukulainen lupasi auttaa tällä kertaa, mutta vannotti, että se on sitten viimeinen kerta. Eipä mennyt kauaakaan, kun Mannerheim oli taas veloissa ja kylä kädessä kirjoittamassa seuraavalla sukulaiselle. Ja tätä jatkui ja jatkui.
Ihmeteltävän kärsivällisesti sukulaiset jaksoivat uskoa tähän nuorukaiseen. Mannerheim sai raha-asiansa hetkeksi kuntoon naituaan 25-vuotiaana kohtalaisen rikkaan pietarilaisen Anastasian. Sukulaiset saattoivat hengähtää. Mutta vaimon omaisuus olisi vaatinut hoitamista, joten ei siitä ollut turvaa kovin pitkäksi ajaksi.
Teemu Keskisarja on tutustunut suvun kirjeenvaihtoon, päiväkirjoihin, koulujen matrikkeleihin ja lukemattomien eri arkistojen materiaaleihin. Tässä työssä häntä ovat auttaneet neljä väitöskirjaa tekevää jatko-opiskelijaa. Kirjan kirjallisuusluettelo on yli kolmisivuinen ja henkilöstöhakemisto nelisivuinen. Niinpä uskon, että tällainen nuori Mannerheim on ollut, nimenomaan hulttio.
Kirjan lopulla on lyhyesti myös Mannerheimin myöhemmistä vaiheista, mutta niistä on kirjoitettu muissa kirjoissa huomattavasti yksityiskohtaisemmin. Se jäi kuitenkin mieleeni, että esimerkiksi vuonna 1918 hänen suurin ansionsa oli se, että hän vain sattui olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Ritva Sorvali