Laulustudion Tukkijoella ihastutti

Teuvo Pakkala, Tukkijoella. Musiikki Oskar Merikanto. Alkuperäinen näytelmäsovitus Vili Auvinen, ohjaus Antero Raanoja, pianisti Kirsi Saari, laulunopettajat Anne Korpelainen, Mari Lavikainen ja Emilia Vesalainen-Pellas. Esittäjinä Laulustudion musikaalikurssin opiskelijat. Esitys Anjalankosken teatterissa 20.5.2016.

Hymyhuulin ja ihastuneina katseltiin Tukkijoella-musikaalin esitystä Anjalankosken teatterissa. Suorastaan ihmeeltä tuntui, kun luki käsiohjelmasta, että esitystä on harjoiteltu vain tämä kevät.  Tammikuussa alkoivat harjoitukset, ja nyt toukokuussa esitettiin lähes kahden tunnin musikaali.

Teuvo Pakkalan koskettava ja viihdyttävä tarina oli saatu hyvin esille tässä lyhennetyssä versiossa. Pietolan isäntä haluaa hallita tienoitaan ja tytärtään, mutta joutuu muuttamaan kantojaan. Näytelmässä seikkailee maalaiskylän ihmisiä, hurskaita uskovaisia ja tukkilaisia. Naisille oli saatu laulurooleja kaksoismiehityksellä, kaikki kurssilaiset olivat tiukasti roolissa.

Ohjaaja Antero Raanoja käytti hyvin teatterin tilaa, syntyi vaikutelma, että lähistöllä on taloja, peltoja, metsiä ja ilmeisesti myös joki. Roolihenkilöt tulivat näyttämölle eri suunnista, usein jo laulaen tullessaan. Siirtyminen puheesta lauluun sujui luontevasti. Hyvältä tuntui sekin, että kenestäkään henkilöstä ei oltu tehty pelkästään koomista hahmoa vaan kaikki olivat kokonaisia ihmisiä.

Erityisesti yhteislaulut olivat suorastaan vaikuttavia. Jos soololauluista jokin pitäisi nostaa esiin, niin se olisi varmaan Pekka Enqvistin Rättärin laulu ”Joutukaa sielut, on aikanne kallis”. Rättäri on näytelmän pahis, joka yrittää hurskaudella jymäyttää kunnon ihmisiltä rahat ja tyttäret. Kun Rättäri aloitti virtensä, tuntui, että koko mies soi. Muiden laulut sujuivat tasaisen varmasti.

Ainoa huono puoli tässä oli, että kaikki halukkaat katsojat eivät mahtuneet teatteriin. Esityksiä oli vain neljä, kaikki loppuunmyytyjä. Niinpä on toivottavaa, että esitys uusittaisiin vaikkapa syksyllä.

Ritva Sorvali