Kahdeksan naista murhamysteerissä

Kahdeksan naista, kirjoittanut Robert Thomas, suom. Raoul af Hällström, ohjaus Karolina Eklund-Vuorela. Esitys Kuusankosken teatterissa la 27.2.2016.

Kahdeksan naista tuntuu aivan Agatha Christien tekstiltä. Kouvolan Teatterissa meni jokin aika sitten Christien Hiirenloukku, jota tämä näytelmä paljolti muistuttaa. Ollaan jossain syrjäisessä talossa, yhteydet ovat poikki joka suuntaan ja ulkona puhaltaa lumimyrsky. Ja yläkerrassa on ruumis.

Tässä näytelmässä kaikki toimivat henkilöt ovat kuitenkin naisia, joilla on jokin yhteys yläkerran ruumiiseen, talon isäntään. Näyttämöllä pasteerailee isännän vaimo, kaksi tytärtä, sisar, anoppi, vaimon sisar ja kaksi eri-ikäistä palvelijaa.

Naiset kuulustelevat toisiaan tyyliin, missä olit eilisiltana, milloin näit isännän viimeksi, mitä hyödyt isännän kuolemasta. Eli kukin on vuorollaan tavallaan poliisin roolissa, vaikka kaikki ovat yhtä epäiltyjä.

Muutaman kerran naiset ottavat yhteen hysteerisesti huutamalla, syyttämällä toisiaan, loukkaamalla toisiaan ja jopa käymällä käsiksi toisiinsa. Esityksessä on valtavasti puhetta, niinpä se kestääkin kaksi ja puoli tuntia. Vaikea sanoa, mitä olisi voinut jättää pois, mutta ikään kuin esitys olisi ollut vaikuttavampi hieman lyhyempänä.

Kahdeksan naista on ensisijaisesti juoninäytelmä. Aika hyvin esitys pystyi pitämään jännittävän ja kireän tunnelmansa, vaikka näytelmän pituus koetteli tässä suhteessa sekä näyttelijöitä että yleisöä. Näyttelijäjoukko hoiti hommansa hienosti, vaikka tämä näytelmälaji ole mikään helpoimmin esitettävä laji.

Ritva Sorvali