Miksi koko Suomi pitää survoa samaan sote-muottiin?
Ministeri Rehula toteaa artikkelissa ”Sote ei tule kerralla valmiiksi” HS 15.10.2016, että ”jotkut maakunnat ovat hyvässä vauhdissa valmistelemassa esitystä, toisissa mietitään vielä.” Hallituksella on jostain syystä päähänpinttymä siitä, että koko Suomi on saatava sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen samaan asentoon.
Ja vaikka pitikin väen väkisin kaivaa naftaliinista maakuntamalli, maakunnat ovat erilaisia. Toisiin maakuntiin tämä valtion pakolla ajama malli saattaa sopia paremmin kuin toisiin. Joillakin alueilla malli saattaa lukkiuttaa senkin vähän yhteistyön, mitä tähän mennessä on saatu aikaan. Pakko ei ole paras keino yhteistyön lisäämiseksi.
Lisäksi terveys- ja sosiaalipalvelujen integrointia on jo ihan kiitettävästi toteutettu paikallisesti ilman valtion ohjaustakin. Jossain kaupungeissa kuten esimerkiksi Kouvolassa, terveysalan henkilökunta oli jo suunnitellut sote-integraation paljon pitemmälle kuin valtion maakunta-sote edes kykenee pääsemään. Nyt pitäisi valtion pakottamana ottaa pitkiä askeleita taaksepäin. Tämä on isku vasten kasvoja alaansa innostuneina suunnitelleille asiantuntijoille.
Valtio pyrkii sotellaan terveysmenojen kasvun pysäyttämiseen. Tähän on pyritty ja myös päästy alueiden omilla sote-suunnitelmillakin. Lisäksi oma suunnittelu on ollut mielekästä ja palkitsevaa, kun se on lähtenyt omista lähtökohdista ja omista tarpeista. Valtion sote mitätöi alueilla tehtyä suunnittelutyötä, se tuntuu sanovan, että ei teidän noin innostuneita pitänyt olla eikä teidän noin pitkälle tarvinnut päästä, vähempikin olisi riittänyt.
Niinpä kysynkin, miksi valtion pitää jääräpäisesti viedä yhtenäistävää soteaan eteenpäin välittämättä siitä, miten erilaisia alueet ovat, arvostamatta alueilla jo tehtyä omaa kehitystyötä ja ottamalla käyttöön keskusjohdon jyräävän pakkovallan? Miksi sekä alueiden maantieteellistä erilaisuutta että sote-suunnittelun tason erilaisuutta ei haluta ottaa huomioon vaan kaikki alueet pitää runnoa samaan muottiin?
Voi vain kuvitella, miten valtion pakkomeininki vaikuttaa terveysalan henkilöstön työmotivaatioon. Mitä korkeampi se on tähän mennessä ollut, sitä suurempi saattaa olla pudotus, kun rupeaa survomaan itseään valtion sanelemaan pakkopaitaan.
Ritva Sorvali
Kouvola