Pensionaatti Helsingin Albergassa

Pensionaatti Helsingin Albergassa

Enni Mustonen, Ruokarouva. Otava 2016.

Ruokarouva kuvaa leskirouva Ida Erikssonin paluun Tukholmasta Helsinkiin ja asettumisen pensionaatin pitäjäksi Albergaan eli Leppävaaraan, merenrannalle, Laajalahden pohjukkaan. Sieltä Ida-rouva ostaa Tukholmasta perimillään rahoilla keskeneräisen ison talon, remontoi sen ja rupeaa vuokraamaan yläkerran huoneita täysihoitolaisille.

Idalla on alle 10-vuotias tytär Kirsti, joka auttelee äitiään ja pyörii muutenkin täysillä kuvioissa. Eletään vuosia 1914-1918, joten ruokahuusholli kiristyy koko ajan sodan takia. Kun sota kirjan loppusivuilla rantautuu Suomenkin kamaralle, Idan oman lehmän maito, omasta pellosta kaivetut perunat ja juurekset ja apumies Iisakin ties mistä haalimat jauhot ja ryynit ovat tarpeeseen.

Tässä täysihoitolassa ei kukaan näe nälkää sotavuosinakaan, mutta yhä enemmän mennään puuro- ja vellilinjalle. Ruuasta puhutaan koko ajan, aamupalasta, päivällisestä ja iltateestä voileipineen. Kun joku tulee kylään, hänet istutetaan oitis pöytään muiden joukkoon. Kun pyykkäri Johanssonska löydetään puolikuolleena murjustaan, hänet pestään ja syötetään kävelykuntoon. Kun Anni menettää molemmat vanhempansa, hän saa muuttaa täysihoitolaan Kirsti-tyttären koulukaveriksi.

Idan ympärille kasautuu ihmisiä, jotka ovat hänelle kiitollisia. Näitä ovat myös yläkerran täysihoitolaiset, sillä vuokrista neuvotellaan, maksuaikaa annetaan, ollaan ihmisiksi. Vuokralaiset tuovat hoitolaan myös kavereitaan, kuten molemmat Leinon veljekset, L. Onervan ja Leevi Madetojan. Naapurissa asustelee taiteilija Ville Vallgren muusansa kanssa.

Sodan aikana täysihoitolassa pyrähtelee myös sotilaita, Saksaan jääkäriksi lähteviä nuoria, venäläisiä sotilaita ja lopussa saksalaisiakin sotilaita. Ammuskelua kuuluu ja jopa tykkien jyrähtelyä. Helsingin keskustaan pääsee junalla ja laivalla, mutta etenkin pahempien kahinoiden aikana sinne ei tee mieli mennä. Alberga on mukavasti sivussa.

Ruokarouva kuvaa maanläheisesti Ida-rouvan itsellisen naisen elämää. Idalla on laskupäätä, hän tietää, että tulojen on riitettävä menoihin, niinpä hän laittaa sekä itseltään että täysihoitolaisiltaan suun säkkiä myöten pahimpana pula-aikana. Ruokarouva sopii kaikenikäisille, se voisi olla myös tyttöjen kirja. Tässä kirjassa naiset ja tytöt pitävät yhtä, tukevat toisiaan.

Ritva Sorvali


Tags: